6. Koulutusjärjestelmä yhdenvertaiseksi

Humanistisille aloille taataan pitkäjänteinen, myös työelämän tarpeet huomioon ottava rahoitus.

Korkeakoulutuksen suorittaneiden osuus nostetaan 50 prosenttiin ikäluokasta.

Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka on päättymässä koulutustason nousun selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen. Yhdenvertaista ja tasa-arvoista pääsyä koulutukseen tulee edistää erityisesti korkeakoulutuksessa. Aliedustettujen ryhmien, kuten heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevien sekä maahanmuuttajien, edellytyksiä hakeutua korkeakoulutukseen on vahvistettava. Erityisen painopisteen tulee olla elinikäisen oppimisen taitojen vahvistamisessa sekä ohjauksessa. Suomessa vanhempien koulutuksen ja ammatin sekä kodin varallisuuden vaikutus on voimistunut, kun se muissa kehittyneissä maissa on pysynyt ennallaan. Viimeisimmissä PISA-ainestoissa havaittiin myös suurempia alueellisia eroja kuin koskaan aiemmin. Osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat EU-maiden suurimpia.

• Taataan humanistisille aloille nykyistä pitkäjänteisempi rahoitus.
• Jokaiselle kansalaiselle taataan varallisuudesta riippumatta vahvat perustaidot sekä mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto, ammatillinen tai yleissivistävä.
• Poistetaan ja madalletaan koulutukseen osallistumisen esteitä.
• Varmistetaan koulutuksen riittävä julkinen rahoitus. Palautetaan kaikille koulutusasteille täysimääräinen indeksirajoitus.
• Maahanmuuttajien ja muiden korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien määrää lisätään korkeakoulutuksessa.
• Tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana suomalaisille sekä EU/ETA-maiden opiskelijoille.
• Alueellisten kehityserojen estämiseksi huolehditaan, että jokaisessa maakunnassa on joko yliopisto tai ammattikorkeakoulu.