Liiton säännöt

Hyväksytty syysliittokokouksessa 22.-23.11.1991.

Vahvistettu 26.2.1992 yhdistysrekisterissä

14 §, 18 §, 19 § ja 21 § on hyväksytty syysliittokokouksessa 26.-27.11.1993

Vahvistettu 18.2.1994 yhdistysrekisterissä

4 § ja 10 § on hyväksytty syysliittokokouksessa 25.-26.11.1994

Vahvistettu 12.2.1996 yhdistysrekisterissä

21 § muutettu syysliittokokouksessa 22.11.1997

Vahvistettu 2.3.1998 yhdistysrekisterissä

Hyväksytty syysliittokokouksessa 15.11.2003

Vahvistettu 21.6.2004 yhdistysrekisterissä

9§ ja 14§ muutettu syysliittokokouksessa 20.11.2004

Vahvistettu 13.4.2005 yhdistysrekisterissä

1§, 16§ ja 20§ muutettu kevätliittokokouksessa 23.4.2005

Vahvistettu 23.11.2005 yhdistysrekisterissä

Vahvistettu 23.11.2012 yhdistysrekisterissä

Vahvistettu 18.3.2021 yhdistysrekisterissä

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 § Yhdistyksen nimi on Akavan Erityisalat AE ry, Akavas Specialorganisationer rf. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi ja siihen liittyneitä yhdistyksiä jäsenyhdistyksiksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alue koko maa.

Tarkoitus ja toiminta

2 § Liiton tarkoituksena on ammatillisten yhdistysten työmarkkinakeskusjärjestönä:

1. valvoa jäsenyhdistystensä ja näiden jäsenten palkkausta ja muita työ- ja virkasuhteeseen liittyviä sekä ammatillisia, yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia etuja,
2. edustaa jäsenyhdistyksiä näitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä ja
3. edistää jäsenyhdistyksiinsä kuuluvien jäsenten yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä yhteistyötä.

 

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. seuraa lainsäädäntöä, yhteiskunnallista kehitystä sekä jäsenyhdistystensä jäsenten koulutus-, palkkaus- ja työmarkkinatilannetta ja vaikuttaa näihin asioihin,
2. neuvottelee, valvoo ja tekee esityksiä jäsenistönsä etuja työ- ja virkasuhdetta ja palkkausta sekä muita palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa sekä jäsenistöään koskevissa yleistä merkitystä omaavissa asioissa kuten työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevissa kysymyksissä,
3. edustaa jäsenistöään suhteessa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin, työnantajiin ja viranomaisiin,
4. edistää jäsenkelpoisten henkilöiden järjestäytymistä liiton jäsenyhdistyksiin,
5. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja
6. harjoittaa tutkimus-, tiedotus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä järjestää kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia.

 

Liitto voi kuulua sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joiden jäsenyys edistää liiton tai sen jäsenyhdistysten ja niiden jäsenten yhteiskunnallisten ja ammatillisten etujen valvomista. Päätöksen liittymisestä tekee liiton hallitus.

 

Jäsenet ja jäsenten velvollisuudet

4 § Liiton jäsenyhdistyksenä voi olla rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet ovat korkeakoulututkinnon tai muun korkea-asteen tutkinnon suorittaneita tai niihin tehtävänimikkeeltään rinnastettavia henkilöitä. Jäsenyhdistyksenä voi olla myös rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet ovat edellä mainittuja tutkintoja suorittavia opiskelijoita.

 

Jäsenyhdistyksen tarkoituksen tulee olla sen jäsenten ammatillisten, yleisten taloudellisten, koulutuksellisten ja yhteiskunnallisten etujen valvominen.

 

Liiton hallitus hyväksyy jäsenyhdistykset kirjallisten jäsenhakemusten perusteella. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt, selvitys rekisteröinnistä, mahdollinen edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomus sekä selvitys jäsenmäärästä ja jäsenistön koulutusrakenteesta.

 

Liiton jäsenyhdistys samoin kuin jäsenyyttä hakenut yhdistys voi saattaa hallituksen päätöksen jäseneksi ottamisesta liittokokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

 

5 § Jäsenyhdistys voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla. Eroilmoitukseen tulee liittää ote jäsenyhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta. Eroaminen tulee voimaan heti, ja samalla lakkaavat jäsenyhdistyksen oikeudet ja velvollisuudet liitossa. Liiton luottamustehtävässä olevan jäsenyhdistyksen edustajan luottamustehtävä lakkaa yhdistyksen eroamishetkellä. Jäsenyhdistys on velvollinen maksamaan puolen vuoden jäsenmaksut eroamiskuukauden jälkeiseltä ajalta. Jäsenyyden päättyessä jäsenyhdistyksellä ei ole oikeutta liiton omaisuuteen.

