Työntekijän työttömyysturva

Ansiopäiväraha eli ansioon suhteutettu työttömyysetuus

Akavan Erityisalojen muut kuin yrittäjäjäsenet ovat vakuutetut työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa. Tässä jaksossa käsitellään palkansaajien työttömyysturvaa. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että työvoimapoliittisia esteitä työttömyysetuuden maksamiselle ei ole ja lisäksi, että työssäoloehto ja jäsenyysehto täyttyvät samanaikaisesti. Kaikkien edellytysten täyttyessä ansiopäivärahaan on oikeus kokonaan työttömänä, lomautettuna, osa-aikatyötä tekevänä, työllistymistä edistävien palveluiden ajalta ja sivutoimisena yrittäjänä.

Työvoimapoliittinen lausunto

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon hakijan työttömyyspäivärahaoikeuden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Lausunnon saamiseksi tulee ilmoittautua TE-toimistoon, jolloin työnhaku alkaa. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta ajalta, jolta työnhaku ei ole voimassa.

TE-toimistoon on hyvä ilmoittautua heti työttömyyden alkaessa, vaikka päivärahaa ei esimerkiksi työnantajan maksaman tukipaketin takia voitaisi heti maksaa. Henkilö menettää oikeuden ansioturvaan, jos hän on ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Pitkän työhistorian perusteella maksettavaa korotettua ansio-osaa (90 pv) voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa vain silloin, kun TE-toimistoon on ilmoittauduttu työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Jäsenyysehto

Jäsenyysehdon täyttyminen on yksi edellytys ansiopäivärahan saamiselle. Jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. Palkansaajakassan jäsen saa työttömyyskassasta toiseen siirtyessään lukea hyväkseen työssäolon ja vakuutettuna olon edellisessä kassassa, jos hän liittyy toiseen palkansaajakassaan kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisestaan.

Työssäoloehto

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että henkilö on ollut työelämässä riittävän ajan. Tätä edellytystä kutsutaan työssäoloehdoksi. Työssäoloehtoon voidaan lukea Suomessa, EU/ETA-maissa ja muissa sopimusmaissa tai lähetettynä työntekijänä työ- tai virkasuhteessa tehty työ. Työssäoloehtoon voidaan lukea ainoastaan vakuutuksenalainen työ, josta maksetusta palkasta on toimitettu lakisääteiset sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä ennakonpidätys.

Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 kuukauden tarkastelujakson aikana ollut vähintään 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen, tai jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 165 euroa kuukaudessa (v. 2015).

Työssäoloehtoa ei tarvitse täyttää yhtäjaksoisessa työssä, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä esimerkiksi eripituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.

Työssäoloehdon tulee täyttyä kokonaan 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Työssäoloehdon tarkastelujakso lasketaan työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumista edeltävästä päivästä taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tarkastelujaksoa pidennetään enintään 7 vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidentää tarkastelujakso ovat esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito kotona, sairaus, päätoiminen opiskelu, asevelvollisuus ja vuorotteluvapaa. Mikäli henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, on poissaolon jälkeen hankittava uusi työssäoloehto.

TE-toimistoon ilmoittautuminen ja hakumenettely

Jäädessään työttömäksi henkilön tulee ilmoittautua asuinpaikkakuntansa TE-toimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa ainoastaan siltä ajalta, jona työnhaku on voimassa.

TE-toimistolle tulee esittää irtisanomisilmoitus ja työtodistus. TE-toimisto antaa lausunnon siitä, täyttääkö hakija työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja lähettää ns. työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle. Tämän vuoksi on tärkeätä, että TE-toimistolla on tiedossa, että henkilö on vakuutettuna Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa. TE-toimisto antaa myös ohjeet siitä, millä tavoin työnhaku pidetään voimassa. Työttömyyspäivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä. Päivärahan hakemista varten tarvitaan työnantajalta palkkatodistus. Päivärahahakemuksen ja palkkatodistuslomakkeen saa työttömyyskassasta, TE-toimistosta tai osoitteesta www.tyj.fi.

Hakijan tulee lähettää ensimmäinen hakemus kassaan sen jälkeen, kun työttömyys on kestänyt kaksi viikkoa. Sen jälkeen työttömyyden jatkuessa hakemus tulee täyttää ja lähettää aina kalenterikuukausittain tai neljältä täydeltä kalenteriviikolta.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

Työttömyyskassan työttömäksi jääneen jäsenen päivärahaa ei lasketa viimeisen kuukausipalkan perusteella, vaan päivärahan perusteena käytetään niin sanottua vakiintunutta palkkaa työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 kalenteriviikolta, jona jäsen on täyttänyt työssäoloehdon. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan työstä korvauksena saatujen kuukausipalkkojen ja tuntipalkkojen (työaika vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa) ja luontoisetujen lisäksi mm. iltatyö- ja vuorotyölisät, työajanlyhennyskorvaukset (ns. pekkasvapaakorvaukset) sekä tulospalkkiot ja bonukset siltä osin, kun niiden ansainta-aika kohdistuu palkanlaskentajaksoon, sekä työaikapankista nostetulta vapaa-ajalta maksettu palkka. Vakiintuneen palkan laskennassa ei huomioida mm. lomarahaa ja lomakorvausta. Päivärahan perusteena olevasta palkasta tehdään lisäksi ns. TyEL-vähennys, joka vuonna 2015 on 4,28 %.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta, joka on 32,80 €/päivä vuonna 2015 sekä aiempien palkkatulojen mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan välisestä erotuksesta, kuitenkin vain 20 % 3 116 euron ylimenevältä palkan osalta (v. 2015). Päivärahaan lisätään mahdollinen lapsikorotus. Lisäksi päivärahaa voi korottaa korotettu ansio-osa.

