Akavan Erityisalat: Työhyvinvointiin tarvitaan pandemian jälkeen erityinen panostus

Työhyvinvointi ja henkinen työturvallisuus tulee ottaa entistä velvoittavammin osaksi pandemian jälkeen solmittavia työ- ja virkaehtosopimuksia, Akavan Erityisalat linjaa. Myös työturvallisuuslain kirjauksia on näiltä osin vahvistettava.

Akavan Erityisalat muistuttaa edunvalvontatavoitteissaan työhyvinvoinnin merkityksestä. Liitto linjaa, että työhyvinvointiin ja henkiseen työturvallisuuteen panostaminen tulee ottaa entistä velvoittavammin osaksi pandemian jälkeen solmittavia työ- ja virkaehtosopimuksia. Myös työturvallisuuslain kirjauksia on näiltä osin vahvistettava.

- Työnantajan tulee ottaa huomioon, että henkilöstön pandemiasta selviytyminen voi vaihdella ja että osalla kuormittuminen on voinut olla merkittävää ja työkykyyn vaikuttavaa, sanoo johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

- Työhyvinvoinnin edistämisen merkitys on viime vuosina muutenkin kasvanut kaikilla aloilla. Koronapandemia on vielä lisännyt henkistä kuormitusta - nämä pandemian vaikutukset ovat kenties vasta selkenemässä ja havaittavissa. Samalla vaatimukset työurien pidentämisestä kasvavat, muistuttaa Lamponen.

Työhyvinvointi tulee Akavan Erityisalojen mielestä nähdä osana työpaikan strategista toiminnan suunnittelua ja sen edistämiselle tulee luoda selkeät tavoitteet ja mittarit. Työnantajan tulee kehityskeskusteluissa sekä koulutuksissa kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin edistämiseen ja työhyvinvointia tulee seurata säännöllisesti.

Koronapandemian jälkeen työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota myös ryhmäytymiseen sekä työyhteisön yhteisöllisyyden jälleenrakentamiseen.

Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edellytyksenä on, että työn tekemiseen varataan riittävät resurssit.

Lamponen muistuttaa, että asiantuntijatyön psyykkinen kuormitus on ollut jo vuosia kasvussa ilman pandemiaakin.

- Työturvallisuudesta huolehdittaessa tuleekin jatkossa huomioida nykyistä vahvemmin henkinen hyvinvointi. Psykososiaalinen kuormitus tulee ottaa entistä paremmin tarkasteluun osana työterveystarkastuksia. Esitämme, että työntekijöillä tulee olla mahdollisuus työterveyden kautta myös työnohjaukseen, Lamponen sanoo.

Akavan Erityisalat muistuttaa myös, että laadukas johtaminen ja esihenkilötyö edistävät työhyvinvointia. Esihenkilötyölle on varattava riittävästi aikaa ja esihenkilöiden on saatava koulutusta uusien työntekomuotojen, monipaikkatyön sekä etätyön johtamiseen. Viestintä on kiinteä osa työyhteisön toimintaa ja johtamista, ja viestinnän osaamista on tuettava koulutuksella. Myös esihenkilöiden työhyvinvoinnista on huolehdittava.

Hyvä työnantaja tukee työstä palautumista tarjoamalla kulttuuri-, hyvinvointi- ja liikuntapalveluita tai -etuja.

Myös osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on olennainen tekijä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työntekijöillä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus, muun muassa riittävästi aikaa, jatkuvasti kouluttautua ja kehittyä työpaikallaan. Kouluttautumista on tuettava taloudellisesti, kuten osaamissetelillä ja työnantajan verovähenteisyydellä.

Pandemiasta liikunta- ja ergonomiavelkaa?

Psyykkisen kuormituksen lisäksi pandemia ja nopea siirtyminen etätyöhön on voinut lisätä fyysistä kuormitusta esimerkiksi huonon ergonomian tai liikunnan vähentymisen vuoksi, Akavan Erityisalat muistuttaa.

- Työnantajan on huolehdittava, että hyvä ergonomia kattaa kaikki toimipisteet, joissa työtä tehdään. Esitämme myös, että työnantaja kannustaisi työntekijöitään liikuntaan sallimalla sen työajalla. Määrä voisi olla esimerkiksi kahden tunnin verran viikossa, Lamponen sanoo.

Liiton mielestä myös työterveyshuoltoa tulee laajentaa - tarjontaa tulee saada kattavasti ennaltaehkäisevistä sairaanhoidollisiin palveluihin. Työterveyden palveluita tulee voida käyttää joustavasti sekä työajalla että omalla ajalla.

Akavan Erityisalojen hallitus päätti tulevaa työ- ja virkaehtosopimuskierrosta koskevista yleisistä tavoitteista 20.5.2021. > Lue lisää

Lisätietoja: johtaja Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksiin kuuluu 28 500 jäsentä. Palkansaajajäsenet työskentelevät kaikilla eri työnantajasektoreilla, noin puolet julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.

Akavan Erityisalat osallistuu työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta. Nämä ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Akavan Erityisalat neuvottele suoraan Yksityisten museoiden työehtosopimuksen, viittomakielen tulkkeja koskevia talokohtaisia työehtosopimuksia ja yhdessä Journalistiliiton kanssa Av-käännösyritysten työehtosopimuksen.

Palaa otsikoihin