 

6 § Jäsenyhdistys, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai muutoin rikkoo näitä sääntöjä, voidaan erottaa liitosta. Jäsenyhdistyksen erottamisesta päättää liiton hallitus. Jäsenyhdistys voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

 

Jäsenyhdistyksen tultua erotetuksi lakkaavat sen oikeudet ja velvollisuudet liitossa. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan erottamiskuukautta lähinnä seuraavia kuutta kuukautta vastaavan osuuden jäsenmaksuista.

 

7 § Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty, jäsenyhdistyksen tulee

1. tehdä liitolle esitykset edunvalvontatavoitteista sekä ammatillisista ja muista työhön liittyvistä kysymyksistä,
2. lähettää vuosittain liitolle viipymättä seuraavaa toimintakautta koskeva toimintasuunnitelma ja edellisen vuoden toimintakertomus, 3. huolehtia omalta osaltaan siitä, että sen jäsenet suorittavat jäsenmaksunsa sekä antavat liitolle tarvittavat henkilö-, palkka- ja jäsentiedot,
3. ilmoittaa liitolle sääntöjensä muutoksista,
4. olla muuttamatta sääntöjensä mukaista tarkoitusta tai toiminta- ja jäsenhankinta-alaa ilman liiton hallituksen suostumusta ja
5. antaa liitolle sen pyytämät liiton toiminnan kannalta tarpeelliset muut tiedot.

 

Järjestölliset toimenpiteet

8 § Liiton hallitus päättää työtaistelu- ja järjestöllisistä toimenpiteistä. Hallitus vahvistaa työtaisteluohjesäännön, jossa määritellään työtaistelu- ja järjestöllisten toimenpiteiden toteuttaminen ja päätöksentekoprosessi.

 

Jos jäsenyhdistys aikoo ryhtyä työtaistelu- tai järjestölliseen toimenpiteeseen, on yhdistyksen saatava siihen liiton hallituksen lupa. Luvan hakemis- ja myöntämisprosessi määritellään työtaisteluohjesäännössä. Mikäli jäsenyhdistys tai sen jäsenistö ryhtyy lain tai sopimuksen vastaiseen työtaisteluun tai järjestölliseen toimenpiteeseen, tästä mahdollisesti liitolle koituvan taloudellisen vastuun kantaa kyseinen jäsenyhdistys.

 

Liiton jäsenyhdistys voi irtisanoutua tehdystä työtaistelupäätöksestä työtaisteluohjesäännössä määritellyllä tavalla. Kun päätös koskee tulopoliittisen tai vastaavan kaikkia koskevan sopimuksen hyväksymistä, ei jäsenyhdistyksillä ole irtisanoutumisoikeutta.

 

Liiton hallitus voi jäsenyhdistystä kuultuaan kieltää jäsenyhdistyksen jäseniä tekemästä liiton jäsenyhdistyksen tai jonkin muun ammattijärjestön työtaistelutoimenpiteiden alaista työtä.

 

Jäsenmaksu

9 § Jäsenyhdistys on velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksun jäsenyhdistyksen jäsenistä. Liittokokous määrittää vuodeksi kerrallaan jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä liitolle maksaman jäsenmaksun, jonka tulee muodostua yhdenvertaisin perustein.

 

Liittokokous voi päättää, että opiskelijajäsenten, ammatinharjoittajien ja yrittäjäjäsenten, eläkeläisjäsenten, ei-työssä olevien jäsenten, ulkomailla asuvien tai ulkomailla työskentelevien jäsenten ja kunniajäsenten osalta jäsenyhdistyksen tulee suorittaa liittokokouksen päättämä alennettu jäsenmaksu tai liittokokous voi myöntää vastaavin perustein jäsenmaksuvapautuksen. Liittokokous voi myöntää alennetun jäsenmaksun eri suuruisena eri jäsenryhmille siten, että samassa tilanteessa olevien jäsenmaksu on samansuuruinen. Liittymisalennus voi kohdistua yhdistykseen, yhdistyksen henkilöjäseneen tai jäsenryhmään.

 

Liittokokous voi myös päättää vuosittain jäsenmaksun osaksi määrättävästä jäsenyhdistyskohtaisesta perusmaksusta, joka on samansuuruinen kaikille jäsenyhdistyksille.

 

Liittokokous voi tarvittaessa määrätä jäsenyhdistyksen maksamaan jäsenistään määräämältään ajalta myös ylimääräisen jäsenmaksun. Tämä maksu voi olla enintään jäsenyhdistyksen jäsenmaksun suuruinen.

 

Toimielimet

10 § Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpaneva elin on hallitus.

 

Hallitus voi valita työvaliokunnan, erilaisia toimikuntia ja työryhmiä sekä sopimusalakohtaisia neuvottelukuntia. Hallitus vahvistaa näille toimielimille toimintasäännöt.