Työttömyyspäivärahaa maksetaan viiden päivän omavastuuajan jälkeen yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä (enintään 5 pv/viikko). Enimmäismäärään luetaan myös EU/ETA-maassa ja Sveitsissä maksetut työttömyyspäivärahapäivät. Jos henkilön päivärahan enimmäisaika on alkanut 1.1.2014 lukien ja hän ei ole ollut työssä vähintään 3 vuotta ennen ansiopäivärahaoikeuden alkamista, hänelle maksetaan työttömyyspäivärahaa ansiopäivärahan suuruisena ensimmäiseltä 400 päivältä ja loput 100 päivää peruspäivärahan suuruisena. Samalla tavalla menetellään, kun ansiopäivärahan saajalle on 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana asetettu karenssi tai työssäolovelvoite, joka on aiheutunut siitä, että hän on ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt sen.

Jos henkilö on ollut työssä alle 3 vuotta ja hänelle on asetettu edellä mainittu karenssi tai työssäolovelvoite, hänelle maksetaan työttömyyspäivärahaa ansiopäivärahan suuruisena ensimmäiseltä 300 päivältä ja loput 200 päivää peruspäivärahan suuruisena.

Edellä mainittuja karenssista tai työssäolovelvoitteesta aiheutuneita ansio-osan vähennyksiä ei tehdä silloin, kun henkilö on saanut 250 ensimmäisen ansiopäivärahapäivän aikana työllistymistä edistävän palvelun ajalta korotettua ansio-osaa vähintään 40 päivältä.

500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun jäsen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen on täyttänyt työssäoloehdon. Päiväraha on kuitenkin vähintään 80 prosenttia aiemmasta päivärahasta, mikäli 500 päivän enimmäismaksuaika ei ole täyttynyt ennen uudelleen määrittelyä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen, jos hakijalla on oikeus lisäpäiviin (katso oikeudesta lisäpäiviin www.erko.fi).

Soviteltu ansiopäiväraha

Soviteltuun työttömyyspäivärahaan on oikeus tietyin edellytyksin henkilöllä,

• joka tekee osa-aikaista työtä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen tai yhdessä työnantajan kanssa sovittuun työajan lyhentämiseen
• jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöitten työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa
• joka on vastaanottanut enintään 2 viikkoa kestäneen kokoaikatyön; tai
• jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, jos työaika ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikaa tarkastellaan lomautustapauksissa kalenteriviikoittain (ma - su) ja osa-aikatyön sekä enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön kohdalla kuukausittain tai 4 peräkkäisen kalenteriviikon (ma - su) ajalla.

Sovittelussa huomioidaan saatu työtulo pääsääntöisesti ansaintaperiaatteen mukaisesti eli sovittelujakson aikana ansaittu tulo huomioidaan riippumatta siitä, milloin tulo on tosiasiallisesti maksettu. Sovittelussa huomioidaan 50 % henkilön saamista suojaosan ylittävistä tuloista. Suojaosa tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa. Jos henkilön päivärahan sovittelujakso on kuukausi tai päivärahan sovittelussa käytetään ns. laskennallista tuloa, suojaosa sovittelujakson aikana on 300 euroa. Neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla suojaosa on 279 euroa.

Kelan maksama peruspäiväraha

Kela maksaa työttömyyspäivärahaa sellaiselle työttömälle, joka täyttää työssäoloehdon, mutta ei työttömyyskassan jäsenyysehtoa. Peruspäivärahan suuruus on 32,80 €/ päivä (v. 2015) lisättynä mahdollisella lapsikorotuksella. Lisäksi peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä, jonka jälkeen on mahdollista saada työmarkkinatukea.

Kelan maksama työmarkkinatuki

Työmarkkinatukea voidaan maksaa työttömälle, joka tulee ensi kertaa työmarkkinoille tai joka ei ole ollut riittävän pitkään töissä (työssäoloehto ei täyty) sekä työttömälle, joka ei voi enää saada perustai ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.

Työmarkkinatuki on tarveharkintainen, eli tuen suuruuteen vaikuttavat työttömän tulojen lisäksi vanhempien tulot, jos hän asuu heidän kanssaan samassa taloudessa. Täyden työmarkkinatuen määrä on 32,80 euroa/pv (v. 2015) lisättynä mahdollisella lapsikorotuksella.

