Työhyvinvointiin pandemian jälkeen erityinen panostus

Työhyvinvoinnin ja sen edistämisen merkitys on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi kaikilla aloilla. Koronapandemia on lisännyt henkistä kuormitusta, jonka määrä ja vaikutukset työelämään ovat kenties vasta selkenemässä ja havaittavissa. Samalla vaatimukset työurien pidentämisestä kasvavat. 

Työhyvinvointiin ja henkiseen työturvallisuuteen panostaminen tulee ottaa entistä velvoittavammin osaksi pandemian jälkeen solmittavia työ- ja virkaehtosopimuksia. Myös työturvallisuuslakiin tarvitaan näitä koskevat velvoittavat kirjaukset.

Työhyvinvointi tulee nähdä osana työpaikan strategista toiminnan suunnittelua, ja työhyvinvoinnin edistämiselle tulee luoda selkeät tavoitteet ja mittarit. 

Työnantajan tulee ottaa huomioon, että pandemiasta selviytyminen voi vaihdella ja että osalla kuormittuminen on ollut merkittävää ja työkykyyn vaikuttavaa.

Työnantajan tulee kehityskeskusteluissa sekä koulutuksissa kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin edistämiseen ja työhyvinvointia tulee seurata säännöllisesti.

Koronapandemian jälkeen työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota myös ryhmäytymiseen sekä työyhteisön yhteisöllisyyden jälleenrakentamiseen. 

Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edellytyksenä on, että työn tekemiseen varataan riittävät resurssit.

Asiantuntijatyön psyykkinen kuormitus on ollut jo vuosia jatkuvassa kasvussa. Työturvallisuudesta huolehdittaessa tuleekin jatkossa huomioida nykyistä vahvemmin myös henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Psykososiaalinen kuormitus tulee ottaa entistä paremmin huomioon säännöllisissä työterveystarkastuksissa. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus työterveyden kautta myös työnohjaukseen.

Laadukas johtaminen ja esihenkilötyö edistävät työhyvinvointia. Esihenkilötyölle on varattava riittävästi aikaa ja esihenkilöiden on saatava koulutusta uusien työntekomuotojen sekä etätyön johtamiseen. Myös esihenkilöiden työhyvinvoinnista on huolehdittava.

Hyvä työnantaja tukee työstä palautumista tarjoamalla kulttuuri-, hyvinvointi- ja liikuntapalveluita tai -etuja.

Yksi olennainen tekijä työhyvinvoinnin edistäjänä on osaamisen kehittäminen. Työntekijöillä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus, muun muassa riittävästi aikaa, jatkuvasti kouluttautua ja kehittyä työpaikallaan.

Psyykkisen kuormituksen lisäksi pandemia ja nopea siirtyminen etätyöhön on voinut lisätä fyysistä kuormitusta esimerkiksi huonon ergonomian tai liikunnan vähentymisen vuoksi. Työnantajan on huolehdittava, että hyvä ergonomia kattaa kaikki toimipisteet, joissa työtä tehdään. Työnantajan tulee kannustaa liikuntaan sallimalla se työajalla, esimerkiksi kahden tunnin ajan viikossa.

Työterveyshuoltoa tulee laajentaa ennaltaehkäisevistä sairaanhoidollisiin palveluihin. Työterveyden palveluita tulee voida käyttää joustavasti sekä työajalla että omalla ajalla.