Hae 
Verkkoasiointi Liittokokouksen työ- ja vaalijärjestys
Akavan Erityisalojen liittokokouksen työ- ja vaalijärjestys
1 §
Liittokokouksissa noudatetaan yhdistyslakia, Akavan Erityisalat AE ry:n (myöhemmin liitto) sääntöjä, tätä työjärjestystä sekä yleistä kokouskäytäntöä.
Äänioikeuden tarkistaminen
2 §
Akavan Erityisalojen sääntöjen 13 §:n mukaan määräytyvä jäsenyhdistysten äänioikeus tarkistetaan siten, että jäsenyhdistysten edustajat ilmoittautuvat liittokokoukseen saapuessaan. Jos jäsenyhdistyksestä on useampi kuin yksi edustaja, ilmoittaa kukin edustaja myös käytettävissään olevan äänimääränsä. Nimenhuuto suoritetaan vain niiden yhdistysten osalta, joiden edustaja ei ole kokouspaikalle tullessaan ilmoittautunut. Mikäli jäsenjärjestön edustaja saapuu kokoukseen äänioikeuden tarkistamisen jälkeen, on hänen ilmoittauduttava kokouksen sihteeristölle.
Akavan Erityisalojen säännöt 13 §:
Jäsenyhdistyksen äänimäärät liittokokouksessa lasketaan siten, että kullakin jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni alkavaa 50 maksavaa henkilöjäsentä kohden.
Äänimäärää laskettaessa jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään jäsenmaksua maksavien henkilöjäsenten lukumäärää liittokokousta edeltävän kalenterivuoden päättyessä.
Jos yhdistys tulee liiton jäsenyhdistykseksi kesken kalenterivuoden, äänimäärä vahvistetaan sen perusteella, mikä yhdistyksen jäsenmaksua maksavien henkilöjäsenten määrä oli liittymispäivänä.
Jäsenyhdistys saa asettaa liittokokoukseen yhden (1) edustajan alkavaa kahta (2) ääntä kohden mutta enintään kymmenen (10) edustajaa. Kun jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni, saa se kuitenkin asettaa yhden (1) edustajan liittokokoukseen. Jäsenyhdistyksen liittokokousedustajana voi olla vain liiton jäsenyhdistyksen äänivaltainen jäsen. Liittokokousedustajat nimetään kaksivuotiskaudeksi kerrallaan sen kauden alussa, jolloin valitaan uusi hallitus.
Läsnäolo- ja puheoikeus
3 §
Liittokokouksessa on jäsenyhdistysten virallisten edustajien lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus vain Akavan Erityisalojen sääntöjen 14 §:n 6 momentissa mainituilla henkilöillä sekä henkilöillä, joille liittokokous on läsnäolo- ja puheoikeuden tai läsnäolo-oikeuden myöntänyt.
Akavan Erityisalojen säännöt 14 § 6 momentti:
Liiton hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä, tilintarkastajilla sekä liiton ja sen jäsenyhdistysten toimihenkilöillä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Puheenvuorot
4 §
Puheoikeutta käytetään kokouksen puheenjohtajan myöntämänä. Puheenvuoron tulee keskustelun aikana koskea kulloinkin käsiteltävää asiaa - tai mikäli se on työjärjestyspuheenvuoro, kokouksen menettelytapakysymyksiä.
Puheenvuorot annetaan pyyntöjärjestyksessä. Työjärjestyspuheenvuorot ohittavat puhujalistan. Puheenjohtaja voi antaa Akavan Erityisalojen hallituksen jäsenille ja Akavan Erityisalojen toimihenkilöille vastauspuheenvuoroja ohi puhujalistan.
Keskustelu
5 §
Muutosesitykset on tehtävä kirjallisesti. Vähämerkityksiset muutosesitykset voidaan kokouksen puheenjohtajan päätöksellä ottaa käsittelyyn ilman kirjallista esitystä. Ponsiesitykset on tehtävä kirjallisesti. Ponsista äänestetään tarvittaessa asian käsittelyn lopuksi.
6 §
Kokous voi, kokouksen puheenjohtajan pitäessä sitä tarpeellisena tai tehdyn kannatetun esityksen johdosta, päättää neuvottelu- tai muusta tarpeellisesta tauosta.
Äänestykset
7 §
Tullakseen käsittelyyn ehdotus tarvitsee kannatuksen. Kannatetuksi ehdotukseksi katsotaan myös Akavan Erityisalojen hallituksen esitys, liittokokouksen asettaman valiokunnan tai muun toimielimen tekemä esitys sekä useampaa kuin yhtä yhdistyksensä ääntä käyttävän liittokokousedustajan tekemä esitys.
Äänestys voidaan suorittaa nimenhuutoäänestyksenä, avoimena lippuäänestyksenä tai suljettuna lippuäänestyksenä.
