Toiminnan suuntaviivat

Sisällys

I JOHDANTO

Monilla asiantuntija-aloilla on paineita siirtyä palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjien määrän kasvu jatkuu tulevaisuudessakin. Yrittämisestä on tullut samaan aikaan entistä suositumpi vaihtoehto myös nuorille korkeakoulutetuille. Yrittäjyyden kasvu ja erilaiset rajapinnat itsensä työllistämisestä mikroyrittäjyyteen ovat haaste Akavan Eritysaloille, sen jäsenjärjestöille ja erityisesti ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunnalle. Tilastokeskuksen mukaan yrittäjiä oli vuonna 2017 noin 300 000 maatalousyrittäjät mukaan lukien. Näistä ammatinharjoittajia, yksinyrittäjiä, freelancereita ja apurahansaajia oli 171 000. Yksinyrittäjien ja yksinyrittämisen merkitys yhteiskunnalle on siten huomattava.

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta on laatinut tämän toimintaohjelman kehittääkseen ja tukeakseen omaa työtään. Se on koettu tarpeelliseksi, koska muuttuvassa maailmassa suunnitelmia on päivitettävä, on oltava valmius ottaa kantaa nopeasti esiin tuleviin asioihin, mutta myös muistettava säilyttää toiminnan pitkäjänteisyys hitaasti toteutuvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

II YRITTÄMINEN TÄMÄN PÄIVÄN SUOMESSA

Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen pirstaloituneemmaksi. Työura voi jakautua palkansaajana ja yrittäjänä toimimiseen useammassakin vaiheessa. Lisäksi on syntynyt uudenlaisia yrittämisen tapoja sen myötä, että säädöksiä on muutettu niin, että osakeyhtiön lisäksi myös osuuskunnan voi perustaa yksin. Uusi toimintamuoto on myös ns. kevytyrittäjyys, jossa yrittäjän laskutuksen hoitaa laskutusosuuskunta.

Yhteiskunta on asettanut haasteita sekä omalle yrittämisen edistämiselleen että yrittäjille ja yrityksille. Talouden kehittäminen vaatii yrittäjyyden kasvattamista niin kasvuvaiheessa kuin taantumassakin. Haasteet tulevat yrittäjälle kahdesta eri suunnasta, toisaalta viranomaisten ja muiden toimijoiden odotuksista, toisaalta omasta yrittäjyydestä ja arjesta.

Tilanne on osittain ristiriitainen. Selvitysten mukaan monet yrittäjät ovat tyytyväisiä tämänhetkiseen yritystoimintaansa eivätkä ole kiinnostuneita sen laajentamisesta, vaikka julkisessa puheessa kannustetaan nimenomaan kasvuyrityksiä ja niiden kehittämiseen on saatavissa erilaisia tukia, useimmiten hankkeiden kautta.

Yrittäjä törmää myös edelleen pinttyneisiin asenteisiin ja mielikuviin siitä, millainen oikea yrittäjä on. Nekin saattavat olla keskenään hyvin ristiriitaisia. Oman paikan ja identiteetin löytäminen saattaa olla vaikeaa, varsinkin jos toimii uudella tai kovassa muutosvaiheessa olevalla alalla. Asiantuntijayrittäjyys antaa hyvän mahdollisuuden myös yrittämistä koskevien mantrojen rikkomiseen.

Useimmiten kuitenkin yrittämisen esteinä ja samalla haasteina koetaan käytännössä vastaan tulevat hyvin konkreettiset asiat, kuten rajoittava ja pakottava lainsäädäntö, verotus, asiakashankinta, tuotekehitys, markkinointi ja myynti, hinnoittelu ja laskutus, yrittämisen ja perhe-elämän yhdistäminen, oma jaksaminen jne. Viime aikoina nämä asiat ovat olleet paljon keskustelussa, lausuntoja ja kannanottoja on pyydetty ja annettu ja parannusehdotuksia tehty. Yleisesti katsotaan yrittämisen olevan edellytys hyvinvointivaltion säilymiselle.

