Hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vaalijärjestys

1 §

Akavan Erityisalojen hallituksen vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, Akavan Erityisalat ry:n sääntöjä ja tätä vaalijärjestystä.

  

2 §

Hallituksen vaali pidetään Akavan Erityisalojen sääntöjen 18 §:n mukaisesti joka toinen vuosi.

 

 

Vaalivaliokunta

3 §

Vaalivuotena pidettävässä kevätliittokokouksessa asetetaan vaalivaliokunta ja sille nimetään sihteeri. Vaalivaliokuntaan valitaan puheenjohtaja ja kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kolme (3) varajäsentä. Vaalivaliokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

  

Vaalivaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

  

Vaalivaliokunnan toimikausi kestää seuraavan vaalivuoden kevätliittokokoukseen.

 

4 §

Vaalivaliokunnan tehtävänä on:

• tehdä ehdotus Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajasta
• tehdä ehdotus muista hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään
• tehdä ehdotus seuraavan vuoden tilintarkastajista ja varatilintarkastajista
• tehdä ehdotus hallituksen alaisten toimielinten kokoonpanoista Akavan Erityisalojen sääntöjen 21 §:n määräämällä tavalla
• antaa jäsenyhdistyksille ohjeet vaaliliiton ja vaalirenkaan muodostamista koskevista asiakirjoista
• antaa määräaikoja koskevia vaalin toimittamisen kannalta välttämättömiä ohjeita sekä
• hoitaa muut liittokokouksen sille antamat tehtävät

 

Puheenjohtajan vaali

5 §

Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajan vaalissa valinta edellyttää yli puolta vaaleissa annetuista äänistä. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin kaksi, valitaan puheenjohtajaksi ensimmäisellä kierroksella se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään uusi vaali kaikkien mukana olevien ehdokkaiden kesken. Mikäli tässä vaalissa joku ehdokkaista saa yli puolet annetuista äänistä, valitaan hänet puheenjohtajaksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa vaadittua enemmistöä, äänestetään kolmannen kerran.

Tällöin ovat vastakkain edellisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Valituksi tulee se, joka saa suuremman äänimäärän. Mikäli molemmat ehdokkaat saavat yhtä monta ääntä, ratkaisee arpa.

 

Muiden hallituksen jäsenten vaali

6 §

Vaalivaliokunnan tekemästä ehdotuksesta äänestettäessä käytetään suhteellista listavaalia yhdistyslain 29§:n 3 momentin 1-kohdan määräysten mukaisesti.

 

7 §

Suhteellisessa listavaalissa Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys asettaessaan ehdokaslistan muodostaa vaaliliiton. Jäsenyhdistykset voivat myös yhdessä muodostaa vaaliliiton.

 

Vaaliliitot voivat muodostaa keskenään vaalirenkaan.

  

Vaaliliiton muodostaja laatii ehdokaslistan. Vaaliliitolla tulee olla asiamies.

 

Jos vaaliliitot muodostavat vaalirenkaan, on siitä tehtävä kirjallinen sopimus, jonka allekirjoittavat vaaliliittojen asiamiehet.

  

Kullakin vaaliliitolla ja vaalirenkaalla tulee olla oma tunnuksensa, joka mainitaan muodostamista koskevassa ilmoituksessa tai sopimuksessa.

 

Kukaan ei saa olla useamman kuin yhden vaaliliiton ehdokkaana eikä vaaliliitto useamman kuin yhden vaalirenkaan piirissä.

 

8 §

Vaaliliittoja ja vaalirenkaita koskevat asiakirjat on toimitettava vaalivaliokunnalle sen asettamaan määräaikaan mennessä.

  

Vaalivaliokunta tarkastaa asiakirjat sekä päättää vaaliliittojen ja vaalirenkaiden hyväksymisestä ehdokaslistojen yhdistelmään.

 

9 §

Ehdokaslistojen yhdistelmää laadittaessa hyväksytyt ehdokaslistat järjestetään siten, että vaaliliittojen keskinäinen järjestys noudattaa vaalirengasta muodostettaessa tehtyä sopimusta. Vaaliliittojen ehdokaslistoilla ehdokkaat ovat siinä järjestyksessä kuin vaaliliitto on ne vaalivaliokunnalle esittänyt.

  

Vaalirenkaiden keskinäinen järjestys määrätään arvalla.

 

Vaalirenkaiden ulkopuolelle jääneet ehdokaslistat otetaan yhdistelmään viimeisiksi ja niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arvalla.

 

10 §

Suhteellinen listavaali järjestetään suljetuin lipuin.

  

Liittokokouksen ääntenlaskijat antavat jäsenyhdistysten kokousedustajille heidän käytettävissään olevan äänimäärän mukaisesti kokouksen puheenjohtajan määräämiä äänestyslippuja.

  

Vaali tapahtuu pudottamalla vaalilippu tai vaaliliput äänestysuurnaan jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä. Vaalilippu hylätään, mikäli siihen on kirjoitettu muuta kuin puheenjohtajan kokouksessa määräämä tunnus.

  

Kokouksen pöytäkirjaan on merkittävä äänestyksessä jätettyjen vaalilippujen lukumäärä, hyväksyttyjen lukumäärä ja hylättyjen lukumäärä perusteluineen.

 

11 §

Samassa vaaliliitossa olevien ehdokkaiden vertausluku määrätään siten, että vaaliliitossa ensimmäisenä oleva henkilö saa vertausluvukseen vaaliliiton koko äänimäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmasosan jne.

  

Vaalirenkaassa ehdokkaat järjestetään ensimmäisenmomentin mukaan määräytyvien vertauslukujen suuruuden perusteella. Tämän jälkeen annetaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmasosa jne.

  

Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan ja hallituksen jäseniksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien yhteensä 10 jäsentä.

 

12 §

Hallituksen varajäsenet ovat henkilökohtaisia varajäseniä ja heidät valitaan samalla vaalilla varsinaisten jäsenten kanssa.

 

13 §

Hallituksen täydentäminen tapahtuu liittokokouksessa noudattaen soveltuvan osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.

 

14 §

Tämän vaalijärjestyksen hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää liittokokous. Muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.