Kesäloma lähestyy – mitä laki sanoo vuosilomasta?

Kesälomakausi on alkamassa, joten on hyvä kerrata vuosilomaan liittyviä vuosilomalain säännöksiä.

Joissakin työehtosopimuksissa – kuten kunnallinen virka- ja työehtosopimus sekä valtion virka- ja työehtosopimus – on vuosilomalaista poikkeavia säännöksiä, jotka kannattaa tarkistaa työehtosopimuksista.

Vuosiloman pituus?

Vuosiloman kertyminen perustuu vuosiloman ansaintaan. Ansaitset vuosilomaa 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, jos työsuhteesi ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Jos työsuhde ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on kestänyt alle vuoden, ansaitset vuosilomaa 2 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Esimerkiksi: viimeisin päättynyt lomanmääräytymisvuosi oli 1.4.2023 – 31.3.2024. Jos työsuhteesi alkoi 1.4.2023 tai viimeistään huhtikuun ensimmäisenä mahdollisena arkipäivänä, olet ansainnut vuosilomaa 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden.

 

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jonka aikana sinulle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolonveroista päivää.

 

Jos taas työsopimuksesi mukaan olet töissä niin harvoin, ettei sinulle yleensä kerry 14 työssäolopäivää, sovelletaan sinuun ns. 35 tunnin sääntöä. Tällöin täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kuukausi, jonka aikana sinulle on kertynyt 35 työtuntia tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista tuntia. Useimmiten osa-aikatyötä tekevät ovat 35 tunnin säännön piirissä.

 

Sinulla on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, mikäli olet ollut poissa sairaudesta, tapaturmasta tai kuntoutuksesta johtuen, ja olet tämän vuoksi ansainnut täydeltä lomanmääräytymisvuodelta lomaa alle 24 päivää. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos poissaolosi on yhdenjakoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Lisävapaapäiviltä sinulla on oikeus saada säännönmukaista palkkaasi vastaava korvaus.

 

Jos taas olet töissä niin harvoin, että et ansaitse vuosilomaa edellä mainitulla tavalla, sinulla on oikeus vapaaseen. Oikeus vapaaseen perustuu yksinomaan työsuhteen kestoon eikä se edellytä, että tekisit tietyn määrän töitä kuukaudessa. Vapaata kertyy työsuhteen kestoajalta 2 päivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka työsuhde on voimassa.

 

Vuosiloman pitäminen lomakaudella

Tänä kesänä pidetään niitä vuosilomia, jotka on ansaittu 1.4.2023 – 31.3.2024 välisenä aikana. Ansaitusta vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5. – 30.9.2024 välinen aika – tätä osaa lomasta sanotaan kesälomaksi. Muu osa lomasta eli 24 päivää ylittävä osa on talvilomaa, joka on annettava 1.10.2024 – 30.4.2025 välisenä aikana.

 

Et voi itse määrätä, milloin pidät vuosilomasi. Vuosiloma on pidettävä työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on kuitenkin ennen loma-ajan vahvistamista annettava työntekijälle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Vuosiloman ajankohta on vahvistettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Mikäli kuukauden ilmoitusaikaa ei ole mahdollista noudattaa, loman ajankohdasta tulee ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitettu loman ajankohta sitoo työnantajaa. Jos työnantaja siirtää vuosilomaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan siirtämisestä aiheutuneen vahingon. Tällainen vahinko voi olla esim. lomamatkan peruuttamisesta aiheutuneet kustannukset.

 

Vuosiloma annetaan arkipäivinä. Tähän perustuen myös arkilauantait kuluttavat vuosilomaa. Poikkeuksen muodostavat juhannusaatto ja pääsiäislauantai, jotka eivät ole lomapäiviä. Usein kysytään, kuinka monta lauantaita vuosilomaan tulee sisältyä. Tästä ei ole säännöstä vuosilomalaissa, joten asia perustuu vain loman ajankohtaan. Pääsääntö on, että vuosiloman alkamisen ja päättymisen väliin jäävät arkilauantait kuluttavat vuosilomaa. Täten ns. normaalilla viikolla lomaa kuluu 6 päivää, jos olet koko viikon lomalla. Jos taas pidät lomaa lyhyissä pätkissä esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon, niin vuosilomapäiviksi ei osu lauantaipäiviä. On kuitenkin hyvä muistaa, että työnantajalla ei ole velvollisuutta myöntää lomaa lyhyissä pätkissä.

 

Vuosilomaa annettaessa lähtökohtana on, että vuosiloma alkaa työntekijän työpäivänä. Jos lomaa pidetään osissa, niin kolmen päivän mittaiseen tai sitä lyhyempään loman osaan ei saa sisältyä lauantaita, ellei työntekijä anna siihen suostumustaan.

 

Vuosiloman pitämisen osalta ehdoton sääntö on, että 12 päivää lomasta pitää olla yhtäjaksoista. Sen yli menevän loman jakamisesta ja pitämisestä erimittaisissa jaksoissa voidaan sopia. Se voi perustua myös työnantajan päätökseen, mikäli se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. On myös mahdollista sopia siitä, että 12 arkipäivää ylittävä loma pidetään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä voi siirtää 12 arkipäivää ylittävän loman osan seuraavan vuoden kesäloman yhteyteen.