Työttömän työnhakijan velvollisuudet

Työttömällä työnhakijalla on useita velvollisuuksia. Ehdoton edellytys työttömyysetuudelle on pitää työnhaku voimassa. Työnhaku pysyy voimassa, kun TE-toimiston kanssa asioidaan sovitulla tavalla ja sovittuna ajankohtana. Jos työtön työnhakija kieltäytyy vastaanottamasta työtä, hän voi menettää oikeuden työttömyyspäivärahaan määräajaksi tai kokonaan. Samoin oikeuden työttömyysetuuteen menettää, jos työnhakija jättää saapumatta työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen tai laiminlyö jo laaditun työllistymissuunnitelman toteuttamisen. Korvaukseton määräaika eli karenssi asetetaan myös työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisestä tai sellaisen palvelun keskeyttämisestä.

Ammattitaitosuoja

Ammattitaitosuoja tarkoittaa, että henkilöllä on tietyin edellytyksin

1. pätevä syy kieltäytyä ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä kolmen kuukauden aikana työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä tai
2. erota menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen työsuhteen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sellaisesta työstä, josta hän olisi voinut kieltäytyä ammattitaitosuojan perusteella. Ammattitaitosuojaa määritettäessä otetaan huomioon työnhakijan koulutus ja/tai työkokemus. Työnhakijalla on aina vähintään yksi ammattiala, jonka perusteella ammattitaitosuoja määritellään. Ammattitaitosuoja ei estä työnhakijaa hakemasta ja TE-toimistoa tarjoamasta työnhakijalle myös muuta työtä, mutta tällöin työnhakija voi harkita ilman uhkaa työttömyysetuuden menettämisestä, haluaako hän ottaa tarjotun työn vastaan. Ammattitaitosuojaa koskevaa säännöstä ei sovelleta lomautettuihin.

Freelancerin työttömyysturva

Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan pääsääntöisesti lukea vain työsuhteessa tehty työ. Työsuhteella tarkoitetaan työtä, jota tehdään työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen perusteella taikka ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen perusteella ja jota ei tehdä yrittäjänä. Virkasuhteessa tehtävä työ rinnastetaan työsuhteeseen. Työsuhteen olemassaolo edellyttää siis kaikkien työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä. Tällaisia tunnusmerkkejä ovat mm. sopimus työstä, vastikkeellisen ansiotyön tekeminen toiselle sekä työn tekeminen työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.

Freelancer ei ole useinkaan työsuhteessa, vaan esimerkiksi toimeksiantosuhteessa, jolloin työnsä ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi freelance-työntekijän työaika ja palkka saattavat jäädä niin alhaisiksi, että työajan minimi (18 t/viikko) tai työssäoloehdon ansiotaso eivät täyty, jolloin työssäoloehtoa ei kerry.

Freelancer, joka työskentelee sekä yrittäjänä että työntekijänä, voi kartuttaa työssäoloehtoa vain toisessa työttömyyskassajärjestelmässä. Joko hän on yrittäjien työttömyyskassan jäsen, jolloin työssäoloehto karttuu vain yrittäjätyöstä tai hän on työntekijäkassan jäsen, jolloin työssäoloehto karttuu vain työsuhteessa tehtävän työn perusteella. Freelancer, joka saa työttömyyspäivärahaa, voi työvoimaviranomaisten päätöksellä takautuvasti menettää päivärahan, jos työvoimaviranomainen katsoo freelancerin “työllistyneen omassa toiminnassaan”. Tällainen on tulkinta, jos toiminnan työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle.

Palkansaajakassasta työttömyysetuutta saava henkilö voi saada soviteltua ansiopäivärahaa, jos hän aloittaa freelancerina. Freelancerina aloittamisesta on aina kerrottava työ- ja elinkeinotoimistolle. Ei-työsuhteisen freelancerin työssäoloehto ei kerry uudelleen, vaikka hänelle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa.

Työskentely osuuskunnassa

Työnantajana ei voida pitää yritystä, joka vain huolehtii esimerkiksi työn suorittajan kirjanpidosta, laskutuksesta ja palkanmaksusta (nk. laskutusosuuskunta). Mikäli osuuskunta ei itse varsinaisesti harjoita liiketoimintaa, eli osuuskunta ei itse omissa nimissään tarjoa palveluita kyseisellä toiminta-alalla, osuuskuntaa ei voida pitää työsopimuslain mukaisena työnantajana.

Tällöin osuuskunnalle tai sen kautta tehtyä työtä ei voida lukea työsuhteessa tehdyksi työksi ja se ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Soviteltua ansiopäivärahaa oman työn perusteella voidaan muiden edellytysten täyttyessä kuitenkin maksaa.

Mikäli osuuskunta itse tarjoaa palveluita eli harjoittaa liiketoimintaa (nk. työosuuskunta), voidaan tällaisessa osuuskunnassa työllistyminen katsoa työsuhteeksi, joka kerryttää työssäoloehtoa.

Teksti: lakimies Anna Zibellini