7. Jatkuva oppiminen kilpailukyvyn perustaksi

Suomalaisten osaamistasosta huolehtiminen on yksi avaintekijä Suomen jälleenrakennuksessa työn ja teknologioiden muutoksen keskellä ja koronakriisin jälkeen. Myös korkeakoulutetut tarvitsevat jatkuvan oppimisen palveluja. Suomen valtion on tarjottava kansalaisille mahdollisuus kouluttautua eri elämäntilanteissa ja työnantajien on huolehdittava henkilöstönsä osaamisesta. 

Koulutus on sivistyksen, tasa-arvon ja inhimillisesti kestävän taloudellisen kasvun perusta. Koulutuksella on keskeinen merkitys sekä yksilöiden että yhteiskunnan hyvinvoinnille, jolloin tarkastelun näkökulma on vuosikymmenten mittainen.   

Korkea-asteen koulutuksella tulee olla kiinteä yhteys työelämään ja uusiin osaamisvaatimuksiin. Yksilöt tarvitsevat tietojensa ja taitojensa päivittämistä alati muuttuvassa työelämässä ja menestyäkseen suomalainen yhteiskunta tarvitsee osaavaa työvoimaa. 

Työnantajille on keskeisen tärkeää, että työntekijät päivittävät osaamistaan. Koulutuspääoma ja jatkuva oppiminen tuovat kilpailukykyä suomalaisille yrityksille ja työantajille. Varsinkin nykyisessä demografisessa tilanteessa, jossa työikäisten määrän vähenee, jatkuvaan oppimiseen tulee panostaa. 

Oppiminen ja kouluttautuminen on koko elämän jatkuva prosessi. Korkeakoulujen ja työnantajien tulee kantaa vastuunsa jatkuvasta oppimisesta. Korkeakoulutetuilla tulee olla mahdollisuuksia täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin. Koulutusmahdollisuuksista tulee olla saatavilla tietoa kattavasti. 

Työelämän murros, globaali kilpailu sekä osittain ennakoimattomat uhkat (kuten pandemiat) voivat vaikuttaa ihmisten elämään ennalta-arvaamattomasti ja nopeasti. Lisä- ja täydennyskouluttautumiselle on kehitettävä toimivia malleja, joilla pystytään vastaamaan nopeastikin muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Tässä on otettava huomioon myös työn murroksesta aiheutuvat yksilöiden erilaiset tilanteet ja tarpeet sekä näihin vastaaminen oikea-aikaisesti.  

Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä merkitys jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen mahdollistajana. Erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusten sisältöjä tulee saada avointen korkeakoulujen opintoihin, jolloin koulutukset ovat kaikkien saatavilla.  

Kieli- ja kulttuuriaineiden tuoma osaaminen on tärkeää työelämässä alasta riippumatta. Kieli- ja kulttuuriaineiden avulla muodostuu vahva yleissivistys, mikä luo vankan pohjan tuleville opinnoille ja koko elämän kestävälle jatkuvalle oppimiselle. Kielitaito on kielen ymmärtämisen ja tuottamisen lisäksi kulttuurista osaamista ja esimerkiksi esiintymis- ja viestintätaitoja.  

Jatkuvan oppiminen on osa elämää kaikissa ikävaiheissa. Peruskoulussa ja toisella asteella opitaan ajattelun taitoa, jota syvennetään myöhemmissä opinnoissa ja hyödynnetään työelämässä. Korkeakouluissa ei voida paikata aiemmin syntyneitä puutteita, vaan tukea ja apua on saatava riittävästi ja oikea-aikaisesti kaikilla tasoilla. Yhteiskunnan tulee taata riittävät resurssit, jotta erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saavat riittävän tuen ja huomion.  

Tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan tietyn alan ammatti- ja asiaosaamisen lisäksi esimerkiksi kattavia digitaitoja, hyviä sosiaalisia taitoja ja vahvaa sopeutumis- ja palautumiskykyä, resilienssiä. Demokraattisen ja turvallisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää korostaa opetuksessa perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä tukea osallisuutta ja vuorovaikutusta eri ryhmien välillä. Kulttuurin ja historian tuntemus on tärkeää osa yleissivistävää koulutusta. Koulutuksen avulla luodaan tasa-arvoa ja edistetään yhdenvertaisuutta. 

Yhteyshenkilö Akavan Erityisaloissa