Nimenhuutoäänestys tapahtuu äänestämällä jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä. Mikäli kokousedustajalla on useampia kuin yksi ääni, on hänen ilmoitettava edustamiensa äänten määrä.
Lippuäänestyksessä kokouksen ääntenlaskijat antavat jäsenyhdistysten kokousedustajille heidän käytettävissään olevan määrän kokouksen puheenjohtajan määräämiä äänestyslippuja.
Lippuäänestys tapahtuu pudottamalla äänestysliput äänestysuurnaan jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä.
Avoin lippuäänestys voidaan kokouksen niin päättäessä järjestää myös siten, että jäsenyhdistyksen edustaja/edustajat kirjoittavat vain yhden lipun, johon merkitään jäsenyhdistyksen nimi ja äänimäärä.
Suljetussa lippuäänestyksessä äänestyslipussa ei saa olla muita merkintöjä kuin mitä kokouksen puheenjohtaja on vaalissa määrännyt käytettäväksi, muutoin äänestyslippu hylätään.
Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Vaalit
8 §
Mikäli ehdokkaita on yhtä monta kuin valittavia, todetaan heidät valituiksi.
Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
9 §
Suljetussa lippuvaalissa kokouksen ääntenlaskijat antavat jäsenyhdistysten kokousedustajille heidän käytössään olevan äänimäärän mukaisesti kokouksen puheenjohtajan määräämiä äänestyslippuja.
Vaali tapahtuu pudottamalla vaalilippu tai vaaliliput äänestysuurnaan jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä. Vaalilipussa ei saa olla muita merkintöjä kuin mitä puheenjohtaja on vaalissa määrännyt käytettäväksi, muutoin äänestyslippu hylätään.
Akavan Erityisalojen sääntöjen 15 §:n mukaan Akavan Erityisalojen liittokokouksissa on vaaleissa käytettävä suhteellista listavaalia.
Akavan Erityisalojen säännöt 15§
Liittokokouksessa ja liiton toimielimissä vaalit järjestetään suhteellisena vaalina. Suhteellinen vaali toimitetaan yhdistyslain 29§:n 3 momentin 1 kohdan määräysten mukaisesti ja aina suljetuin lipuin. Vaalien ja äänestysten toimittamistapaa sekä kokousmenettelyjä varten liittokokous hyväksyy erillisen vaali- ja äänestysjärjestyksen.
10 §
Suhteellisessa listavaalissa menettelytapa on seuraava:
- Asetetaan vaalitoimikunta, jossa on viisi (5) jäsentä sekä yksi tai useampi sihteeri;
- vaalitoimikunta määrää minkälaisia ehdokaslistojen on oltava;
- pidetään neuvottelutauko;
- vaalitoimikunta tarkastaa ehdokaslistat;
- kokouksen puheenjohtaja määrää listoille kirjaintunnukset;kokouksen ääntenlaskijat jakavat äänestysliput;
- toimitetaan vaali;
- kokouksen ääntenlaskijat laskevat tulokset;
- kokouksen puheenjohtaja julkistaa tuloksen.
Suhteellisessa listavaalissa valituiksi tulevat ne henkilöt, joiden vertausluvut ovat suurimmat.
Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajaa ja hallituksen muita jäseniä koskevan vaalin määräykset ovat erillisessä vaaliohjesäännössä.
Koeäänestys
11 §
Liittokokouksissa voidaan käyttää myös koeäänestystä. Mikäli liittokokouksen osanottajat hyväksyvät yksimielisesti koeäänestyksen tuloksen, voittaneen esityksen katsotaan tulleen kokouksen päätökseksi.
Jäsenäänestys
12 §
Mikäli liittokokous alistaa jonkin asian jäsenäänestykseen, päättää kokous äänestyksen toteuttamistavasta.
Työ- ja vaalijärjestyksen hyväksyminen ja muuttaminen
13 §
Tämän työ- ja vaalijärjestyksen hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää liittokokous. Muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vaalijärjestys
1 §
Akavan Erityisalojen hallituksen vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, Akavan Erityisalat AE ry:n sääntöjä ja tätä vaalijärjestystä.
2 §
Hallituksen vaali pidetään Akavan Erityisalojen sääntöjen 19 §:n mukaisesti joka toinen vuosi.
Vaalivaliokunta
3 §
Vaalivuotena pidettävässä kevätliittokokouksessa asetetaan vaalivaliokunta ja sille nimetään sihteeri. Vaalivaliokuntaan valitaan puheenjohtaja ja kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kolme (3) varajäsentä. Vaalivaliokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Vaalivaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on läsnä.
Vaalivaliokunnan toimikausi kestää seuraavan vaalivuoden kevätliittokokoukseen.
