Mihin työtaisteluoikeus perustuu?

Jäsenillä on oikeus ja velvollisuus osallistua liittonsa luvalla lailliseen lakkoon tai muuhun työtaistelutoimeen ilman työnantajan painostuksen, syrjinnän tai muiden kielteisten seuraamusten pelkoa. Liitto on aina vastuussa lakkopäätöksestä, ei yksittäinen jäsen.

Lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu. Perustuslain suojaamiin perusoikeuksiin kuuluu ammatillinen yhdistymisvapaus (PerL13§), johon sisältyy myös työtaisteluoikeus. Suomi on myos ratifioinut YK:n alaisen ILO:n määrittelemät työntekijöiden perusoikeudet, joista yksi on työtaisteluoikeus. Työtaisteluja koskevat määräyksiä on myös muun muassa työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Huomaa, että työsopimussuhteessa olevien työntekijöiden työtaisteluoikeus poikkeaa jonkin verran virkasuhteessa olevien viranhaltijoiden oikeudesta.

Liitto asettaa lakkoon asianomaisen työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisia työtehtäviä riippumatta siitä kuka niitä tekee. Työnantaja tulkitsee usein tästä poikkeavasti, että lakko koskisi nimenomaan ao. työtä suorittavia henkilöitä, ammattiliiton jäseniä. Korkein oikeus on tulkinnut asiaa ammattiliittojen kannan mukaisesti: lakkoon voidaan asettaa työtehtäviä. Näitä lakonalaisia töitä ei saa toinenkaan työntekijä tehdä omien töittensä sijasta tai lisäksi, vaikka itse ei olisikaan lakossa.

Myös siis vaikkapa liittoon kuulumattomalla on oikeus kieltäytyä tekemästä sellaisia lakonalaisia tehtäviä, joita ei itse tavanomaisesti tee.