Osa-aikatyöntekijä

Yleistä

Osa-aikatyössä työaikaa on lyhennetty joko lyhentämällä päivittäistä työaikaa tai vähentämällä

viikoittaisten tai kuukausittaisten työpäivien lukumäärää. Osa-aikatyöntekijä voi tehdä esimerkiksi säännöllisesti 6-tuntisia työpäiviä tai 3-päiväisiä työviikkoja.

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille (työsopimuslaki 2 luku 5 § 1 mom). Jos em. työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus (ks. työsopimuslaki 2 luku 5 § 2 mom). Työn tarjoamisvelvollisuutta ei ole silloin, jos työsopimus on tehty työntekijän aloitteen ja toivomuksen mukaisesti osa-aikaisena tai jos työntekijä on muutoin ilmoittanut työnantajalle, ettei halua työaikaansa lisättävän.

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä (työsopimuslaki 2 luku 6 §).

Osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä (ks. työsopimuslaki 2 luku 2 § 2 mom).

Työsopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuva osa-alkatyö

Osa-aikaisen työn tekeminen perustuu yleisimmin työsopimukseen, jolloin siitä on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä joko työsuhteen alkaessa tai myöhemmin. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia osa-aikatyöhön siirtymisestä vaikka heti. On kuitenkin tärkeää tietää, että jos työntekijä sopii työnantajan kanssa osa-aikatyöhön siirtymisestä, hän samalla menettää oikeutensa saada soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Työnantaja voi myös laissa säädetyin perustein yksipuolisesti osa-aikaistaa työntekijän. Jos osa-aikaistaminen toteutetaan työnantajan suorittamalla yksipuolisella ilmoituksella työsopimuslain 7 luvun 11 §:n mukaisesti, työntekijä säilyttää mahdollisuuden saada soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työsopimuslain 7 luvun 11 §:n mukaan työnantaja voi siis yksipuolisesti osa-aikaistaa työntekijän, jos siihen on taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet. Työnantajan yksipuolista osa-aikaistamisilmoitusta seuraa irtisanomisajan pituinen siirtymäkausi, jonka aikana työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa vanhan työsopimuksen mukaan. On hyvä tietää, että työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa työnantajan antamaa yksipuolista osa-aikaistamisilmoitusta. Halutessaan työntekijä voi allekirjoituksellaan kuitata vain vastaanottaneensa osaaikaistamisilmoituksen, mutta hänen ei tule hyväksyä ilmoitusta. Jos työntekijä epäilee, että työnantajalta ovat puuttuneet lailliset perusteet osa-aikaistamiselle, kannattaa ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvontaan. Työnantajan toimesta yksipuolisesti osa-aikaistettu työntekijä voi hakea työttömyyskassasta soviteltua päivärahaa ilmoittauduttuaan ensin työnhakijaksi TE-toimistoon.

Osa-aikatyö voi perustua myös lomautukseen. Kokoaikaisen lomautuksen lisäksi työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös vähentämällä tämän työaikaa. Erona osaaikaistamiseen on se, että

kysymyksessä on tilapäinen toimenpide — työsuhteen on määrä palautua kokoaikaiseksi lomautuksen jälkeen, eli silloin kun lomautuksen peruste (esim. tilapäinen työn väheneminen)

on lakannut. Lomauttaminen on mahdollista sillä perusteella, että työnantajalla olisi peruste irtisanoa työsopimus taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Työnantaja saa lisäksi lomauttaa työntekijän enintään 90 päiväksi, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Lomauttamisesta tulee ilmoittaa vähintään kahden viikon lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Työehtosopimuksissa on voitu sopia pidemmistä lomautusilmoitusajoista. Lomautettu työntekijä voi hakea työttömyyskassasta soviteltua päivärahaa ilmoittauduttuaan ensin työnhakijaksi TE-toimistoon.

