Julkinen rahoitus on laadukkaan koulutuksen edellytys

Suomalaisella koulutusjärjestelmällä pitää olla vahva ja vakaa julkinen rahoitus. Maksuton koulutus on hyvinvointivaltiomme peruskivi eikä siitä tule tinkiä. Menestymisemme ja kilpailukykymme perustuu koulutukseen ja kovaan osaamiseen, jonka tasosta tulee huolehtia jatkuvaluonteisesti. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnalla tulee olla riittävä julkinen rahoitus taustallaan. Korkeakoulutuksen rahoituksen on oltava ennakoitavaa.


Akavan Erityisalat edustaa monia pieniä aloja, joiden rahoitus on turvatta myös tulevaisuudessa. Nykyisessä rahoitusmallissa nopea valmistuminen ja tutkintojen määrä ovat vahvassa roolissa, vaikka koulutuksen ja tutkimuksen laadun tulisi olla vahvempi tekijä. Koulutuksen tavoitteena on kuitenkin elinikäinen oppiminen ja osaamisen päivittäminen. Rahoitusmallit ohjaavat vahvasti koulutuksen järjestäjiä ja niissä pitäisi huomioida jatkuvan oppimisen mahdollistaminen käytännössä. Pienten alojen rahoitusta tukisi parhaiten se, että korkeakoulujen sisäinen rahanjako huomioisi eri alojen erilaiset tutkimustavat. Rahoituksessa tulisi palkita monipuolisesti erilaisista korkeakoulun tehtävän kannalta hyödyllisistä asioista eikä vain julkaisujen määrästä tai opiskelijoiden nopeasta valmistumisajasta.


Nykyisellä hallituskaudella korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään koko hallituskauden ajan. Samaan aikaan pitää varmistaa riittävä henkilöstömitoitus sekä opetus- että tukipalveluhenkilöstön puolella. Opetusresurssien riittävyys on tärkeää, mutta samaan aikaan opetushenkilökunnalla tulee olla mahdollisuus myös tutkimustoiminnan edistämiseen. Asiantuntevien ja riittävien tuki- ja hallintopalvelujen avulla on mahdollista keventää merkittävästi opetus- ja tutkimushenkilöstön hallinnollista taakkaa.


Tavoitteet

Julkinen rahoitus ja toimivat rahoitusmallit ovat laadukkaan koulutuksen edellytys. Rahoitus on keskeinen eri oppilaitosten toimintaa ohjaava tekijä. Rahoitukseen liittyvän arvioinnin tulee perustua yhtenäisiin kriteereihin ja validiin mittaristoon. Yksittäisten opintopisteiden laskemisesta on siirryttävä kokonaisuuksien mittaamiseen ja opetuksen laadun arviointiin. Korkeakouluja tulisi velvoittaa järjestämään sisäinen rahanjakonsa niin, että se huomioi alojen erilaisen luonteen.

 

Myös pienten oppiaineiden tulevaisuus tulee turvata riittävän rahoituksen avulla.  Eri alojen erityispiirteet tulee huomioida rahoituksen kokonaisuudessa, jotta voidaan huolehtia laadukkaasta opetuksesta. Digitaaliset välineet ja itseopiskelu eivät saa kokonaan syrjäyttää lähiopetusta.

 

Koulutusmäärien ennakoinnin tulee kattaa myös erityisalat ja ennakoinnin tulee perustua tilastoihin, tutkimukseen sekä laadulliseen työllistymiseen. Myös pienten alojen ja generalistialojen ennakointitiedon on oltava laadukasta ja asiantuntevaa. Laadukas ennakointitieto huomioi myös ala- ja oppiainekohtaiset tutkimukset ja tilastot sekä opiskelijoiden laadullisen työllistymisen. Koulutuksen hinta ei saa olla ensisijainen kriteeri koulutuspaikkamääristä päätettäessä. On huomioitava työllistyminen omalle alalle valmistumisen jälkeen pitkällä aikavälillä. Myös alueellinen näkökulma on otettava huomioon. Ennakoinnissa tulee hyödyntää myös ammattiliittojen asiantuntemusta ja tietoja.

 

Opintotukijärjestelmän tulee mahdollistaa opiskelijan toimeentulo erilaisissa elämänvaiheissa. Järjestelmän on kannustettava opiskeluun, mutta sen on lisäksi mahdollistettava joustavuus opintojen aikana ja huomioitava paremmin eri elämäntilanteet. Opintotuen tulee turvata opiskeluajan toimeentulo. Opintotukijärjestelmän tulee säilyä opintorahapainotteisena.

 

Jokaisen opiskelijan tulee saada apua opintojensa suunnitteluun ja ohjaukseen. Opinto- ja uraneuvonnan tulee olla asiantuntevaa ja riittävästi resursoitua. On tärkeää saada oikea-aikaista apua kuormittavissa tilanteissa. Opiskelijaterveydenhuollon resurssien on oltava riittävät ja opiskelijoiden on saatava tukea myös mielenterveyden ongelmiin.