Millaisia näkemyksiä kuntavaaliehdokkailla on kunnan tarjoamasta kulttuurista ja hyvästä hallinnosta?

Anders Adlercreutz, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Kirkkonummi

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Ilman muuta näin. Tutkimusten mukaan kirjastopalvelut ovat suomalaisten eniten rakastama julkinen palvelu. Samaan aikaan jokaiselle päättäjälle on enemmänkin kuin tuttua jokasyksyinen keskustelu, jossa kulttuuripalvelut asetetaan vastakkain muiden palvelujen kanssa. Kuten myös ikuinen debatti ”korkeakulttuurin” ja ”kansankulttuurin” välillä. Omassa kunnassani Kirkkonummella valmistui äsken peruskorjattu laajennettu kirjasto, joka paisuneesta budjetistaan huolimatta on saanut mahtavan hienon vastaanoton. Se on myös huomattu kansainvälisesti ja nostanut koko kunnan imagoa.

On tähän toinenkin näkökulma: Moni kaupungin tai kunnan keskusta on joutunut huomaamaan, että taajaman ulkoreunoille rakennetut kauppakeskukset ovat näivettäneet kaupungin keskustaa. Ihmisvirtojen vilkastuttamiseksi kirjasto- ja kulttuuripalveluihin panostamisella voi olla isot vaikutukset.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Kulttuuri tulee sanasta ”cultura”, kasvattaminen. Se on ajatusten ja ihmisyyden kasvattamista. Ei sitä voi sen kautta pitää muuna kuin peruspalveluna. Kunnilla on identiteetti, historia, jaettu tarina. Sitä pidetään elossa kulttuurin kautta. Kulttuuri tarjoaa endorfiinia – nautintoa ja yhteisiä kokemuksia. Ajatus elämästä ilman sitä on varmaan jokaisen mielestä mahdoton.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Hallinnon pitää olla tarkoituksenmukainen. Koska hallintoa ylläpidetään yhteisillä varoilla, sen pitää olla tehokas. Mutta pienuus ei sinänsä ole itseisarvo. Tarkoituksenmukaisuus sen sijaan on. Kuntalaiset päättävät, mitä palveluja he haluavat. Ja kunta pyrkii tuottamaan ne mahdollisimman tehokkaasti.

Harry Harkimo, Liike Nyt, Helsinki

Veronika Honkasalo, Vasemmistoliitto, Helsinki

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin on satsattava ehdottomasti nykyistä enemmän. Kun Oodi-kirjasto aikoinaan avattiin Helsingissä, yllätti sen suosio kaikki. Sen sijaan kriittiseksi kohdaksi nousi se, ettei Oodiin ollut varattu tarpeeksi henkilökuntaa ja aineistoja. Suomalaiset ovat aktiivisia kulttuuripalveluiden käyttäjiä ja aktiivisimpia kirjastojen käyttäjiä ja lainaajia koko maailmassa. On tärkeää, että kirjastoja on saatavilla myös lähipalveluina lähiöissä ja kaikissa kaupunginosissa. Se on aivan keskeinen sivistyksellinen lähipalvelu. Kirjastojen merkitys korostuu entisestään, kun kansan lukutaito huolestuttavalla tavalla on laskussa.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Ehdottomasti. Kulttuurissa on kyse sivistyksellisistä perusoikeuksista, mutta tämä näkökulma tulee harmillisen vähän esille, kun puhutaan nyt esimerkiksi koronan runtelemasta taide- ja kulttuurikentästä. Monet muut maat ovat pitäneet sivistyksellisiä oikeuksia niin keskeisinä myös pandemian aikana, että pääsy terveysturvallisesti muun muassa teattereihin ja museoihin on turvattu toisin kuin Suomessa. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että kun puhumme kulttuurista peruspalveluna ja sivistyksellisenä oikeutena, puhumme myös konkreettisesti siitä, että kulttuuri ja taide ovat tuhansille ihmisille toimeentulon lähde.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Julkinen hallinto ymmärretään usein negatiivisesti byrokratiaksi unohtaen, että hallinnossa on ihmisiä töissä, jotka mahdollistavat muun muassa palveluiden laadun ja niiden saavutettavuuden. Julkiset palvelut eivät pyörisi ilman hallintoa.

