Palkkatoiveen esittäminen työhaastattelussa?

Palkkakeskustelu tulossa ja toiveena palkankorotus? Mitä tulee huomioida?

 

Palkkauksen taustalla on aina useita eri tekijöitä.  Palkkaan voivat vaikuttaa esimerkiksi työnantajan noudattama työehtosopimus, ammatti- ja koulutusalan palkkataso, työnantajan taloudellinen tilanne tai työntekijän henkilökohtaisen koulutus, kokemus ja osaaminen.  Palkkauksessa voidaan ottaa huomioon eri tavoin tehtävien vaativuus ja vastuullisuus sekä työn tulos. Koska niin moni asia vaikuttaa palkkaan, yhtä yleispätevää lähtökohtaa palkkaneuvottelulle ei ole yleensä olemassa.

 

Jos olet sitä mieltä, että työtehtäväsi ja palkkauksesi eivät kohtaa, asiaan vaikuttamiseksi voi pohtia erilaisia ratkaisuja. Jos saat sopivaa vertailuryhmää huonompaa palkkaa, tämä epäkohta pitää erityisesti korjata. Yksi mahdollisuus korjata asiaa on henkilökohtainen palkkaneuvottelu.

 

Palkasta kannattaa ja pitää neuvotella ainakin työpaikkaa vaihtaessa, työtehtävien muuttuessa, silloin kun on huomattu palkkausepäkohta (esimerkiksi eri palkkataso samaa työtä tekeviin nähden) sekä silloin, kuin oma henkilökohtainen osaaminen on kehittynyt. Lähtökohtaisesti palkkaneuvottelua tulee itse pyytää. Yleensä vain perusteltu pyyntö huomioidaan.

 

Miettiessäsi palkkatoivetta, seuraavat asiat kannattaa ottaa huomioon (yhteystiedot alla molempiin kohtiin):

 

1. Noudatetaanko työpaikalla tiettyä työehtosopimusta?

Mikäli työnantajan toimialalla ei ole työehtosopimusta eikä palkasta ole muuta sovittu, laki määrittelee vain, että työntekijälle tulee maksaa työstä tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.

 

Muissa tapauksissa palkkauksen perustan muodostavat onneksi eri alojen työehtosopimukset, joissa määritellään kunkin alan vähimmäispalkat. Koko julkinen sektori noudattaa työ- tai virkaehtosopimuksia, samoin suuri osa yksityisen sektorin työnantajista.  Kuitenkin sopimuksettomia aloja on edelleen paljon.

 

Työehtosopimukset muodostavat ”turvaverkon”, jonka ehtoja ei voi alittaa.  Yksityisellä sektorilla on myös mahdollista sopia työehtosopimusta paremmasta palkasta ja palkankorotuksista, ns. meriittikorotuksista.

 

Työehtosopimuksissa määritellyn palkantarkistuksen eli ns. yleiskorotuksen saavat kaikki sopimuksen piirissä olevat työntekijät.

 

Työehtosopimuksissa saatetaan myös määritellä osa palkankorotuksista työpaikkakohtaisesti tietyin kriteerein jaettavaksi. Tällöin puhutaan usein ns. paikallisista järjestelyeristä. Näitä voidaan kohdentaa tietylle työntekijäryhmälle vaikkapa työn vaativuuden perusteella.

 

Työehtosopimuksiin pohjautuvaa palkkaneuvontaa saat liiton sektorikohtaisilta asiamiehiltä (yksityinen, kunta, valtio ja korkeakoulu).

 

2. Miten perustelen palkkatoivettani?

 

Perustelut palkankorotukselle ovat tehokkaampia, jos esität ne työnantajan palkkapolitiikan mukaisina ja siinä käytetyin termein. Nämä termit voivat liittyä muun muassa sitoutumiseen (esimerkiksi työhön, työnantajaan), motivaatioon (aktiivisuus, kehittäminen), osaamiseen (yhteistyötaidot, erikoisosaaminen, osaamisen muutos) ja tekemiseen (tuloksellisuus, työn laatu). Perustelu varsinkin henkilökohtaisessa palkkaneuvottelussa voi olla vaikka työsuoritusta parantava lisäkoulutus.

