Millaisia näkemyksiä poliitikkoraadilla kulttuurista ja hyvästä hallinnosta?

Kantar TNS:n tuore tutkimus kertoo, millaisia käsityksiä suomalaisilla on kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluista sekä julkisesta hallinnosta. Puolueiden edustajat jakavat oman kantansa tutkittuihin kysymyksiin.

Kuntavaalien lähestyessä haastamme sekä itsemme että ehdokkaamme pohtimaan, mitkä kysymykset ovat meille kaikkein tärkeimpiä. Suomalaiset arvostavat tuoreen tutkimuksen mukaan oman kuntansa tarjoamia kulttuuripalveluja, eivätkä olisi valmiita supistamaan julkista hallintoa. Mitä sanoo lähestyvien kuntavaalien poliitikkoraati?

Akavan Erityisalat haastoi yhdeksän puolueen edustajat  kertomaan oman kantansa kolmeen tärkeään kysymykseen. Vastaajina ovat Anders Adlercreutz (r.), Harry Harkimo (liik.), Veronika Honkasalo (vas.), Petri Honkonen (kesk.), Inka Hopsu (vihr.), Antero Laukkanen (kd.), Sari Multala (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Riikka Purra (ps.).

 

Nämä puolueidensa nimeämät ehdokkaat olivat jo lupautuneet Akavan Erityisalojen kuntavaalipaneelin, joka jouduttiin koronan vuoksi perumaan.

 

Kunnan tarjoamiin kulttuuripalveluihin on panostettava

Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan neljä viidestä (82 prosenttia) suomalaisista katsoo, että oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.

 

Kuntavaaliehdokkaat ovat yksimielisesti samalla kannalla enemmistön suomalaisista kanssa. Kulttuuripalveluiden merkitystä yksittäiselle kuntalaiselle pidetään arvossa. Palveluilla on tutkitusti myönteinen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Esimerkiksi kirjasto tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden lisätä tietämystään ja ymmärrystään maailmasta sekä tarjoaa tärkeän kohtaamispaikan, ”kuntalaisten olohuoneen”.

 

– Kirjastoverkon on oltava mahdollisimman kattava, ja lähikirjastoista on pidettävä huolta erityisesti korkean työttömyyden ja matalamman tulotason alueilla, korostaa Matias Mäkynen (sd.).

 

– Hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kuntien lakisääteinen tehtävä. Kulttuuri tuo elämää, hyvinvointia ja houkuttelevuutta, sanoo Antero Laukkanen (kd.).

 

– Kirjastojen merkitys korostuu entisestään, kun kansan lukutaito huolestuttavalla tavalla on laskussa, sanoo Veronika Honkasalo (vas.).

 

Vastauksissa nostettiin esiin, että hyvin tuotetut palvelut myös vilkastuttavat kunnan elämää.

 

– Vetovoimainen kunta tarjoaa iloa, tapahtumia ja elämyksiä. [– –] On tärkeää kasvattaa asteittain kuntien panostusta monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Kunnalla on mahdollisuus eri keinoin elävöittää esimerkiksi historiallisia kiinteistöjä ja kohtaamispaikkoja tarjoamalla mahdollisuuden muun muassa kesäkahviloihin ja pop up -tapahtumiin, toteaa Sari Multala (kok.).

 

– Museot vaalivat paikallisia ”aarteita” eli moninaista kulttuuriperintöä ja avaavat niiden merkitystä kuntalaisille. Museoiden suosio on noussut museokorttien myötä, mutta etenkin nuorille olisi hyvä tarjota maksuttomia museovierailuita. Kouluvierailut eri museoihin ovat yleensä saavuttaneet monelle oppilaalle itselleenkin yllätyksenä suuren suosion, sanoo Inka Hopsu (vihr.).

 

Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät palveluihin panostamista tärkeämpänä kuin muualla Suomessa. Kirkkonummen kuntavaaliehdokkaat Riikka Purra (ps.) ja Anders Adlercreutz (r.) näkevät pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevan kotikuntansa kulttuuripalveluihin panostamissa kaksi puolta.

 

– Kirkkonummella valmistui äsken peruskorjattu laajennettu kirjasto, joka paisuneesta budjetistaan huolimatta on saanut mahtavan hienon vastaanoton. Se on myös huomattu kansainvälisesti ja nostanut koko kunnan imagoa, Adlercreutz sanoo.

 

– Kirkkonummen ei ole järkevää tehdä tälle sektorille merkittäviä panostuksia, koska sijaitsemme pääkaupunkiseudun vieressä. Emme kykene kilpailemaan Espoon tai Helsingin kulttuuripalveluiden kanssa – eikä missään nimessä pidä yrittääkään, Purra toteaa.

 

Onko kulttuuri kansalaisen peruspalvelu?

Tutkimuksen mukaan kolme neljästä (76 prosenttia) kansalaisista katsoo, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu. Myönteisimmin näkemykseen suhtautuvat eläkeläiset ja yli 60-vuotiaat. Kaikissa ikäluokissa yhteensä naisten kanta on hivenen myönteisempi kuin miesten.

 

Kulttuuri peruspalveluna jakaa ehdokkaiden näkemykset. Vastauksissa nostettiin esiin syrjemmällä sijaitsevat kunnat, joissa kulttuuritoimia on jouduttu jopa lakkauttamaan kokonaan. Heikko taloudellinen tilanne on johtanut supistustoimiin, joissa kulttuuri on joutunut säästötoimien alle.