Yritystoimintaan kuuluvat riskit, joihin eri yrittäjät suhtautuvat eri tavoin. Yrittäjällä tulisi olla riskienhallintasuunnitelma sekä oma turvaverkosto. Itse ei juuri voi vaikuttaa sellaisiin riskeihin kuin suhdanteiden vaihteluun, väestömuutoksiin tai esimerkiksi alihankkijana tilaajan konkurssiin. Henkilökohtaiset riskit ovat tietenkin työttömyys ja työkyvyn menetys. Yrittäjälle on varsinkin alkuvaiheessa hyötyä pitempään toimineiden kokemuksista, he jo tietävät yritystoiminnan uhat ja riskitekijät. Usein korostetaan myös sitä, että jokaisen yrittäjän on paras keskittyä siihen, mitä osaa ja ulkoistaa muu. Lopputulos on monesti kannattavampi kuin se, että yrittää tehdä kaiken itse. Säästöä tulee sekä ajassa että jaksamisessa.

Monet asiantuntijayrittäjät ovat yksinyrittäjiä. Silloin tulevat vastaan erityisinä haasteina pärjääminen kilpailuissa, neuvotteluasema ja mahdollisuus osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin.  

Myös sivutoiminen yrittäjyys on mahdollisuus. Sivutoimisuus voi tarkoittaa omasta päätyöstä poikkeavaa yritystoimintaa sen rinnalla jatkuvasti tai kausittain. Sivutoimisuus voi olla myös hyvä keino selvittää, onko riittäviä edellytyksiä omaan päätoimiseen yrittämiseen.

Mitkä sitten ovat yrittämisen hyödyt?

Moni asiantuntijayrittäjä kokee oman työnsä intohimona, johon on positiivinen pakko. Kun tekee sitä, mistä pitää, voi hyvin ja pysyy paremmin terveenä. Oman osaamisen täysivaltainen hyödyntäminen ja kehittyminen siinä ovat palkitsevia kokemuksia ja innostavat eteenpäin.

Yrittämiseen liitetään vapaus, vapaus toimia oman päänsä mukaan, tehdä työtä haluamallaan tavalla ja aikataululla. Ja niin kuin aina, vapauteen kuuluu vastuu, joka tarkoittaa muun muassa työn laatua, sopimuksen mukaisia aikatauluja, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Yrittämisen yhteiskunnallinen merkitys ja hyöty on kiistaton ja se myös tämän päivän Suomessa tunnustetaan. Varsinkin asiantuntijayrittäjyys monipuolistaa markkinoita, oli se sitten kysymys pk-yrityksestä, yksinyrittäjästä tai sivutoimisesta yrittäjästä. Samalla tarjotaan uusia toimintamalleja työmarkkinoille ja lisätään työmarkkinoiden joustavuutta.

Yrittämisen osa-alueet

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta on jaotellut yrittämisen seuraaviin osa-alueisiin:

1. Oma osaaminen ja sen päivittäminen
2. Asiakassuhteet ja verkostot
3. Talous, kannattavuus, hinnoittelu ja rahoitus
4. Perheen ja yrittämisen yhdistäminen
5. Yrittäjästä luodut mielikuvat ja mallit, yrittäjyyskasvatus
6. Toimintaympäristön muutokset, digitalisaatio

Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöjen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenet toimivat hyvinkin erilaisilla aloilla ja toimikunnan on oltava perillä myös eri ammatteihin liittyvistä erityispiirteistä.

1. Oma osaaminen ja sen päivittäminen

Oma osaaminen on perusta akateemiselle yrittämiselle. Selvitysten mukaan suurin osa korkeasti koulutetuista yrittäjistä on koulutuksensa jälkeen toiminut ensin palkansaajana, hankkinut siinä koulutuksen lisäksi tarvittavan kokemuksen sekä verkostot ja vasta sen jälkeen perustanut oman yrityksen. Entistä useammin eläkkeelle jääneet asiantuntijat perustavat oman yrityksen ja tarjoavat sen kautta osaamistaan oman halunsa ja jaksamisensa mukaan.

Jo perustamisvaiheessa on mietittävä sekä oman ammatillisen että yrittäjyysosaamisen riittävyyttä tuottamaan sellaisia palveluita tai tuotteita, joilla on myös ostajia. Erityisosaamisella voi erottua muista ja löytää siten oman asiakassegmenttinsä. Asiakkaan kanssa toimiessa hyvät neuvottelu- ja sopimustaidot ovat tärkeitä, usein varsinkin palkkion suhteen.

Omien tietojen ja taitojen tunnistaminen on tärkeää senkin vuoksi, että niiden päivittäminen on iso haaste erityisesti pienyrittäjälle ja ammatinharjoittajalle. Aikaa itsensä kouluttamiselle on vaikea löytää, koska työstä poissaolo tarkoittaa yksinyrittäjälle tulovirran ehtymistä siltä ajalta.

2. Asiakassuhteet ja verkostot

Asiakas ja asiakassuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä jokaiselle yrittäjälle. Asiakassuhteiden rakentamiselle voi olla monenlaisia esteitä, kuten kilpailuklausuulit vanhoissa työsopimuksissa siirryttäessä palkansaajasta yrittäjäksi.

Markkinointi on yhden hengen ja mikroyrityksille kallista ja aikaa vievää. Pienen yrityksen resurssit on tunnettava tarkasti, jotta ei levitä esitteitä ja muuta materiaalia niin, ettei tarjonta sitten riitäkään kysyntään. Ruuhkahuippujen purkamiseksi voi olla vaikea yhtäkkiä saada asiantuntevaa työvoimaa, varsinkin kun monella ammatinharjoittajalla koko toiminta perustuu omaan persoonaan. Alihankintaverkostosta voi olla apua.

Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöihin kuuluu hyvin monenlaisia ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka toimivat aloilla, joissa työn laskuttamiseen ei ole olemassa selkeitä taulukoita ja käytäntöjä. Yrittäjänä toimivalla siihen liittyy myös se, että yritystoiminnassa tulee varsinaisen työn lisäksi myös sellaisia kuluja, joista ei-yrittäjät eivät tiedä. Kaikki kulut ja tehty työ pitäisi kuitenkin pystyä laskuttamaan.

Verkostojen merkitys on asiakashankinnassa suuri. Käytännössä se tarkoittaa, että aikaa on varattava oman alan tilaisuuksille, tapahtumille ja messuille. Myös esimerkiksi yhteiskunnallisen toiminnan ja harrastusten kautta syntyy hyödyllisiä verkostoja.

Kilpailutilanne on hyvin erilainen eri alojen ja eri alueilla toimivilla yrittäjillä.  Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat joidenkin yritysten tilanteeseen hyvinkin nopeasti ja yrittäjän on seurattava muutoksia aktiivisesti. Yhteisten pelisääntöjen aikaansaaminen helpottaa jokaisen yrityksen toimintaa ja tavoitteena tulee olla samanlainen kohtelu eri viranomaistahoilla koko maassa.

3. Talous, kannattavuus, hinnoittelu ja rahoitus

Talouskysymykset ovat kaikessa yritystoiminnassa keskeisiä. Yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät vaikeudet ovat moninaiset: tulot voivat vähentyä, kun asiakkaita ei vielä ole, kuitenkin käynnistäminen vaatii investointeja jne. Oma osaaminen harvoin riittää pankille lainan vakuudeksi. Alkaville yrittäjille on tarjolla neuvontaa ja mahdollisuus osallistua erilaisiin hankkeisiin, joista saattaa olla apua asiakkaiden hankintaan. Erilaisten hautomoiden kautta voi myös alentaa alkuvaiheen kustannuksia. Starttiraha on osoittautunut erittäin toimivaksi yrityksen aloitusvaiheessa.

Kannattavuus on yritystoiminnan jatkumisen välttämätön edellytys. Sen saavuttaminen vaatii sekä tuotteiden ja palveluiden että yritystoiminnan hallintaa. Siinä liiketoimintasuunnitelma (LTS) on hyvä apuväline säännöllisesti päivitettynä. Hinnoittelu on keskeinen osa kannattavuuden suunnittelua. Kaikille ammatinharjoittajille ja mikroyrittäjille ei ole hintasuosituksia ja toimeksiannot voivat olla hyvin erilaisia. Osa asiantuntijatyöstä on urakkaluontoista, mikä merkitsee tulojen epäsäännöllisyyttä. Joissakin tapauksissa maksut tulevat asiakkaalta vasta viikkojen tai jopa kuukausien jälkeen työn luovutuspäivästä.

Asiantuntijayrittäjien tilanteet ovat rahoituksen suhteen hyvin erilaisia, toisten ei tarvitse tehdä suuria investointeja, toiset tarvitsevat erityistiloja ja -välineitä. Kasvuyrityksille tarjotaan aktiivisesti erilaisia kehittämishankkeita ja rahoitusta, mutta kasvuhakuisuutta ei pienillä yrittäjillä välttämättä ole. Rahoitusmahdollisuuksia on kuitenkin olemassa, EU:n rahoituksista löytyy tietoa Eurooppalaisesta pk-yritysportaalista, suomalaisista rahoituksista mm. ELY-keskuksista, Finnverasta ja seudullisista kehittämiskeskuksista sekä sivustolta team.finland.fi.

Erityisen ongelman yritystoiminnassa aiheuttavat taloudellisesti epätasaiset vuodet. Ennakkoverot lasketaan ja maksetaan edellisen vuoden tason mukaan, niiden määrän seuraaminen ja tarvittavien muutosten on aikaa vievää ja hankalaa. Tilannetta helpottaisi tulojen jaksottaminen verotuksessa.

Taloudellinen epävarmuus yhdistettynä palkansaajia heikompaan sosiaaliturvaan on yksi niistä merkittävistä esteistä yrittäjäksi ryhtymiselle tai yrittäjänä jatkamiselle, joihin on etsitty ratkaisuja pitkään. Tietysti yrittäjäkin voi hankkia esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleen, kunhan on valmis myös maksamaan sen itse. Ansiosidonnainen työttömyysturva on suorassa suhteessa yrittäjän maksamaan yrittäjäeläkemaksuun. Jotta näistä olisi oikeaa hyötyä, on YEL-työtulon syytä olla realistinen, eikä ainakaan liian matala.

4. Perheen ja yrittämisen yhdistäminen

Yhteiskunnalliset käynnissä olevat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, omaishoidon tarpeen lisääntyminen, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen tuovat haastetta paitsi perinteisesti ajateltuna yrittäjälle, mutta myös asiantuntijatyötä tekevälle. Haasteet ja vaikeudet näkyvät perheroolien ja niiden tarpeiden ja yrittämisen yhdistämisessä esim sairaustapauksissa sijaisten löytymisessä, mutta vaikutus heijastuu myös edellä käsiteltyyn talouteen. Yrittäjän pitäisi taloutensa turvaamiseksi olla käytettävissä työhön silloin, kun sitä on tarjolla, ja samanaikaisesti huomioida perheen ja omaisten tarpeet. Tällä on vaikutusta myös hyvinvointiin ja jaksamiseen. Yrittäjällä on ’vapaus’ tehdä töitä silloin, kun niitä on, jota palkansaajien on usein vaikea ymmärtää. Käytännössä se merkitsee varsinkin yksinyrittäjälle ja mikroyrittäjälle välillä pitkiä työpäiviä ja työviikkoja, joskus lomien peruuttamista toimeksiantojen vuoksi – kaiken kaikkiaan hyvin vaihtelevia työaikoja.

Varsinkin naisyrittäjien osalta on moneen kertaan todettu, että yrittäminen ja äitiys on vaikea yhdistelmä, samaan tapaan kuin omaishoitajan ja yrittäjän roolien yhdistäminen. Jälleen kerran törmätään siihen, että omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuvassa yritystoiminnassa on hankala löytää sopivia ratkaisuja sijaisten avulla.

Suomi ikääntyy nopeammin kuin monikaan maa maailmassa, mikä merkitsee omaishoidon tarpeen kasvamista. Käytännössä se voi tarkoittaa paitsi vanhemmista, niin myös puolisosta huolehtimista, mikä voi olla hyvin vaikeaa toteuttaa yritystoiminnan ohella.

5. Yrittäjästä luodut mielikuvat

Akateemiset yrittäjät identifioituvat ennemminkin ammattinsa kuin yrittäjyyden mukaan. Ero vastaavia töitä palkansaajana tekeviin ei ole niin suuri kuin yleisessä asenneilmastossa, jossa vieläkin kuulee ajatuksia siitä, miten yrittäjän kelpaa. Asenteet ovat muuttuneet 2000-luvulla merkittävästi ja muuttuvat edelleen yrittäjyysmyönteiseen suuntaan, mikä näkyy mm. opiskelevien nuorten mielikuvissa.

Yritysten välillä on kilpailua, se kuuluu yrittäjyyteen. Toisten yrittäjien asenteisiin voi vaikuttaa verkostoitumisella ja yhteistoiminnalla. Erot suurten yritysten, pk-yritysten, mikroyritysten ja ammatinharjoittajayrittäjien välillä ovat suuret sekä mielikuvissa että käytännössä. Oikeiden käsitysten saamisessa tiedotusvälineillä on paljon vaikutusta, samoin avoimuudella omassa yritystoiminnassa.

6. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden arviointi

Muutokset työn tekemisessä mm. digitalisaation, tekniikan, verkostoitumisen ja yhteydenpidon osalta ovat nopeampia kuin koskaan ennen. Jatkuva hereillä olo ja uusien asioiden omaksuminen kuuluvat vääjäämättä monen yrittäjän arkeen. Se vie oman aikansa, mutta se voi myös tuoda aikaa. On muistettava, että myös ihmisten arvomaailma muuttuu ja sen myötä kulutustottumukset. Niihin vastaaminen tuo omat haasteensa.

Työtahdin kiihtyminen on yhteinen ongelma niin palkansaaja- kuin yrittäjäasiantuntijalla. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistä tavoiteasettelua yhteiskunnassa ja siinä ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä osa. Kiire ei tuo työhyvinvointia eikä pidennä työuria.

Jokainen yrittäjä joutuu miettimään myös oman toimintansa tulevaisuutta. Palvelut ja tuotteet on arvioitava asiakkaan näkökulmasta ja se on suhteutettava omiin resursseihin ja mahdollisuuksiin. Palvelu- ja asiantuntijayrittäjyys on kasvussa ja paineita kasvuun tulee julkisen talouden kiristymisen myötä lisää. Tulevaisuuden tutkimuksen luomat skenaariot antavat mahdollisuuden sijoittaa oma toiminta hyvinkin erilaisiin ympäristöihin.

III KOHDERYHMÄT, jotka ovat keskeisiä edunvalvonnassa, koulutuksessa ja muussa toiminnassa:

• Päätoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät
• Osa-aikaiset ja sivutoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät
• Apurahojen avulla työskentelevät
• Ei-työsuhteiset freelancerit ja kevytyrittäjät

IV EDUNVALVONTA

1. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien sosiaaliturva

Ammatinharjoittajan ja yrittäjän sosiaaliturvassa on eroja verrattuna palkansaajan sosiaaliturvaan. Kun kysymys on esimerkiksi työttömyydestä, sairastumisesta tai opiskelusta, ei eroja voida perustella yritystoimintaan liittyvällä yrittäjän riskillä. Perusteettomat erot osaltaan vaikeuttavat siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi.

Yrittäjän eläkelain mukainen vahvistettu työtulo heijastuu suoraan ammatinharjoittajan ja yrittäjän sosiaaliturvan tasoon. Jos ammatinharjoittaja on valinnut alhaisen YEL:n mukaisen työtulon, heikentyy hänen sosiaaliturvansa.

Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa hänen työskennellessään yrittäjän yrityksessä on parannettu 1.7.2019 alkaen yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksessä, asema muuttuu yrittäjästä palkansaajaksi hänen ollessa perheyrityksessä työssä. Kuitenkin perheyrityksessä työskentelevän työssäoloehto poikkeaa palkansaajan työssäoloehdosta. Työssäoloehto on 52 viikkoa 26 viikon sijaan.

Ammatinharjoittaja ja yrittäjä on oikeutettu aikuiskoulutustuen perusosaan, mutta ei lisäosaan. Aikuiskoulutustuen saamisen edellytyksenä on, että ammatinharjoittajan tulot ovat vähentyneet vähintään 1/3 koulutuksen aikana. Ammatinharjoittajan tulee esittää selvitys tulojen vähenemisestä koulutusaikana. Tämän selvityksen antaminen ei ole ongelmatonta, koska ammatinharjoittajan tulot eivät ole säännöllisiä ja tästä johtuen on vaikea osoittaa tulojen väheneminen nimenomaisesti kyseisenä aikana.

Mikäli toimintaa harjoitetaan osakeyhtiön tai henkilöyhtiön muodossa, ovat yhtiömiehen sairaan lapsen hoitajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut verotuksessa vähennyskelpoisia. Tätä oikeuttaa ei ole kuitenkaan toiminimiyrittäjillä, joka asettaa eri yhtiömuodot perusteetta erilaiseen asemaan.

1.1 Tavoitteet

• Viestinnän lisääminen YEL-vakuutuksesta ja sen vaikutuksesta sosiaaliturvaan

• Toiminimiyrittäjän saattaminen verovähennysten osalta samaan asemaan kuin muut yritysmuodot; esim. toiminimellä toimivan yrittäjän oikeus sairaan lapsen hoitajan palkkakustannusten verovähennykseen

• Aikuiskoulutustuki
• lisäosan saaminen
• näyttö opintoihin osallistumisesta tai opintosuoritus riittäväksi edellytykseksi
  
  
• Työttömyysturvan parantaminen
• perheenjäsenen työttömyysturvan parantaminen siten, että työssäoloehto vastaisi palkansaajan 26 viikon työssäoloehtoa
• mahdollisuus olla samanaikaisesti jäsenenä palkansaaja- ja yrittäjäkassassa

1.2 Keinot

• Vaikuttaminen Akavan ja Akavalaiset yrittäjät AKY:n kautta                     
• Yhteistyö muiden liittojen kanssa
• Viestintä jäsenille ja jäsenyhdistyksille
• Mediaviestintä

2. Yritystoiminnan verotus

Yksinyrittäjät muodostavat Suomen yrityskannasta lähes kaksi kolmasosaa. Yksinyrittäjien tuloista suuri osa verotetaan ansiotuloina.

Muista kuin julkisesti noteeratusta yhtiöistä saadut osinkotulot verotetaan siten, osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylimenevältä osalta osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa.

Yhden hengen osakeyhtiöillä, joilla toiminta perustuu omaan osaamiseen, ei ole merkittävää nettovarallisuutta. Tämän johdosta osinkotuloista huomattava osa verotetaan 75 prosenttisesti ansiotulona.

Useat yksin toimivat ammatinharjoittajat ja yrittävät myyvät palveluita; omaa osaamistaan. Asiakkaina on usein yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka eivät voi vähentää arvonlisäveroa. Arvonlisäveron määrää vaikuttaa suoraan palveluita myyvän ammatinharjoittajan yritystoimintaan. Tämän johdosta yleistä arvonlisäverokantaa (24 %) ei tule nostaa.

2.1 Tavoitteet                    

• Yrittäjien kokonaisveroaste yrittäjyyttä kannustavaksi
• Kulttuuripalvelujen arvonlisävero samalle tasolle liikuntapalveluiden kanssa (10 %)

2.2 Keinot

• Laaditaan kannanotto kulttuuripalvelujen arvonlisäverosta
• Vaikuttaminen Akavan ja Akavalaiset yrittäjät AKY:n kautta
• Yhteistyö muiden akavalaisten liittojen kanssa
• Jäsenviestinnän tehostaminen, viestintä myös jäsenyhdistyksiin
• Mediaviestintä

3. Työhyvinvointi ja työterveyshuollon järjestäminen

Yrittäjyyteen liittyy monilla mielikuva aina töissä olevasta ja ainakin työasioita miettivästä yrittäjästä, joka on ympäri vuoden ja vuorokauden asiakkaan saatavilla. Tämä mielikuva on myös monella yrittäjällä itsellään ja sen mukainen toimintatapa. Yritystoiminta voi olla elämäntapa, mutta se voi olla myös vain työ, josta lähdetään vapaalle.

Työhyvinvointiin on jo usean vuoden ajan kiinnitetty suurta huomiota. Varsinkin viime aikoina siitä on puhuttu paljon, kun valtiovallan taholta on katsottu työurien pidentämisen olevan välttämätöntä hyvinvointivaltion säilymiseksi. Yrittäjä ei kuitenkaan voi jäädä esimerkiksi vuorotteluvapaalle.

Työterveyslaitoksella on laadittu nk. hyvinvointikierre, jonka hyvinvoiva yrittäjä saa aikaan: hyvinvoiva yrittäjä -> hyvinvoiva henkilöstö -> työolot kunnossa -> yritystoiminta kunnossa -> yrityksen tuottavuus -> yrityksen hyvä maine -> työvoiman houkuttelu -> uudet tarpeet, uudet yritykset ja palvelut -> yhteistyö -> yhteiskuntavastuu -> alueen hyvä maine -> elinvoimainen alue. Siinä lähdetään yritystoiminnan merkityksestä paitsi yritykselle itselleen, myös koko alueelle. Yrittäjän hyvinvoinnilla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuutensa.

Yrittäjän hyvinvointiin vaikuttavat terveydentila, stressi, työaika, uni, liikunta ja ravitsemus sekä aikahaasteet, joiksi vuonna 2010 yrittäjien hyvinvoinnista tehdyn tutkimuksen mukaan luetaan työn ja perheen suhde, viestintä, toimistorutiinit, markkinointi, asiakashankinta, työtyytyväisyys ja se, ettei yrittäjällä ole selkeää kuvaa yrityksen tuloksesta. Toimivan terveydenhuollon luominen yrittäjille on välttämätöntä. Työterveyshuollon voi jokainen yrittäjä ostaa itselleen, mutta varsinkin pienimmissä yrityksissä se jää usein tekemättä.

Ammatinharjoittajan ja yksinyrittäjän työ perustuu useimmiten yrittäjän persoonaan eikä sijaisjärjestelyillä välttämättä voida pitää yritystoimintaa käynnissä. Yksin toimivalla ei myöskään ole työyhteisöä, jolloin ainakin vertaistukea kannattaa etsiä esimerkiksi verkostoista.

3.1 Tavoitteet                    

• Yrittäjän työhyvinvoinnin tukeminen
• Tietoisuuden lisääminen eri työhyvinvointia tukevista mahdollisuuksista

3.2 Keinot

• Kiilakuntoutuksen hakeminen säännöllisesti (selvitettävä kiinnostus/tarve ennen  hakemista)
• Yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa
• Verkostoitumistilaisuudet
• Viestintä

4. Julkiset hankinnat

Julkisia hankintoja koskevassa laissa kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa on 30 000 euroa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa 400 000 euroa.

Laissa on pyritty yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan julkisia hankintoja. Tavoitteena on hankintojen laadun parantamisen, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioiminen sekä pienten yritysten osallistumismahdollisuuksin parantaminen. Tämän myötä hankintayksiköillä on oikeus jakaa hankinta osiin, joka parantaa myös yksinyrittäjien osallistumismahdollisuuksia.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on hankintojen lainmukaisuuden valvonta.

4.1 Tavoitteet

• Jäsenten tietoisuuden ja osaamisen lisääminen
• kilpailutuksiin osallistuminen
• tarjousten laatiminen
• markkinavuoropuhelu.

4.2 Keinot

• Aktivoidaan jäseniä ottamaan yhteyttä tarjouskilpailujen tullessa vireille
• Tiedon jakaminen
• Viestintä jäsenille ja jäsenyhdistyksille
• Koulutus

5. Ammatinharjoittajan taloudellinen tuki ja rahoitus

Tieto käytettävissä olevista taloudellisen tuen muodoista ja erilaisista rahoitusvaihtoehdoista on tärkeää sekä yritystoimintaa aloitettaessa, että yritystoiminnan aikana.

5.1 Tavoitteet

• Jäsenillä ajantasainen tieto erilaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista
• Tukien ja rahoitusten hakemisen helpottaminen

5.2. Keinot

• Erilaisten tuki- ja rahoitusmahdollisuuksien listaus liiton internet-sivuilla, listan päivittäminen, avaaminen ja uusista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen.

6. Immateriaalioikeudet

Yritystoiminnassa on keskeistä tunnistaa tekijänoikeus ja muut immateriaalioikeudet sekä huomioida tämä palveluiden ja/tai tuotteiden myyntiä koskevissa sopimuksissa. Tekijänoikeuden luovuttamisessa tulee kiinnittää huomiota luovutuksen laajuuteen ja siitä saatavaan korvaukseen.

6.1 Tavoitteet

• Jäsenten tietoisuuden lisääminen tekijänoikeudellisissa ja muissa immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa

6.2 Keinot

• Internet-sivuille tietoa immateriaalioikeuksista ja tekijänoikeusjärjestöjen listaus
• Koulutus
• Viestintä jäsenille ja jäsenyhdistyksille
• Yhteistyö tekijänoikeusjärjestöjen kanssa

7. Ammatinharjoittajan työoikeudellinen osaaminen

Usein myös yhden hengen yritykset laajentavat toimintaansa ja palkkaavat työntekijän. Ammatinharjoittajan ja yrittäjän on tärkeää tietää työsuhteesta aiheutuvat omat oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajana sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.

7.1 Tavoitteet

• Työoikeudellisen osaamisen edistäminen
• Neuvottelutaitojen kehittäminen
• Sopimusoikeudellisen osaamisen lisääminen

7.2 Keinot

• Neuvonta
• Koulutuksen järjestäminen
• Viestintä

V JÄSENPITO JA JÄSENHANKINTA

1. Jäsenedut

1.1 Olemassa olevat jäsenedut

• Akavalainen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta 
• Lakimiespalvelut
• Neuvonta ammatinharjoittamiseen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa
• Apu ammatinharjoittamisen ja yrittämisen ongelmatilanteissa
• Mentorointipalvelu
• Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus
• Vastuu- ja oikeusturvavakuutus
• Ammatillinen edunvalvonta
• Ammatilliset ja alueelliset tapahtumat
• Jäsenkoulutukset
• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta
• Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän opas
• Ammatinharjoittajien ja yrittäjien pörssi
• Mentorointiopas

1.2 Toimeksiantosopimus ja yleiset sopimusehdot

• Yleinen toimeksiantosopimusmalli
• Tapahtumatuotantoa koskeva toimeksiantosopimusmalli
• Vastaanottotiloja koskeva vuokrasopimusmalli suuhygienisteille
• Alakohtaisten toimeksiantosopimusmallien laatiminen tarpeen mukaan

 1.3 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien koulutukset

 1.4 Kiila -kuntoutus

 1.5 Työnohjaus

2. Jäsenhankinta ja jäsenpito

2.1 Tavoitteet

• Jäsenmäärän kasvattaminen

2.2 Keinot

• Esite
• Kotisivut
• Jäsenjärjestöjen aktivointi yrittäjyyden esille tuomisessa
• Ammatinharjoittajien/yrittäjien uutiskirje (3-4 vuodessa)
• Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä -koulutukset
• Jäsen- ja verkostoitumistapahtumat

VI VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ

1. Sisäinen vaikuttaminen ja viestintä

Sisäinen vaikuttaminen ja viestintä ammatinharjoittajuuteen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa tarkoittaa vaikuttamista ja viestintää suhteessa Akavan Erityisaloihin ja jäsenjärjestöihin. Se tarkoittaa myös vaikuttamista ja viestintää Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa EPO:ssa ja Akavalaiset yrittäjät AKY:ssa.

Toimikunnan sisäistä viestintää varten on käytössä WhatsApp ja Teams.

2. Ulkoinen vaikuttaminen ja viestintä

Ulkoinen vaikuttaminen ja viestintä käsittävät yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Siihen kuuluu myös kannanottojen ja lausuntojen antaminen sekä pyydettynä että tarvittaessa oma-aloitteisesti esimerkiksi Akavan Erityisaloille, Akavalle ja muille keskusjärjestöille, Akavalaiset yrittäjät AKY:lle ja muille liitoille sekä ministeriöille.

Ulkoista viestintää tehdään myös Akavan Erityisalojen ja sen jäsenjärjestöjen some-kanavia hyödyntäen. Lisäksi selvitetään ja suunnitellaan mediaviestinnän mahdollisuuksia.