 

Vuosilomapalkan maksaminen

Pääsääntö on, että sinun tulee saada vuosiloman ajalta säännönmukainen tai keskimääräinen palkkasi.

 

Kuukausipalkkainen työntekijä on oikeutettu vuosiloman ajalta normaaliin kuukausipalkkaan. Mikäli työntekijälle on maksettu kuukausipalkan lisäksi muuta palkkaa, joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, tämä on huomioitava vuosilomapalkassa. Tällainen muu palkka voi muodostua esim. säännöllisesti maksettavista ilta- ja yötyölisistä tai ylityöstä sovitusta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

 

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka maksetaan sellaisille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ansaitsevat vuosilomaa 14 päivän säännön perusteella.

 

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksetaan sellaisille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ansaitsevat vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Tällöin vuosilomapalkka on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä maksettavaa korotusta, mikäli työsuhde lomanmääräytymisvuoden päättyessä on kestänyt vähintään vuoden. Palkkapohjaan lisätään tiettyjen poissaolojen palkka (esim. sairaus) siltä osin, kuin ne kerryttävät vuosilomapäiviä. Muutoin lomapalkka on 9 %.

 

Vuosilomapalkan suuruus herättää kysymyksiä silloin, jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos esimerkiksi kuukausipalkkainen työntekijä olisi ollut 1.4. – 31.8.2023 osa-aikainen ja tämän jälkeen siirtynyt kokoaikaiseksi työntekijäksi, kumman palkan mukaan kesällä 2024 pidettävän loman vuosilomapalkka maksetaan? Oikea vastaus on, että ei kummankaan. Tällaisessa tilanteessa vuosilomapalkka maksetaan prosenttikorvauksena (11,5 % tai 9 %) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Jos taas työajan ja palkan muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen loman pitämistä, vuosilomapalkka maksetaan vanhan palkan mukaan. Eli jos työntekijä olisi ollut kokoaikainen ajalla 1.4.2023 – 31.3.2024 ja siirtynyt osa-aikaiseksi 1.5.2024, hänelle maksetaan kesäloman 2024 palkka viimeisimmän ennen muutosta olleen kokoaikaisen työsuhteen palkan mukaan.

 

Mikäli työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa, mutta käyttää oikeuttaan vuosilomalain perusteella saatavaan vapaaseen, hänelle maksetaan vapaa-ajalta lomakorvaus. Lomakorvauksen suuruus määräytyy edellä kerrotulla tavalla prosenttikorvauksena.

 

Vuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta. Tämä perustuu siihen, että palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Tämän vuoksi esimerkiksi työsuhdeauto on työntekijän käytettävissä loman aikana. Ne luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, on kuitenkin korvattava rahalla. Tällainen etu voi olla lounasetu – jos työntekijä ei saa lounasseteleitä loman aikana, ne tulee korvata rahana.

 

Toivottavasti et sairastu lomalla, mutta jos…

Jos niin onnettomasti käy, että sairastut vuosilomalla, sinulla on oikeus pyynnöstä saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät, kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Tästä syystä omavastuuaikaa ei ole, jos vuosilomaa on neljä viikkoa tai sitä vähemmän. Tällöin työntekijällä on oikeus saada siirretyksi kaikki sairauslomapäivät. Jos taas vuosilomaa on 25 päivää, omavastuupäiviä voi olla yksi päivä ja jos vuosilomaa on 30 päivää, omavastuupäiviä voi olla enimmillään kuusi päivää. Omavastuupäivät lasketaan lomanmääräytymisvuosittain; ne voivat kertyä myös yksittäisinä päivinä eikä niiden tarvitse olla peräkkäisiä. Tämän vuoksi työntekijän kannattaa ilmoittaa myös viikkoa lyhyemmistä sairastumista työnantajalle välittömästi.

 

Jos siis sairastut vuosilomasi aikana, ilmoita työnantajalle yksittäistäkin sairauslomapäivistä. Kun omavastuupäivät ovat täynnä, pyydä välittömästi vuosiloman siirtämistä. Muista myös toimittaa työnantajalle lääkärintodistus.

 

Työnantajan on siirrettävä vuosiloma pyynnöstäsi myös silloin, jos vuosiloman alkaessa olet työkyvytön tai jos on jo etukäteen tiedossa, että joudut vuosiloman aikana sairaalahoitoon, jonka aikana olet työkyvytön. Näissä tilanteissa ei ole omavastuupäiviä.

 

Saanko lomarahaa?

Todennäköisesti saat lomarahaa, jos työsuhteessasi sovelletaan jotakin työehtosopimusta. Lomaraha nimittäin ei perustu vuosilomalakiin, vaan työehtosopimukseen. Jos lomarahasta on sovittu työsopimuksessasi, silloin olet siihen myös oikeutettu. Joskus lomaraha voi myös perustua työpaikan käytäntöön. Valitettavan paljon on kuitenkin työpaikkoja, joissa lomarahaa ei makseta.

Teksti: lakimies Tuire Torvela

Palaa otsikoihin