 

– Valitettavasti heikentynyt kuntatalous on johtanut osassa maata siihen, että kulttuuripalvelun pisteitä on suljettu. Tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että erityisesti harvemmin asutuilla alueilla kirjasto- ja kulttuuripalveluita on heikennetty, Petri Honkonen (kesk.) toteaa.

 

– Kroonisesti huonossa taloustilanteessa on osattava priorisoida, Riikka Purra (ps.) sanoo.

 

Kulttuuripalvelujen merkitys erityisesti lasten ja nuorten elämään nostettiin myös esiin. Matias Mäkynen (sd.) toteaa korona-ajan osoittaneen, miten vahingollista kulttuuripalveluiden puuttuminen on.

 

– Kulttuuri on itseisarvo ja tärkeä sellaisenaan, mutta se myös ylläpitää ihmisten sosiaalista elämää, mielen hyvinvointia ja luovuutta, hän sanoo.

 

– Ihmiset tarvitsevat kulttuuria, sanoo Harry Harkimo (liik.).

 

– Esimerkiksi harrastaminen on tehokas ja yhteiskunnan kannalta edullinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee itselleen mieluisan harrastuksen. Jotain, missä saa kuulua ryhmään, kokea onnistumisia ja tuntea itsensä merkitykselliseksi. Harrastuksissa saadut kokemukset, ystävät ja taidot ovat merkittävä voimavara, sanoo Sari Multala (kok.).

 

Helsinkiläisehdokas Veronika Honkasalo (vas.) muistuttaa, että kulttuuri ja taide on myös toimeentulon lähde tuhansille ihmisille.

 

Julkisen hallinnon supistaminen jakaa mielipiteet

Enemmistö kansalaisista (58 prosenttia) on sitä mieltä, että julkista hallintoa ei pidä supistaa. Kansalaisten keskuudessa mielipiteet jakaantuvat selkeästi puolesta ja vastaan. Viime vuosien aikana mielipiteet ovat muuttuneet hallinnolle myönteisempään suuntaan. Aiempaa selvästi useampi on sitä mieltä, ettei julkista hallintoa pidä supistaa.

 

Myös puoluekannassa näkyvät selkeät mielipide-erot.

 

– Yrityksillä ja verovaroin hoidetulla julkisella sektorilla on omat vahvuutensa. On olemassa tilanteita, joissa julkisen sektorin supistamisella on etuja, sanoo Sari Multala (kok.).

 

– Julkista hallintoa pitää supistaa ja tehostaa, toteaa Harry Harkimo (liik.).

 

– Koska hallintoa ylläpidetään yhteisillä varoilla, sen pitää olla tehokas. Mutta pienuus ei sinänsä ole itseisarvo. Tarkoituksenmukaisuus sen sijaan on, Anders Adlercreutz (r.) sanoo.

 

– Leikattavaa ei tietenkään tule kohdistaa kouluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai muihin julkisen sektorin oleellisiin toimiin, vaan esimerkiksi niihin jatkuvasti kasvaviin sivutoimintoihin ja hallintoon, paperinpyörittäjiin ja hiirennapsuttelijoihin ja ulkoa ostettaviin konsulttipalveluihin, sanoo Riikka Purra (ps.).

 

Esiin nousi myös huoli koronan aiheuttamasta velkataakasta.

 

– Olemme viimeisen reilun vuoden aikana ottaneet paljon velkaa, jotta koronan tuoma isku yhteiskuntaan ei lamauttaisi meitä, vaan pääsisimme pandemian yli mahdollisimman pienin vaurioin. Samalla täytyy muistaa, että jo ennen koronaa esillä olleet ongelmat ovat edelleen ratkaisematta, sanoo Petri Honkonen (kesk.).

 

Espoolaisehdokas Inka Hopsu (vihr.) nostaa esiin kotikuntansa henkilöstömenoissa säästämisen, jonka vaikutuksia sekä palvelujen laatuun että työntekijöiden hyvinvointiin ei voida ohittaa. Veronika Honkasalo (vas.) puolestaan muistuttaa, että julkinen hallinto vastaa myös muun muassa julkisten palveluiden saavutettavuudesta jokaiselle.

 

– Julkinen hallinto ymmärretään usein negatiivisesti byrokratiaksi unohtaen, että hallinnossa on ihmisiä töissä, jotka mahdollistavat muun muassa palveluiden laadun ja niiden saavutettavuuden. Julkiset palvelut eivät pyörisi ilman hallintoa, Veronika Honkasalo (vas.) sanoo.

 

– Suomen menestymisen kannalta vahva julkinen hallinto on aivan olennainen. On kuitenkin tärkeää huolehtia, että julkinen hallinto toimisi entistäkin vaikuttavammin ja kansalaiset voisivat kokea sen hyvin toimivaksi eri tilanteissa, sanoo Antero Laukkanen (kd.).

 

– Julkista hallintoa ei pidä supistaa. Julkiset palvelut ovat lähtökohtaisesti edullisemmin ja paremmin ihmisille saatavilla, ja ne edistävät yhteiskunnan tasa-arvoa. Verorahoitteinen julkinen hallinto tasaa yhteiskunnan riskejä, toteaa Matias Mäkynen (sd.).

 

 

Kuntavaaliehdokkaiden vastaukset kokonaisuudessaan voit lukea täältä.

Kantar TNS:n tutkimus on toteutettu Akavan Erityisalojen toimeksiannosta. Kulttuurigallup on toteutettu eri vaalien alla kuusi kertaa alkaen vuodesta 2008. Tutkimusta täydennettiin hallintoa koskevilla kysymyksillä vuonna 2015. Tutustu kaikkiin tutkimuksiin täältä.

 

Teksti: Outi Karilahti

Palaa otsikoihin