Petri Honkonen, Suomen Keskusta, Saarijärvi

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Kuntien on tärkeää panostaa hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin myös jatkossa. Kirjastot ovat suomalaisen sivistyneen yhteiskunnan kulmakivi. Ne tarjoavat aivan jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden laajentaa tietämystään ja ymmärrystään ympäröivästä maailmasta. Kulttuuri- ja museopalvelut rakentavat osaltaan suomalaista kulttuuria, ja tarjoavat monelle tärkeitä arjesta irtautumisen hetkiä. Ne voivat toimia myös hyvinä ajattelun herättelijöinä ja inspiraation lähteinä. Pidän tärkeänä, että hyvät kulttuuripalvelut ovat saavutettavissa kaiken ikäisille ja taustaisille läpi laajan Suomen.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Kulttuuripalvelut ovat tärkeitä kansalaisille. Valitettavasti heikentynyt kuntatalous on johtanut osassa maata siihen, että kulttuuripalvelun pisteitä on suljettu. Tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että erityisesti harvemmin asutuilla alueilla kirjasto- ja kulttuuripalveluita on heikennetty. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuus pitäisi olla yhtäläinen oikeus kaikille kansalaisille. Harvemmin asutun Suomen alueella toimii monia hienoja teattereita, ja kirjastojakin on vielä onneksi monilla paikkakunnilla. Näihin kulttuuripalveluihin tulee panostaa entisestään.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Suomi on vakavassa paikassa. Olemme viimeisen reilun vuoden aikana ottaneet paljon velkaa, jotta koronan tuoma isku yhteiskuntaan ei lamauttaisi meitä, vaan pääsisimme pandemian yli mahdollisimman pienin vaurioin. Samalla täytyy muistaa, että jo ennen koronaa esillä olleet ongelmat ovat edelleen ratkaisematta.

Minä ja keskusta lähdemme siitä, että meidän on saatava Suomeen uutta työtä ja toimeliaisuutta. Tämän uuden työn ja toimeliaisuuden myötä pystymme kerryttämään lisää verotuloja, joiden avulla voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palvelutasoa.

Inka Hopsu, Vihreä liitto, Espoo

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Jaan tämän näkemyksen. Kulttuuri lisää asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja luo elinvoimaa ja työtä kuntaan – kulttuurialalla työskentelee yli kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin metsäteollisuudessa.

Museot vaalivat paikallisia ”aarteita” eli moninaista kulttuuriperintöä ja avaavat niiden merkitystä kuntalaisille. Museoiden suosio on noussut museokorttien myötä, mutta etenkin nuorille olisi hyvä tarjota maksuttomia museovierailuita. Kouluvierailut eri museoihin ovat yleensä saavuttaneet monelle oppilaalle itselleenkin yllätyksenä suuren suosion. Vaihtuvat näyttelyt ja digipalvelut monipuolistavat museoiden tarjontaa entisestään. Museot elävät ajassa, ja peilaavat sitä menneeseen.

Kirjastot ovat kuntalaisten olohuoneita, ja monen paikkakunnan ja kaupunginosan sydän. Suomalaisten lukutaito heikkenee, ja nyt on tärkeää panostaa sitä vahvistaviin toimiin etenkin lasten ja nuorten osalta. Lähikirjasto mahdollistaa lapsen ja vanhuksenkin helpon pääsyn kirjallisuuden aarteiden pariin. Kirjastojen monipuoliset palvelut ja kokoontumistilat ovat kaikkien kuntalaisten käytössä maksuttomasti.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Laki kunnan kulttuuritoiminnasta määrittelee kunnalle tavoitteita ja tehtäviä kulttuurin edistämiseksi ja yhdenvertaiseksi saatavuudeksi. Kulttuuri voi edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia, ja kunnan tulee toisaalta peruspalvelun tapaan mahdollistaa, että jokainen pääsee esteettömästi ja esimerkiksi kielitaidosta riippumatta nauttimaan taiteen ja kulttuurin eri muodoista. Kuntalaisilla tulee olla myös mahdollisuus osallistua kulttuurintekijänä. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tulee kulttuuri huomioida opetussuunnitelmissa ja olla tarjolla esimerkiksi kulttuuripolun tapaisia mahdollisuuksia kokeilla eri kulttuurin lajeja. Tärkeää on huolehtia myös taiteen perusopetuksen resursseista. Kulttuuri on todettu toimivaksi iloksi ja virkistykseksi myös vanhuksille ja sairaille. Kunnan tulee huolehtia hyvistä esiintymispaikoista, tarjota tiloja ilmaiseksi ja edullisesti sekä huolehtia riittävästä avustustasosta.

