Hae 
Verkkoasiointi 
4. Kulttuurin resurssit kuntoon
Lisätään kuntien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen rahoitusta.
Järjestöjen yleishyödyllistä työtä rahoitettava valtion budjetista.
Laadukkaat kulttuuripalvelut edellyttävät korkeakoulutettua osaamista ja oikeudenmukaista palkkausta.
TAUSTA:
Kulttuuripolitiikka tukee kulttuurin ja taiteen edellytysten parantamista yhteiskunnassa. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus laadukkaisiin kulttuuripalveluihin kaikkialla Suomessa. Kulttuurilla on monia positiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan.
Kulttuurin ei tule palvella ensisijaisesti taloudellisia tavoitteita, vaan sen ensisijainen arvo on arvokeskustelun ja demokratian edistämisessä, sananvapauden ja luovuuden ilmapiirin luomisessa. Kulttuurilla ja taiteella täytyy siksi säilyä sen itseisarvoinen asema. Kulttuurinen toiminta on itsessään arvokasta eikä sitä tulisi alistaa taloudellisten tavoitteiden palvelemiseen.
Korkeatasoiset kulttuuriset sisällöt ovat kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite. Kulttuurilaitosten rahoitusta tulee kehittää, jotta ne voivat tehdä myös tuotantoja, joiden ensisijainen tavoite on taiteellinen ei taloudellinen tuottavuus. Kulttuuripolitiikassa tärkeää on omaperäisyyden kehittäminen, tunnistaminen ja uudistavalla tavalla vaaliminen.
Kirjasto-, museo- ja muut kulttuuri- sekä järjestöpalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia. Näillä palveluilla on tutkitusti merkitystä yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäisevinä palveluina. On panostettava riittävästi ja luovasti hyvinvointia lisääviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin erityispalveluihin ja sektorirajat ylittävään palveluyhteistyöhön. Ehkäisevä työ on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
Hyvätasoiset kulttuuripalvelut ovat myös yhä tärkeämpi alueellinen ja valtakunnallinen vetovoimatekijä. Korkeatasoinen sisältö ja kulttuurinen toiminta lisäävät alueiden elinvoimaa ja kiinnostavuutta.
Kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut on tuotettava asiantuntevasti. Hyvätasoisten ja houkuttelevien palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti edellyttää osaamista, jonka perusta on korkeakoulutuksessa. Palvelujen tasoa ei saa heikentää pätevyysvaatimuksista tinkimällä. Koulutukseen perustuvaa osaamista on oltava myös paikallisesti. Kunnat ovat merkittäviä työnantajia kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Panostaminen näiden alojen työpaikkoihin maksaa itsensä takaisin.
Kulttuuripalvelujen henkilöstö-, toiminta- ja kehittämisresurssien on oltava riittävät ja tasapainossa keskenään. Tästä on huolehdittava erityisesti julkisen sektorin rakennemuutoksissa. Henkilöstö on otettava mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Asiantuntijatyön tuloksellisuus varmistetaan kehittämällä osaamista, mitoittamalla työ oikein ja joustavilla työaikaratkaisuilla. Vastuullinen työnantaja arvostaa korkeakoulutettua osaamista myös oikeudenmukaisella palkkauksella.
Kulttuuripolitiikka tukee kulttuurin ja taiteen edellytysten parantamista yhteiskunnassa. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus laadukkaisiin kulttuuripalveluihin kaikkialla Suomessa. Kulttuurilla on monia positiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan.
Kulttuurin ei tule palvella ensisijaisesti taloudellisia tavoitteita, vaan sen ensisijainen arvo on arvokeskustelun ja demokratian edistämisessä, sananvapauden ja luovuuden ilmapiirin luomisessa. Kulttuurilla ja taiteella täytyy siksi säilyä sen itseisarvoinen asema. Kulttuurinen toiminta on itsessään arvokasta eikä sitä tulisi alistaa taloudellisten tavoitteiden palvelemiseen.
Korkeatasoiset kulttuuriset sisällöt ovat kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite. Kulttuurilaitosten rahoitusta tulee kehittää, jotta ne voivat tehdä myös tuotantoja, joiden ensisijainen tavoite on taiteellinen ei taloudellinen tuottavuus. Kulttuuripolitiikassa tärkeää on omaperäisyyden kehittäminen, tunnistaminen ja uudistavalla tavalla vaaliminen.
Kirjasto-, museo- ja muut kulttuuri- sekä järjestöpalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia. Näillä palveluilla on tutkitusti merkitystä yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäisevinä palveluina. On panostettava riittävästi ja luovasti hyvinvointia lisääviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin erityispalveluihin ja sektorirajat ylittävään palveluyhteistyöhön. Ehkäisevä työ on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
Hyvätasoiset kulttuuripalvelut ovat myös yhä tärkeämpi alueellinen ja valtakunnallinen vetovoimatekijä. Korkeatasoinen sisältö ja kulttuurinen toiminta lisäävät alueiden elinvoimaa ja kiinnostavuutta.
Kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut on tuotettava asiantuntevasti. Hyvätasoisten ja houkuttelevien palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti edellyttää osaamista, jonka perusta on korkeakoulutuksessa. Palvelujen tasoa ei saa heikentää pätevyysvaatimuksista tinkimällä. Koulutukseen perustuvaa osaamista on oltava myös paikallisesti. Kunnat ovat merkittäviä työnantajia kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Panostaminen näiden alojen työpaikkoihin maksaa itsensä takaisin.
Kulttuuripalvelujen henkilöstö-, toiminta- ja kehittämisresurssien on oltava riittävät ja tasapainossa keskenään. Tästä on huolehdittava erityisesti julkisen sektorin rakennemuutoksissa. Henkilöstö on otettava mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Asiantuntijatyön tuloksellisuus varmistetaan kehittämällä osaamista, mitoittamalla työ oikein ja joustavilla työaikaratkaisuilla. Vastuullinen työnantaja arvostaa korkeakoulutettua osaamista myös oikeudenmukaisella palkkauksella.
EHDOTUKSEMME:
- Riittävällä julkisella rahoituksella tuetaan laadukkaiden kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen tuottamista.
- Järjestöjen työ rahoitetaan kattavasti ja ennustettavasti suoraan
valtion budjetista.
- Hyvätasoiset kulttuuripalvelut ovat keskeisiä kansalaisten elämänlaadun sekä alueiden elin- ja vetovoiman tekijöitä.
- Kulttuuripalvelujen henkilöstö-, toiminta- ja kehittämisresurssien tulee olla riittävät ja tasapainossa keskenään.
- Kulttuuripolitiikan painopisteeksi otetaan inhimillisyyden vahvistaminen yhteiskunnassa sekä kulttuurinen toiminta itsessään.
- Julkisia kulttuurihankkeita on resursoitava riittävin julkisin varoin. Kulttuurihankkeiden omarahoitusosuuksia pienennetään, jotta voidaan toteuttaa myös uusia ja kokeellisia hankkeita.
- Hyvinvointia edistetään panostamalla kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluihin. Nämä ovat yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita.
- Ei tingitä pätevyysvaatimuksista kuntien kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Palvelujen laatu edellyttää korkeakoulutettua asiantuntemusta.
- Palkkatasa-arvoa edistetään korjaamalla erityisellä palkkaohjelmalla kulttuurialojen naisvaltaisten asiantuntija-ammattien palkkaus vastaamaan työn vaativuutta ja edellytettyä koulutusta.