Ns. tarvittaessa töihin kutsuttavat ovat myös osa-aikaisten työntekijöiden erikoistapaus. Työntekijän kanssa on mahdollista sopia viikoittaisesta tai kuukausittaisesta vähimmäistuntimäärästä. Ns. nollasopimuksessa työaika on 0-40 tuntia viikossa. Tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä voi tietyin edellytyksin saada palkkansa lisäksi soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Työttömyysturvan ns. työssäoloehtoa kerryttävät vain sellaiset viikot, joina on tehty töitä vähintään 18 tuntia. Nollasopimusten vaarana on se, että työnantaja lopettaa kokonaan työn tarjoamisen. Työsuhteen päättyessä työttömyysturvan ns. pitkä karenssi asetetaan silloinkin, kun työntekijä itse päättää työsuhteen vähäisen työmäärän vuoksi. Tarvittaessa töihin kutsuttavalla työntekijällä on osa-aikatyöntekijälle kuuluva etuoikeus mahdollisesti tarjolle tulevaan lisätyöhön.

Lakiin perustuva osaaikatyö työntekijän aloitteesta

Työntekijä on lähtökohtaisesti velvollinen työskentelemään työsopimuksen mukaisesti, eikä työntekijällä ole oikeutta vaatia työnsä osa-aikaistamista. Laissa on kuitenkin säädetty tiettyjä erityistilanteita, joissa työntekijällä voi olla joko subjektiivinen oikeus osa-aikatyön tekemiseen tai laissa ”suositellaan” osa-aikatyön teettämismahdollisuutta, jolloin osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää työnantajan hyväksyntää. Osa-aikatyöhön voi liittyä myös työntekijälle maksettava sosiaalietuus.

Tarkemmat säännökset kullekin osa-aikatyön perusteelle on syytä varmistaa erikseen. Osa-aikatyön perusteena voi olla esimerkiksi

osittainen hoitovapaa (työsopimuslain 4 luvun 4 §)
osa-aikainen sairauspoissaolo (työsopimuslain 2 luvun 11a § ja sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §)
työskentely äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana (työsopimuslain 4 luvun 2 §)
osa-aikaeläke
osatyökyvyttömyyseläke
opintovapaa (opintovapaalaki)
sosiaaliset ja terveydelliset syyt (työaikalain 3 luvun 15 §).

Osa-aikaisten työntekijöiden työsuhdeturvasta

Osa-aikainen työntekijä voi työskennellä toistaiseksi voimassa olevassa tai määräaikaisessa

työsuhteessa, minkä mukaan määräytyy myös hänen työsuhdeturvansa. Mikäli osa-aikainen työntekijä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, hänen työsuhdeturvansa on sama kuin kokoaikaisella työntekijällä. Irtisanomisajat määräytyvät työsopimuslain tai sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Irtisanomisaikana osa-aikaisen työntekijän työaika on työsopimuksen mukainen, eikä osa-aikaisuus vaikuta siten millään tavoin irtisanomisajan pituuteen, joka on sidottu kalenteriviikkoihin ja kuukausiin. Irtisanomiselta edellytetään painavaa ja asiallista perustetta.

Osa-aikaisella työntekijällä on etuoikeus lisätyöhön ennen takaisinottovelvollisuuden piirissä olevaa irtisanottua kokoaikaista työntekijää.

Osa-aikainen virkasuhde kuntasektorilla

Työn osa-aikaisuus voi perustua viran perustamispäätökseen tai vastaavaan myöhempään päätökseen, viranhaltijan omaan pyyntöön, viranhaltijan ja työnantajan yhteiseen sopimukseen tai lomautukseen, mikä edellyttää lomautusperustetta.

Osa-aikaisuus voi perustua myös työnantajan yksipuoliseen päätökseen. Kunta voi yksipuolisesti muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisella irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen (laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 21 §).

Kunnan, joka tarvitsee uusia viranhaltijoita tehtäviltään samankaltaiseen kokoaikaiseen virkasuhteeseen, on ensisijaisesti tarjottava osa-aikaiselle viranhaltijalle mahdollisuus siirtyä tällaiseen virkasuhteeseen, edellyttäen että viranhaltija on etukäteen kirjallisesti ilmoittanut haluavansa kokoaikaiseen virkasuhteeseen ja että hän täyttää tämän virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset (laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 22 §).

Osa-aikainen virkasuhde valtiolla

Osa-aikaisuus voi perustua siihen, että virkamies alun perin otetaan osa-aikaiseen virkasuhteeseen. Osa-aikaistamisesta voidaan myös sopia virkamiehen ja työnantajan välillä. Viranomainen voi myös yksipuolisesti muuttaa virkasuhteen osaaikaiseksi irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, joilla virkasuhde voidaan irtisanoa (ks. valtion virkamieslaki 7 luku 27 § ja 31 §).