Yhteisölliset kulttuuritapahtumat ovat asukkaille koko ajan tärkeämpiä, ja niiden toteutukseen kannattaa ottaa asukkaat mukaan. Myös kulttuuriympäristön säilyttäminen on osaltaan kulttuurin arvostamista ja vaalimista.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Useimmissa kunnissa on eletty tiukan talouden aikoja jo pitkään ja kunnan henkilöstömenoista on etsitty säästöjä. Omassa kotikunnassani Espoossa väkiluku kasvaa, mutta henkilöstömäärä ei kasva samassa suhteessa. Tällaista tehostamista on jatkettu jo pitkään, ja kipurajat ovat tulleet vastaan. Palvelun laadusta ja työntekijän kokemuksesta, että voi tehdä työnsä hyvin, tulee pitää kiinni. Sairaspoissaoloja, uupumusta ja työilmapiiriä tulee seurata, ja antaa myös jokaiselle mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää oman työnsä sisältöä.

Viime kädessä julkinen hallinto vie toteen demokraattisia päätöksiä ja ylläpitää osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden laatua ja tasa-arvoa.

Antero Laukkanen, Suomen Kristillisdemokraatit, Espoo

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kuntien lakisääteinen tehtävä. Kulttuuri tuo elämää, hyvinvointia ja houkuttelevuutta. Kulttuuripalvelut ovat toimivien peruspalveluiden ohella merkittävä osa paikkakunnan vetovoimaa. Puolustan maksuttomia ja laadukkaita kirjastopalveluita.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

On kunnan vastuulla järjestää kulttuuritoimintaa. Harrastajateatterit, nuorisoseurat, kotiseutuyhdistykset, työväenyhdistykset, kristilliset yhdistykset, soittokunnat, orkesterit, kuorot sekä monet muut toimijat ovat jo kymmeniä vuosia tarjonneet laadukkaita ja osallistavia kulttuuripalveluita. Kuntien on jatkossakin tuettava järjestöjen toimintaa avustusten, tilojen sekä yhteistoimintasopimusten kautta. Näen myös korkeatasoisten kulttuurilaitosten ylläpitämisen keskeisenä osana suomalaisen kulttuurin vaalimista ja vahvistamista.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Suomen menestymisen kannalta vahva julkinen hallinto on aivan olennainen. On kuitenkin tärkeää huolehtia, että julkinen hallinto toimisi entistäkin vaikuttavammin ja kansalaiset voisivat kokea sen hyvin toimivaksi eri tilanteissa. Julkisella hallinnolla on taipumusta paisua, joten sen tehokkuutta on aina syytä tarkastella niin, että voisiko asiat tehdä kustannustehokkaammin ja vaikuttavammin. Myös kokeilukulttuuria tulisi lisätä uusien tapojen löytämiseksi.

Sari Multala, Kansallinen Kokoomus, Vantaa

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Olen samaa mieltä. Taide ja kulttuuri antavat merkitystä ja sisältöä elämälle. Kulttuuripalvelut lisäävät henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä vahvistavat alueellista identiteettiä. Kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus ja niiden aktiivinen käyttö vahvistavat tutkitusti osallisuutta, osallistumista, yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta eri väestöryhmissä. Kuntaa pitää kehittää asukkaiden ehdoilla, jotta ihmiset viihtyvät. Se tarkoittaa myös hyviä ja monipuolisia kulttuuripalveluita ja -tapahtumia. Kulttuuripalvelut lisäävät henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä vahvistavat alueellista identiteettiä.

Vetovoimainen kunta tarjoaa iloa, tapahtumia ja elämyksiä. Se tarkoittaa enemmän kulttuuria arkeen. On tärkeää kasvattaa asteittain kuntien panostusta monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Kunnalla on mahdollisuus eri keinoin elävöittää esimerkiksi historiallisia kiinteistöjä ja kohtaamispaikkoja tarjoamalla mahdollisuuden muun muassa kesäkahviloihin ja pop up -tapahtumiin. Kaupungin tilojen tapahtumakäyttöä ja markkinointia kannattaa tehostaa, sekä tukea asukas- ja kylätapahtumia.

Kulttuurin ja luovien alojen potentiaalin tunnistaminen osana kuntien elinkeinopolitiikkaa vaatii vielä kehittämistä. Viihtyisät kunnat houkuttelevat ihmisiä ja uutta yritystoimintaa. Vetovoimainen kaupunki luo uusia tekemisen malleja kehittämällä kaupungin, kulttuuriharrastajien ja yritysten välistä yhteistyötä. Kunnan on myös kannattavaa järjestää edullisia toimitiloja kulttuuriharrastajille ja -yrittäjille.

