eduskuntavaalit_teema4

4. Työhyvinvointi painopisteeksi kaikilla työpaikoilla

Työhyvinvointi ylläpitää ja edistää terveyttä, lisää innovatiivisuutta, pidentää työuria sekä vahvistaa tuottavuutta ja taloutta. 

 

Asiantuntijatyössä, esimerkiksi luovassa ja tietotyössä, työhyvinvointiin vaikuttavat paljon henkiset kuormitustekijät. Tämä on jatkossa huomioitavat aiempaa vahvemmin myös työturvallisuudessa ja työhyvinvointikirjauksissa.  

 

Asiantuntijoiden ja esihenkilöiden työhyvinvointia ja tuottavaa työntekoa voivat työpaikoilla haitata esimerkiksi kuormittavat työajat, liiallinen työmäärä, huono johtaminen, ihmissuhde- ja tietokuormitus, epävakaat työolot sekä kiusaamis- ja syrjintäkokemukset.


Ehdotuksemme

  • Suomesta tehdään työhyvinvoinnin mallimaa vuoteen 2030 mennessä. Toteutetaan kansallinen työhyvinvoinnin parantamisen ohjelma.

  • Työhyvinvoinnin tulee olla osa strategista suunnittelua. Tähän kuuluvat myös tavoitteet ja niiden mitattavuus. 

  • Työturvallisuudessa ja työhyvinvointikirjauksissa on huomioitava aiempaa vahvemmin myös henkinen kuormitus ja turvallisuus. Saavuttaaksemme tämän tulee työturvallisuuslakia päivittää ja vahvistaa.

  • Työterveyshuoltolaki päivitetään velvoittamaan työnantajaa järjestämään säännölliset terveystarkastukset, jossa huomioidaan sekä fyysinen että henkinen hyvinvointi. Jokaisella työpaikalla otetaan käyttöön varhaisen välittämisen malli.

  • Kiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu kitketään työpaikoilla. Toteutetaan laajapohjainen kansallinen ohjelma häirinnän kitkemiseksi.  
Luodaan kiusaamisen, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittämiselle ja käsittelylle työpaikalla pakottava, nopea ja sanktioitu lakisääteinen prosessi. Sen tulee velvoittaa työnantaja aloittamaan prosessi määräajassa häirinnästä tulleen ilmoituksen jälkeen.
Luodaan sitovat ja täsmälliset puitteet prosessin kestolle ja sisällölle (mm. tapaamiskerrat ja osallistujat) mukaan lukien se, että ilmoituksen tehnyt taho oikeutetaan vaatimaan hyvitystä prosessin laiminlyöntitapauksissa.
Työilmapiirikartoituksissa ja vastaavissa selvityksissä kiinnitetään erityistä huomiota tulosten analysointiin ja ilmenevien epäkohtien korjaamiseen.
  • Maalittaminen kriminalisoidaan rikoslaissa työturvallisuuden parantamiseksi ja työn edellytysten turvaamiseksi. 

  • Etätyö tunnistetaan nykyistä vahvemmin työlainsäädännössä. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työvälineistä ja ergonomiasta myös etätyön aikana. Työtapaturmiin liittyvien vakuutussopimusten tulee koskea myös etätyötä.

  • Tasa-arvolainsääntelyn piiriin otetaan sellaisten työn vaativuuden arviointijärjestelmien käyttöön ottaminen, jotka perustuvat palkkastandardiin. Suomessa otetaan käyttöön ns. Islannin malli.  

Yhteyshenkilö Akavan Erityisaloissa