Freelancer

Yleistä

Freelancer-käsitettä käytetään erilaisia pätkätöitä tekevistä työnsuorittajista, joilla on yksi tai useampia työntarjoajia samanaikaisesti. Freelancerit ovat usein yrittäjiä (ks. freelance yrittäjät -jakso), mutta he voivat myös saada ns. työkorvauksia tai tehdä työtä työsuhteessa. Tässä jaksossa käsitellään muita kuin yrittäjänä toimivia freelancereita.


Jos henkilö saa samanaikaisesti palkkaa/palkkioita/työkorvausta usealta maksajalta, hän voi pyytää verotoimistosta ns. freelancer-verokortin. Verokortissa olevaa pidätysprosenttia sovelletaan kaikkiin henkilön saamiin palkkoihin, palkkioihin ja työkorvauksiin. Verokorttia ei tarvitse antaa alkuperäisenä palkkion maksajalle, vaan sen esittäminen tai valokopio riittää. Verokortista voi ottaa tarpeellisen määrän kopioita eri palkkionmaksajille.


Freelanceriin, jolla ei ole perustettuna omaa yritystä, sovelletaan yksittäisten toimeksiantojen osalta työkorvausta koskevaa säännöstä, jos työsuhteen tunnusmerkit (esim. työn johdon ja valvonnan osalta) eivät täyty. Freelancerin mahdollisuudet saada työttömyyskorvausta ovat erittäin ongelmalliset. Asiaa on selostettu työttömyyskorvausta koskevassa jaksossa.


Toimeksianto/työkorvaus

Toimeksiantosopimus tehdään yksittäistä toimeksiantoa tai muutamaa toimeksiantoa koskien. Kysymys on yksittäisestä työsuorituksesta tai työsuoritusten muodostamasta kokonaisuudesta, projektista. Puhuttaessa toimeksiannosta on erityisen tärkeää erottaa se, onko kyse määräaikaisesta työsuhteesta vai yrittäjänä tehdystä toimeksiantosopimuksesta. Ensimmäisenä pitää siis tunnistaa, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai ei. Jos työtä tehdään työsuhteessa, työnantaja on velvollinen noudattamaan työlainsäädäntöä ja kustantamaan työntekijän eläketurvan. Työsopimus määritellään perinteisesti seuraavasti: työsopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (ks. työsopimuslaki 1 luku 1 §).


Työsuhteesta ei yleensä ole kysymys, jos

  • työnantaja ei millään tavoin valvo työsuoritusta, vaan ainoastaan hyväksyy tai hylkää valmiin lopputuloksen
  • työn suorittajalla on oikeus käyttää apulaista
  • työn suorittajalla on oikeus ottaa vastaan kilpailevia työtehtäviä
  • työn suorittajalla on oikeus itse valita työskentelyaika ja -paikka
  • työn suorittaja tekee työn omilla työvälineillään.


Edellä mainituissa tilanteissa puuttuu ns. työnjohto ja valvonta, joka on yksi työsuhteen perustunnusmerkeistä. Jos kysymys ei ole työsuhteesta, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: toimiminen yrittäjänä tai työkorvauksen maksaminen. Yrittäjä toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana  toiminimellä (ammatinharjoittajana tai liikkeenharjoittajana), henkilöyhtiössä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) tai osakeyhtiössä. Myös toimiminen osuuskunnassa on mahdollista. 


Yrittäjä huolehtii itse kaikista toiminnan aiheuttamista kuluista ja yritystoiminnan vakuuttamisesta  mukaan lukien eläkevakuutus. Yrittäjä merkitään ennakkoperintärekisteriin. Jos kysymys ei ole työsuhteesta eikä henkilö ole perustanut yritystä, toimeksiantaja voi maksaa työkorvauksen. Työ suoritetaan ennakkoperintälain 25 § 1 mom 1 kohdassa tarkoitetussa suhteessa. Työkorvauksessa kyse on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta. Edellytyksenä on, että työsuhteen tunnusmerkit (erityisesti työn johdon ja valvonnan osalta) eivät täyty.


Työn tarjoaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen kuten palkastakin, mutta sen osalta ei ole velvollisuutta maksaa sotumaksua. Työn tarjoaja ei ole myöskään velvollinen maksamaan työntekijän eläkemaksua, koska kyseessä ei ole työsuhde (poikkeuksen muodostavat valtio ja kunta, jotka voivat maksaa eläkemaksun myös työkorvauksesta).


Työn suorittajan verokortti voi olla tavallinen palkansaajan verokortti tai ns. freelancer-verokortti.


Työkorvauksia saava joutuu hankkimaan itselleen yrittäjien eläkevakuutuksen, jos työkorvauksina saadut tulot ovat keskimäärin vähintään 7 502,14 euroa vuodessa (v. 2015). Työkorvauksia saava saattaa olla myös velvollinen maksamaan arvonlisäveroa. Työkorvaussuhteessa tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa eikä palkansaajan työttömyysturvaa.


Teksti: lakimies Tuire Torvela