Kirjastojen rooli lukutaidon kehittäjänä ja vaalijana on tärkeä. Kirjastopalveluiden saavutettavuutta tulee kehittää paitsi laajentamalla aukioloja omatoimiaukiolon myötä, mutta myös perustamalla kansallinen e-kirjasto. Samalla lainauskorvaukset tulee ulottaa myös e-kirjoille. Kaupungin tulee huolehtia myös omissa tapahtumissaan kulttuuri – näin voidaan tarjota työtä kulttuurin tekijöille.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Kulttuuriharrastukset parantavat hyvinvointia ja auttavat torjumaan syrjäytymistä. Panostamalla taiteeseen ja kulttuuriin paitsi lisätään ihmisten hyvinvointia, myös vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja ja syrjäytymisen riskejä. Parhaimmillaan kulttuuri myös vahvistaa demokratiaa, sananvapautta ja auttaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta.

Esimerkiksi harrastaminen on tehokas ja yhteiskunnan kannalta edullinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee itselleen mieluisan harrastuksen. Jotain, missä saa kuulua ryhmään, kokea onnistumisia ja tuntea itsensä merkitykselliseksi. Harrastuksissa saadut kokemukset, ystävät ja taidot ovat merkittävä voimavara. Eri taiteen ja kulttuurin ammattilaisten rooli harrastustakuun toteuttamisessa on aivan keskeinen. Kuntien on tärkeää avata julkisia tiloja, kuten kouluja ja päiväkoteja, harrastamiselle ja tuoda myös taide- ja kulttuuriharrastuksia koulupäivien yhteyteen. Näin madalletaan lasten ja nuorten kynnystä osallistua.

Taide- ja kulttuurikasvatuksen ja -opetuksen tulee olla keskeinen osa varhaiskasvatusta ja koulujen ja oppilaitosten opetusta. Lapset ja nuoret tulee saattaa taiteen ja kulttuurin pariin jo varhain. Meidän tulee pitää kiinni erillisestä taiteen yleisestä ja laajasta perusopetuksesta. Tärkeä rooli osana taide- ja kulttuurikasvatusta on myös vapaalla sivistystyöllä, joka osaltaan tukee monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista.

Laadukas koulutus takaa myös luovien alojen ammatillisen osaamisen. Laadukas kirjastolaitos on tärkeä osa sivistystyötä ja olennainen tekijä lukutaidon vahvistamisessa. Kirjastoilla on myös avainrooli siinä, miten esimerkiksi monissa pienissä kunnissa on taidetta ja kulttuuria saatavilla. Turvataan vahva kirjastoverkko koko maahan, ja hyödynnetään digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia myös kirjastopalveluissa nykyistä enemmän.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Julkisen sektorin koko ei ole itseisarvo, vaan se, millaisia tehtäviä me sille annamme. Kaikki me olemme sitä mieltä, että lasten on hyvä käydä koulua. Että muistisairaan pitää saada apua, ja terveyskeskusjonoista pitää päästä hoitoon. Harvapa on eri mieltä siitäkään, että talvella saisi tulevaisuudessakin olla lunta. Tai että kaduilla pitää olla turvallista.

Julkisen hallinnon koosta keskustellaan yleensä julkisen talouden realiteettien yhteydessä.

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi asvalttia teillä, kirjastoautoa tai festareita.

Tärkeää julkishallinnossa on sen tehokas organisointi. Yrityksillä ja verovaroin hoidetulla julkisella sektorilla on omat vahvuutensa. On olemassa tilanteita, joissa julkisen sektorin supistamisella on etuja. Esimerkiksi jätehuolto on helppo yksityistää. Samalla laatu nousee ja kustannukset laskevat. Se, jos mikä on järkevää verovarojen käyttöä. Tällöin kunnan julkisesti tuottamien palveluiden hoitoon jää enemmän resursseja.