 

Liitolla voi olla alueellisia ja / tai paikallisia yhdyshenkilöitä sekä alueellisia ja / tai paikallisia toimintayksiköitä. Liiton hallitus vahvistaa näille toimintasäännöt.

 

11 § Liiton toimielimissä tulee äänestettäessä päätökseksi se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä tai liiton muissa toimintaohjeissa ja -säännöissä ole toisin määrätty. Vaalit on aina toimitettava umpilipuin. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee se kanta, johon toimielimen puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

12 § Liiton luottamustehtäviin ja eri toimielimiin valittavien henkilöiden tulee olla jäsenyhdistysten jäseniä.

Liittokokoukset

13 § Jäsenyhdistyksen äänimäärät liittokokouksessa lasketaan siten, että kullakin jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni alkavaa 50 maksavaa henkilöjäsentä kohden.

 

Äänimäärää laskettaessa jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään jäsenmaksua maksavien henkilöjäsenten lukumäärää liittokokousta edeltävän kalenterivuoden päättyessä.

 

Jos yhdistys tulee liiton jäsenyhdistykseksi kesken kalenterivuoden, äänimäärä vahvistetaan sen perusteella, mikä yhdistyksen jäsenmaksua maksavien henkilöjäsenten määrä oli liittymispäivänä.

 

Jäsenyhdistys saa asettaa liittokokoukseen yhden (1) edustajan alkavaa kahta (2) ääntä kohden mutta enintään kymmenen (10) edustajaa. Kun jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni, saa se kuitenkin asettaa yhden (1) edustajan liittokokoukseen. Jäsenyhdistyksen liittokokousedustajana voi olla vain liiton jäsenyhdistyksen äänivaltainen jäsen. Liittokokousedustajat nimetään kaksivuotiskaudeksi kerrallaan sen kauden alussa, jolloin valitaan uusi hallitus.

 

14 § Liitto kokoontuu hallituksen kutsusta varsinaisiin liittokokouksiin huhti-toukokuussa (kevätliittokokous) ja loka- marraskuussa (syysliittokokous), sekä tarvittaessa ylimääräisiin liittokokouksiin.

 

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle sen lisäksi mitä näissä säännöissä on muualla määrätty myös, jos liittokokous niin päättää, hallitus pitää sitä tarpeellisena tai vähintään kolme jäsenyhdistystä, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa (1/10) liiton kaikkien jäsenyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä, sitä hallitukselta määrättyä asiaa varten kirjallisesti pyytää.

 

Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja niiden ilmoittamille edustajille kirjeitse varsinaiseen liittokokoukseen viimeistään 10 päivää ennen ja ylimääräiseen liittokokoukseen viimeistään 3 päivää ennen kokousta. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kutsussa.

 

Liittokokoukselle voivat tehdä esityksiä liiton hallitus ja jäsenyhdistykset. Jäsenyhdistyksen esitys liittokokoukselle on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen liittokokousta. Liiton hallituksen tulee tuoda esitys liittokokoukselle omalla lausunnollaan varustettuna.

 

Liittokokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen keskuudestaan valitsema liittokokousedustaja.

 

Liiton hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä, tilintarkastajilla sekä liiton ja sen jäsenyhdistysten toimihenkilöillä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

 

15 § Liittokokouksessa ja liiton toimielimissä vaalit järjestetään suhteellisena vaalina. Suhteellinen vaali toimitetaan yhdistyslain 29 § 3 momentin 1 kohdan määräysten mukaisesti ja aina suljetuin lipuin. Vaalien ja äänestysten toimittamistapaa sekä kokousmenettelyjä varten liittokokous hyväksyy erillisen vaali- ja äänestysjärjestyksen.

 

Kevätliittokokouksessa

16 §

1. esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä toimintakaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto,
2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
3. asetetaan vaalivaliokunta valmistelemaan syysliittokokouksessa toimitettavia vaaleja sekä hallituksen alaisten toimielinten vaaleja ja
4. käsitellään muut kevätliittokokoukselle tehdyt esitykset.

 

Syysliittokokouksessa

17 §

1. päätetään liiton toiminnan suuntaviivoista,
2. vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimintakaudeksi, 3. määrätään jäsenyhdistysten sekä niiden jäsenten
3. liitolle maksaman jäsenmaksun suuruudesta, maksuajoista ja perintätavasta sekä 9 §:n 4 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksusta vapauttamisen perusteista,
4. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausten perusteista,
5. valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja,
6. valitaan joka toinen vuosi hallituksen muut varsinaiset ja varajäsenet,
7. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja,
8. käsitellään muut syysliittokokoukselle tehdyt esitykset.

