Työntekijän oikeus vuosilomaan

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman kertyminen perustuu vuosiloman ansaintaan. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, jos työsuhde ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Mikäli taas työsuhde ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on yhdenjaksoisesti kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa 2 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. — 31.3. välinen aika. Jos työntekijän työsuhde alkaa 1.4. tai huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä, on työntekijän työsuhde lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt vähintään vuoden, jolloin hän on siis heti ansainnut vuosilomaa 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on ensisijaisesti sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolonveroista päivää (14 päivän ansaintasääntö).

Jos taas työntekijä työsopimuksensa mukaisesti on töissä niin harvoin, ettei hänelle yleensä kerry 14 työssäolopäivää, sovelletaan häneen 35 tunnin ansaintasääntöä. Tällaisen työntekijän täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt 35 työtuntia tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista tuntia. Useimmiten osa-aikatyötä tekevät ovat 35 tunnin ansaintasäännön piirissä.

Oikeus vapaaseen

Sellaisilla työntekijöillä, jotka ovat töissä niin harvoin, etteivät he edellä mainituin tavoin ansaitse vuosilomaa, on oikeus vapaaseen. Oikeus vapaaseen perustuu yksinomaan työsuhteen kestoon eikä se edellytä, että työntekijä tekisi tietyn määrän töitä kuukaudessa. Vapaata kertyy työsuhteen kestoajalta 2 päivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka työsuhde on voimassa. Näin ollen työsuhteen kestettyä koko lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on maksimissaan oikeus 4 viikon vapaaseen.

Vapaan ajalta työntekijälle maksetaan lomakorvaus. Lomakorvauksen suuruus on 11, 5 % työntekijälle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, mikäli työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, on lomakorvaus 9 %.

Työntekijällä on oikeus itse päättää käyttääkö hän oikeuttaan vuosilomalain mukaiseen vapaaseen. Työntekijällä on myös oikeus päättää pitääkö hän vapaan kokonaisuudessaan vai vain osan siitä. Mikäli työntekijä ei käytä oikeuttaan vapaaseen, on hänellä kuitenkin oikeus edellä mainittuun lomakorvaukseen. Tällöin lomakorvaus maksetaan työntekijälle viimeistään lomakauden päättyessä eli 30.9.

Vuosiloman antaminen

Työnantajalla on oikeus vahvistaa loman ajankohta. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5.— 30.9. välinen aika — tätä osaa lomasta sanotaan kesälomaksi. Muu osa lomasta eli 24 päivää ylittävä osa, on talvilomaa, joka on annettava 1.10. — 30.4. välisenä aikana.

Vuosiloma annetaan arkipäivinä. Tämän johdosta myös arkilauantait kuluttavat vuosilomaa.

Poikkeuksen muodostavat pääsiäislauantai ja juhannusaatto, jotka vuosilomalain mukaan eivät ole lomapäiviä. Laissa ei ole säännöstä siitä, kuinka monta arkilauantaita vuosilomaan kuuluu sisältyä. Pääsääntö on, että kaikki vuosiloman alkamisen ja päättymisen väliin jäävät arkilauantait kuluttavat vuosilomaa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta laista poikkeavasti. Ehdoton sääntö on, että vuosilomasta 12 arkipäivää pitää olla yhdenjaksoista. Sen yli menevän loman osan jakamisesta ja pitämisestä eri mittaisissa jaksoissa voidaan sopia.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia 12 arkipäivää ylittävän loman pitämisestä vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9). Käytännössä tämä mahdollistaa 12 arkipäivää ylittävän loman sijoittamisen seuraavalle lomakaudelle pidettäväksi seuraavan vuosiloman yhteydessä. Vuosilomalaki mahdollistaa 24 arkipäivää ylittävän loman eli siis viidennen lomaviikon pitämisen lyhennettynä työaikana esimerkiksi puolta päivää tekemällä. Tämä edellyttää kuitenkin asiasta sopimista ja tällainen sopimus voidaan tehdä vain työntekijän aloitteesta. Sopimus tulee aina tehdä kirjallisesti.

Lomapalkan suuruus

Yleissäännös vuosilomapalkasta

Työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.

Kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Kuukausipalkkainen työntekijä on oikeutettu saamaan vuosiloman ajalta normaalin kuukausipalkkansa. Tämä säännös koskee niitä kuukausipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa joko 14 päivän säännön tai 35 tunnin säännön perusteella.

Mikäli työntekijälle on maksettu kuukausipalkan lisäksi muuta palkkaa, joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, on tämä osuus huomioitava vuosilomapalkassa. Tällainen muu palkka voi muodostua esim. säännöllisesti maksettavista ilta- ja yötyölisistä, provisioista ja ylityöstä sovitusta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Tuntipalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Lomanmääräytymisvuonna (1.4.—31.3. välinen aika) ansaittu palkka jaetaan tehdyillä todellisilla työpäivillä. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain 11 §:n mukaisella lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella. Tämä säännös koskee niitä tuntipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa 14 päivän ansaintasäännön perusteella.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksetaan sellaisille tunti- ja suorituspalkkaisille työntekijöille, jotka ansaitsevat vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön perusteella. Vuosilomapalkka on 11,5 % lomanmääräytymisvuonna maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä paikasta, mikäli työsuhde lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, on lomakorvaus 9 %. Vuosilomapalkkaa laskettaessa lomapalkkapohjaan lisätään lomanmääräytymisvuonna maksetun tai maksettavaksi erääntyneen palkan lisäksi laskennallinen palkka sellaisilta työssäolopäivien veroisilta päiviltä ja tunneilta, joilta palkkaa poissaolon vuoksi ei ole maksettu (työssäolonveroiset päivät ja tunnit ovat vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä).

Kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka muutostilanteissa

Jos työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, maksetaan vuosilomapalkka prosenttiperusteisena.

Jos työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman alkamista, maksetaan vuosilomapalkka lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

Lomakorvaus

Mikäli työntekijä ei ansaitse vuosilomaa, työntekijällä on oikeus edellä kerrotuin tavoin vapaaseen. Tällaiselle työntekijälle maksetaan lomakorvaus, jonka suuruus on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, mikäli työsuhde ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, on lomakorvaus 9 %. Lomakorvausta laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansioihin lisätään laskennallisesti äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta saamatta jäänyt palkka.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomaa eikä lomakorvausta. Pitämättä olevat vuosilomapäivät siis maksetaan työntekijälle työsuhteen päättyessä rahana.

Lomaraha

Lomaraha ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksuvelvollisuus perustuu liittojen välisiin työehtosopimuksiin, työpaikan käytäntöön tai työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Lomarahan suuruus on yleensä 50 % loma-ajan palkasta.

Työsopimusta tehtäessä kannattaa varmistaa, että työnantaja maksaa myös lomarahan.

Teksti: lakimies Tuire Torvela