Matias Mäkynen, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Vaasa

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin on panostettava. Kysymys on ihmisille tärkeistä vapaa-ajan palveluista, jotka luovat hyvinvointia, ovat konkreettisia ennaltaehkäiseviä palveluita ja luovat tasa-arvoa. Itse pidän julkisten kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluiden lasten välistä tasa-arvoa lisäävää vaikutusta kaikista tärkeimpänä. Matalat hinnat, koulujen vierailut ja lähikirjastot motivoivat eritaustaisia lapsia oppimaan ja antavat mahdollisuuksia harrastuksiin. Kirjastoverkon on oltava mahdollisimman kattava, ja lähikirjastoista on pidettävä huolta erityisesti korkean työttömyyden ja matalamman tulotason alueilla.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Kulttuuri on ehdottomasti kansalaisten peruspalvelu. Se on myös perusoikeus. Jokaisella on oltava mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen ja kulttuurista nauttimiseen. Korona-aika on näyttänyt, miten vahingollista kulttuuripalveluiden puuttuminen on meille kaikille. Kulttuuri on itseisarvo ja tärkeä sellaisenaan, mutta se myös ylläpitää ihmisten sosiaalista elämää, mielen hyvinvointia ja luovuutta. Nämä ovat kaikki asioita, joista yhteiskunta hyötyy valtavasti, ja ne perustelevat kulttuuripalveluiden tärkeyden ja merkityksen. Kulttuuriala on myös kasvava työllistäjä ja merkittävä taloudellinen toimiala, jota julkiset peruspalvelut tukevat olemassaolollaan.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Julkista hallintoa ei pidä supistaa. Julkinen hallinto on ollut supistusten ja ”tehostamisen” kohteena käytännössä koko 2000-luvun. Nyt on aika investoida palveluiden kehittämiseen, jotta ihmisiä voidaan palvella paremmin ja tehokkaammin tulevaisuudessa. Tärkeimmät investoinnit kohdistuvat koulutukseen, tutkimukseen, perusterveydenhuoltoon (ml. mielenterveys) ja vanhuspalveluihin. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto on tärkeää, ja digitaalisten palveluiden myötä ihmisille voidaan tuoda helposti saataville palveluita, jotka fyysisesti ovat kauempana. Julkiset palvelut ovat lähtökohtaisesti edullisemmin ja paremmin ihmisille saatavilla, ja ne edistävät yhteiskunnan tasa-arvoa. Verorahoitteinen julkinen hallinto tasaa yhteiskunnan riskejä ja tehostaa yhteiskunnan toimintaa antaen ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden ottaa riskejä, kehittää itseään ja pyrkiä elämässään eteenpäin.

Riikka Purra, Perussuomalaiset, Kirkkonummi

1. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan enemmistö, 82 prosenttia, suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.  Mikä on oma kantasi tähän kysymykseen ja miksi näin?

Kirjasto on monen pienenkin kunnan sydän. Vaikka itse kannatan erityisesti niiden perinteistä tehtävää, ovat kirjastot monessa kunnassa kehittyneet myös edistämään muita kuin lukemiseen liittyviä harrastuksia. Kannatan ehdottomasti kirjastopalveluihin satsaamista. Mitä tulee museo- ja kulttuuripalveluihin, on niihin panostaminen hyvin kuntakohtaista. Esimerkiksi oman kuntani Kirkkonummen ei ole järkevää tehdä tälle sektorille merkittäviä panostuksia, koska sijaitsemme pääkaupunkiseudun vieressä. Emme kykene kilpailemaan Espoon tai Helsingin kulttuuripalveluiden kanssa – eikä missään nimessä pidä yrittääkään.

2. Saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 76 prosenttia katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Kulttuuri voidaan laskea etenkin kaupunkien peruspalveluihin, mutta toki realistina ymmärrän, että jos vastakkain pannaan esimerkiksi koulut, opetus, terveydenhuolto ja joku rohkea kulttuuripalvelu, valitsen ensimmäiseen osaan kuuluvia. Kroonisesti huonossa taloustilanteessa on osattava priorisoida.

3. Edelleen saman tutkimuksen mukaan kansalaisista 58 prosenttia on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Mikä on oma kantasi perusteluineen?

Ehdottomasti pitää supistaa. Suomessa on erittäin suuri julkinen sektori eurooppalaisessa mittakaavassa. Leikattavaa ei tietenkään tule kohdistaa kouluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai muihin julkisen sektorin oleellisiin toimiin, vaan esimerkiksi niihin jatkuvasti kasvaviin sivutoimintoihin ja hallintoon, paperinpyörittäjiin ja hiirennapsuttelijoihin ja ulkoa ostettaviin konsulttipalveluihin. On myös selvää, että kuntataloutta ei kestävästi korjata ilman, että kuntien yli 500 lakisääteisen tehtävän listaa karsitaan tiheällä kammalla.