 

Kunniapuheenjohtaja

18 § Liiton kunniapuheenjohtajaksi liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut liiton toiminnassa tai muutoin edistänyt liiton tarkoitusperien toteutumista.

 

Hallitus

19 § Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä, jotka kaikki valitaan kahdeksi toimintakaudeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan kolme (3) varapuheenjohtajaa. Kullakin jäsenellä, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, on henkilökohtainen varajäsen. Vaalikelpoinen hallitukseen on vain jäsenyhdistyksen jäsen.

 

Jos hallituksen puheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäviään, on hallituksen viipymättä kutsuttava koolle ylimääräinen liittokokous valitsemaan uusi puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

 

Jos hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen valitaan seuraavassa liittokokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimintakaudeksi.

 

20 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtajista sekä vähintään 5 muuta jäsentä on kokouksessa läsnä.

 

21 § Hallitus vastaa liiton toiminnasta ja taloudesta. Sen lisäksi, mitä laissa ja näissä säännöissä muualla on määrätty, hallituksen tehtävänä on erityisesti

Liittokokous

1. valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat ja panna liittokokousten päätökset täytäntöön,

2. esittää kevätliittokokoukselle kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta edelliseltä toimintakaudelta,

3. laatia syysliittokokoukselle esitys liiton toiminta- ja taloussuunnitelmaksi seuraavaa toimintakautta varten sekä tehdä esitys jäsenmaksuista,

4. laatia syysliittokokoukselle esitys liiton toiminnan suuntaviivoista,

Talous ja henkilöstö

5. huolehtia liiton kirjanpidosta ja varainhoidosta, seurata talousarvion toteutumista ja huolehtia tilinpäätöksen valmistumisesta,

6. päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,

7. ottaa ja erottaa toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin palkattavan liiton henkilöstön,

Edunvalvonta

8. päättää edunvalvonnan linjakysymyksistä sekä työmarkkinasopimusten hyväksymisestä ja eri sopimusaloja yhteisesti koskevista asioista ja

Muut

9. hoitaa muut liittokokouksen hallitukselle antamat tehtävät.

 

Hallituksen alaisena on työvaliokunta, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Työvaliokunnan tehtävät määritellään hallituksen vahvistamassa työvaliokunnan ohjesäännössä. Työvaliokunnan esittelijänä toimii toiminnanjohtaja.

 

Neuvottelu- ja sopimustoiminta

22 § Hallitus asettaa avukseen neuvottelu- ja sopimustoimintaa hoitamaan sopimusalakohtaiset neuvottelukunnat, joissa voi olla 5 - 10 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukuntien valinnasta ja toiminnasta määrätään tarkemmin vaali- ja äänestysjärjestyksessä.

 

Toimisto

23 § Liiton käytännön toimintaa ja toimistoa johtaa hallituksen alaisena toiminnanjohtaja.

 

Jäsenäänestykset

24 § Liittokokous tekee päätökset neuvoa-antavien jäsenäänestysten toimeenpanosta. Jäsenäänestyksessä noudatetaan suhteellista vaalitapaa yhdistyslain 29§ 3. momentin 1 kohdan mukaisesti.

Jäsenäänestysten toimeenpanosta määrätään tarkemmin liittokokouksen hyväksymässä vaali- ja äänestysjärjestyksessä.

 

Nimenkirjoitus

25 § Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja joku varapuheenjohtajista tai joku heistä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa, aina kaksi yhdessä. Hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden liiton toimihenkilölle yksinään.

 

Toiminta- ja tilikausi

26 § Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

 

Talous ja tilintarkastus

27 § Liiton talouden hoidosta määrätään tarkemmin hallituksen vahvistamassa taloussäännössä.

 

28 § Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisen luvan saatuaan keräyksiä ja arpajaisia sekä hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja osakkeita. Liittokokouksen päätöksellä voidaan liiton varoista muodostaa säätiöitä.

 

29 § Viimeistään kuukausi ennen kevätliittokokousta on hallituksen luovutettava liiton tilit, tilinpäätös ja hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä toimintavuodelta sekä muut tarvittavat asiakirjat tilintarkastajalle. Tilintarkastajan tulee antaa kevätliittokokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta hallitukselle viimeistään 2 viikkoa ennen kevätliittokokousta.

 

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

30 § Näiden sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan liittokokouksen päätös siten, että kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on kannattanut muutosesitystä.

 

31 § Liiton purkamiseksi vaaditaan vähintään 30 päivän väliajoin pidettyjen liittokokousten yhtäpitävät päätökset siten, että molemmissa kokouksissa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on kannattanut liiton purkamista.

 

Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, on liiton jäljellä olevat varat käytettävä liiton tarkoitusperien edistämiseen viimeisen liittokokouksen tarkemmin määräämällä tavalla. Liiton arkistomateriaali on luovutettava Toimihenkilöarkistolle säilytettäväksi.