4 §
Vaalivaliokunnan tehtävänä on:
- tehdä ehdotus Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajasta
- tehdä ehdotus muista hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään
- tehdä ehdotus seuraavan vuoden tilintarkastajista ja varatilintarkastajista
- tehdä ehdotus Akavan Erityisalojen hallituksen varapuheenjohtajista
- tehdä ehdotus hallituksen alaisten toimielinten kokoonpanoista ottaen huomioon yhdistysten äänimäärät sekä yhdistysten jäsenmäärä kullakin toimintasektorilla
- antaa jäsenyhdistyksille ohjeet vaaliliiton ja vaalirenkaan muodostamista koskevista asiakirjoista
- antaa määräaikoja koskevia vaalin toimittamisen kannalta välttämättömiä ohjeita sekä
- hoitaa muut liittokokouksen sille antamat tehtävät
Puheenjohtajan vaali
5 §
Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajan vaalissa valinta edellyttää yli puolta vaaleissa annetuista äänistä. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin kaksi, valitaan puheenjohtajaksi ensimmäisellä kierroksella se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee se, joka saa suuremman äänimäärän. Mikäli molemmat ehdokkaat saavat yhtä monta ääntä, ratkaisee arpa.
Muiden hallituksen jäsenten vaali
6 §
Vaalivaliokunnan tekemästä ehdotuksesta äänestettäessä käytetään suhteellista listavaalia yhdistyslain 29§:n 3 momentin 1. kohdan määräysten mukaisesti.
7 §
Suhteellisessa listavaalissa Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys asettaessaan ehdokaslistan muodostaa vaaliliiton. Jäsenyhdistykset voivat myös yhdessä muodostaa vaaliliiton.
Vaaliliitot voivat muodostaa keskenään vaalirenkaan.
Vaaliliiton muodostaja laatii ehdokaslistan. Vaaliliitolla tulee olla asiamies.
Jos vaaliliitot muodostavat vaalirenkaan, on siitä tehtävä kirjallinen sopimus, jonka allekirjoittavat vaaliliittojen asiamiehet.
Kullakin vaaliliitolla ja vaalirenkaalla tulee olla oma tunnuksensa, joka mainitaan muodostamista koskevassa ilmoituksessa tai sopimuksessa.
Kukaan ei saa olla useamman kuin yhden vaaliliiton ehdokkaana eikä vaaliliitto useamman kuin yhden vaalirenkaan piirissä.
8 §
Vaaliliittoja ja vaalirenkaita koskevat asiakirjat on toimitettava vaalivaliokunnalle sen asettamaan määräaikaan mennessä.
Vaalivaliokunta tarkastaa asiakirjat sekä päättää vaaliliittojen ja vaalirenkaiden hyväksymisestä ehdokaslistojen yhdistelmään.
9 §
Ehdokaslistojen yhdistelmää laadittaessa hyväksytyt ehdokaslistat järjestetään siten, että vaaliliittojen keskinäinen järjestys noudattaa vaalirengasta muodostettaessa tehtyä sopimusta. Vaaliliittojen ehdokaslistoilla ehdokkaat ovat siinä järjestyksessä kuin vaaliliitto on ne vaalivaliokunnalle esittänyt.
Vaalirenkaiden keskinäinen järjestys määrätään arvalla.
Vaalirenkaiden ulkopuolelle jääneet ehdokaslistat otetaan yhdistelmään viimeisiksi ja niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arvalla.
10 §
Suhteellinen listavaali järjestetään suljetuin lipuin.
Liittokokouksen ääntenlaskijat antavat jäsenyhdistysten kokousedustajille heidän käytettävissään olevan äänimäärän mukaisesti kokouksen puheenjohtajan määräämiä äänestyslippuja.
Vaali tapahtuu pudottamalla vaalilippu tai vaaliliput äänestysuurnaan jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä. Vaalilippu hylätään, mikäli siihen on kirjoitettu muuta kuin puheenjohtajan kokouksessa määräämä tunnus.
Kokouksen pöytäkirjaan on merkittävä äänestyksessä jätettyjen vaalilippujen lukumäärä, hyväksyttyjen lukumäärä ja hylättyjen lukumäärä perusteluineen.
11 §
Samassa vaaliliitossa olevien ehdokkaiden vertausluku määrätään siten, että vaaliliitossa ensimmäisenä oleva henkilö saa vertausluvukseen vaaliliiton koko äänimäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmasosan jne.
Vaalirenkaassa ehdokkaat järjestetään ensimmäisen momentin mukaan määräytyvien vertauslukujen suuruuden perusteella. Tämän jälkeen annetaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmasosa jne.
Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan ja hallituksen jäseniksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien yhteensä 10 jäsentä.
12 §
Hallituksen varajäsenet ovat henkilökohtaisia varajäseniä ja heidät valitaan samalla vaalilla varsinaisten jäsenten kanssa.
13 §
Hallituksen täydentäminen tapahtuu liittokokouksessa noudattaen soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.
14 §
Tämän vaalijärjestyksen hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää liittokokous. Muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.