 

Kannattaa opetella työn vaativuutta kuvaavia termejä ja käyttää niitä perusteluissa omaan osaamiseen liittyen. Tällaisia termejä voivat olla ammatillisen osaamisen vaatimukset kuten koulutus, kokemus ja erityisosaaminen, päätöksenteon vaativuus kuten ongelmien ratkaisu ja itsenäinen harkinta. Perusteluna voit käyttää myös vastuuta esimerkiksi kehittämisestä, toimintaympäristön vaativuutta ja monenlaisia tehtäväkokonaisuuksia tai työn kuormittavuutta.

 

Näiden lisäksi tärkeä osa perusteluja ovat henkilökohtaiset ominaisuutesi eli pätevyys, suoriutuminen sekä niiden kehittymi­nen. Tuo esille oma koulutuksesi ja sen tuoma osaamisesi sekä asiantuntijuutesi kehittyminen vielä valmistumisen jälkeenkin. Koulutustaustan lisäksi on hyvä huomioida myös muualta niin työstä kuin sen ulkopuolelta kertynyt osaaminen.   

 

Yhä arvokkaammaksi nousee hiljainen tieto, jota voit tehdä näkyväksi monenlaisilla konkreettisilla esimerkeillä. Oman osaamisesi pohtimiseksi voit myös miettiä, miten osaamisesi vie kollegojen työtä eteenpäin ja miten taitonne nivoutuvat yhteen. Mihin kaikkeen oma osaamisesi vaikuttaa?

Mi­ten voit hyödyntää omaa osaamistasi erilaisissa asioissa? Onko sinulla tiettyä erikoisosaamista tai erityisen syvää tietämystä tai osaamista? Palkkakeskusteluun valmistautuessa kannattaa peilata omaa osaamista myös työnantajan osaamis­tarpeisiin: mitä voit tarjota työnantajalle?

 

Tutustu myös palkkatilastoihin (linkkejä alla) ja - mikä vielä tärkeämpää - omaan osaamiseesi niiden valossa. Aseta palkkapyyntösi tilastoihin ja muihin vertailutietoihin nähden riittävän korkeaksi. Mieti vaikka palkkahaarukkana paljonko lähtökohtaisesti haluat ja mihin olet tarvittaessa valmis tyytymään. Voit esittää pyyntösi yhtenä eurosummana tai palkkahaarukkana (jos esität haarukkaa, yläpää ei todennäköisesti tule valituksi). Asiallinen jämäkkyys on osa neuvottelutaitoa. Neuvotteluvoimasi paranee, jos sinulla on vertailutietoja.

 

Yhteystiedot ja palkkatilastot:

 

1. Työehtosopimusten palkkausasiat ja esimerkiksi sektorikohtaiset työmarkkinatutkimuksemme sekä neuvottelujärjestöjen palkkatilastot: sektorikohtaiset asiamiehet (yksityinen, kunta, valtio ja korkeakoulu)

 

2. Muut palkkatilastot:

• liiton tilastollinen palkkaneuvonta ja oma jäsenyhdistyksesi
• liiton Palkkapuntari (2013), vaatii jäsenkirjautumisen, HUOM! lue ohjeet
• liiton ja jäsenyhdistysten alakohtaiset vähimmäispalkkasuositukset, vaativat jäsenkirjautumisen
• Tilastokeskuksen tilastot (yksityinen, kunta ja valtio 2014)
• Yksityinen sektori (sisältää muun muassa yritykset, järjestöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut): ammattiluokitus ja koulutusluokitus
• Kuntasektori: ammatit, ammattiluokitus ja koulutusluokitus
• Valtiosektori: ammatit, ammattiluokitus ja koulutusluokitus
• Palkkaneuvotteluopas (YTN, 2014)

 

Näiden tilastojen pohjalta saat hyvän palkkahaarukan, jota voit suhteuttaa työkokemukseesi, koulutustaustaasi sekä kyseiseen työnkuvaan ja työnantajaan.

 

Voit palkkakeskustelussa myös pyytää selvitystä palkkaperusteista ja arvioinnista. Työntekijöillä ja heidän esimiehillään on liian harvoin riittävästi tietoa palkkaperusteista ja käytettävistä arviointi­menetelmistä. Työnantajien olisikin hyvä informoida henkilöstöä riittävästi näistä järjestelmistä. Esimiehen on tarvittaessa perusteltava esimerkiksi tehtäväkohtaisen palkan taso ja selvitettävä henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteet.