Tutkintoon
johtavien koulutusten lisäksi tarvitaan kohtuuhintaista jatkuvan oppimisen ja
muuttuvan työelämän haasteisiin vastaavaa koulutusta. Korkeakoulujen
erikoistumisopintojen on tuotettava sellaista erityisosaamista, jolle on
selkeästi ammatillista tarvetta työelämässä.
Osaamistili ja osaamisseteli uudeksi rahoituskanavaksi. Korkeakoulujen
erikoistumisopinnoille ja täydennyskoulutuksille on löydettävä jatkuvuutta sekä
tukevampi rahoituspohja. Julkisen rahoituksen tulee mahdollistaa opiskelijoille
täydennyskoulutus niin, ettei tutkintoon johtavia koulutuksia käytetä
täydennyskouluttautumisen väylinä.
Osaamistili on työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksulla
rahoitettava malli, jonka avulla jokainen työikäinen saisi käyttöönsä
osaamissetelin, jolla voisi maksaa tutkinnon jälkeisen kouluttautumisen
kustannuksia. Aikuiskoulutuksen on oltava tasapuolisesti mahdollista kaikille,
myös esimerkiksi työttömille, alan vaihtajille, ammatinharjoittajille sekä
yrittäjille. Osaamistilin käyttäminen rahoitusmuotona edistäisi myös tätä
tavoitetta.
Osaamisen tunnistaminen tulee liittää opetuksen
yhteyteen, ja tunnistamiseen tulee luoda selkeät kriteerit. Osaamisen
tunnistamiseen tarvitaan selkeä, yhtenäinen ja valtakunnallinen ohjeistus, jota
voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisesti eri oppilaitoksissa, koulutusohjelmissa
ja oppiaineissa. Sen tulee sisältää selkeät ohjeet siitä, miten opiskelijan osaaminen
tunnistetaan, osoitetaan, arvioidaan ja tunnustetaan. Osaamista arvioidaan
suhteessa tutkinnon tavoitteisiin, jolloin otetaan huomioon oppiaineiden
erityispiirteet.
Korkeakoulujen välisten siirtymäväylien tulee olla
entistä joustavampia. Tutkinnosta toiseen siirtymisen on oltava aina
mahdollista. Siirtymistä on tarkasteltava sisältö- ja työelämälähtöisesti.
Ammattikorkeakoulututkinnon antaman jatko-opintokelpoisuuden on oltava selvä
väylä lähialan ylempään tutkintoon. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen
tulee pystyä helpommin siirtymään maisterinopintoihin tai ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tulee voida helpommin siirtyä
tohtoriopintoihin. Myös maisterintutkinnon suorittaneen tulee helpommin voida
siirtyä ammattikorkeakouluun täydennyskouluttautumaan. Siirtymien tulee olla
tarkoituksenmukaisia eri alojen sisällä.
Näitä siirtymiä käytännössä käsittelevien hallinnon
asiantuntijoiden osaamisesta tulee huolehtia. Heidän tulee saada koulutusta
muun muassa osaamisen tunnistamisessa ja siltaopintovaatimusten käsittelyssä.
Työntekijöitä tulee myös kuulla siirtymiin liittyvien käytäntöjen
kehittämisessä.