Uutiset
Kysely: Kulttuurin kaipuu korona-aikana vaihteli paljon - puoluekanta näkyy mielipiteissä
Suomalaisista erottuu kulttuurin ”suurkäyttäjien” joukko, jolle koronan aiheuttama kulttuurisulku oli kova paikka.
Neljännes koki, että kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen kahden kuukauden sulku vähensi omaa hyvinvointia. Kolmannekselle kirjasto, museo tai kulttuuritapahtuma on tärkeä myös kohtaamispaikkana.
Miten suomalaiset suhtautuivat kulttuuripalveluihin koronapandemian huippuaikana, jolloin kahden kuukauden sulun vuoksi ei päässyt fyysisesti käymään kirjastossa, museossa, teatterissa tai konsertissa. TNS Kantar selvitti asiaa Akavan Erityisalojen toimeksiannosta toukokuussa.
Eniten kulttuuripalveluja kaipasivat pandemia-aikana Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat, joista jopa 40 prosenttia koki oman hyvinvointinsa vähentyneen kulttuuripalvelujen sulkeutumisen vuoksi. Kokoomuksen kannattajistakin näin arvioi 33 prosenttia ja demareista 26 prosenttia. Perussuomalaisista 16 prosenttia ja keskustaa kannattavista 13 prosenttia arveli hyvinvointinsa heikentyneen kulttuurisulun vuoksi.
Ovien kiinni ollessa moni kirjasto ja kulttuurilaitos kehitti ja tarjosi palveluja digitaalisessa muodossa. Jopa puolet suomalaisista katsoi voivansa käyttää myös digitaalisia kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja. Toisaalta kolmannes ei ollut digitaalisten kulttuuripalvelujen kannalla.
- Olimme ihmeissämme, kun moni kunta lomautti melkeinpä välittömästi kirjasto- ja kulttuuripalvelujen henkilöstöä asiakaspalvelutilojen sulkeuduttua. Mielestämme tämä oli hätiköityä, sillä moni palvelu olisi voinut jatkua digitaalisesti. Nyt selvitämme kuntien pikaisten palkanmaksun keskeytysten riitauttamista, kertoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.
- Osa kunnista ymmärsi, ettei
kirjasto- ja kulttuurityö ole vain ihmisten fyysistä kohtaamista. Ne
hyödynsivät sulkuaikaa muun muassa kehittämällä luovasti uusia palveluja,
Korpisaari kiittää.
Kolmannes suomalaista kaipasi kohtaamispaikkaa - kirjastojen merkitys korostui
TNS Kantarin tutkimuksen mukaan osalle kansalaisista myös ihmisten tapaaminen olisi pandemian aikana ollut syy käydä kirjastossa, museossa tai kulttuuritapahtumassa. Näin ilmoitti kolmannes suomalaisista. Ihmisten tapaaminen oli muita tärkeämpää ikähaitarin ääripäissä. Sekä alle 25-vuotiaista ja että yli 60-vuotiaista lähes 40 prosenttia toi ihmisen näkemisen tärkeyden esille.
Kulttuuripalveluista
sulkuaikana kaivattiin erityisesti kirjastoa. Paljon tai erittäin paljon
kirjastoa kaipasi 37 prosenttia suomalaisista ja 2/3 tunsi vähintään
jonkinlaista kaipuuta. Puoluekentältä kirjastokaipuun ääripäät löytyvät jälleen
vihreistä ja perussuomalaisista. Kuitenkin myös perussuomalaisista 56
prosenttia kaipasi kirjastoja ainakin vähän.
- Kirjastojen osalta poikkeuskeväänä puhuttiin paljon kirjastojen aineiston lainaamisesta ja e-aineistoista. Korona-aikana korostui myös kirjastojen merkitys kansalaisten olohuoneena. On merkittävä tieto, että yli kolmannes Akavan Erityisalojen tutkimukseen vastanneista kertoi kaivanneensa kirjastoa myös ihmisten kohtaamispaikkana, sanoo Kumula ry:n toiminnanjohtaja Jussi Näri.
Leffateattereiden, konserttien ja kulttuuritapahtumien perään haikaili vähintään jossain määrin noin puolet suomalaisista. Hieman vähemmän kaipausta ehti syntyä teatteriin, museoon tai taidenäyttelyyn.
- Koronapandemia verotti tänä
keväänä erityisen kipeästi kulttuuri- ja museoalaa. Vaikutukset voivat
kestää vielä pitkään. Vaikka kulttuuria kaivataan, pelko koronaviruksen
aiheuttamasta sairastumisesta sekä epävarmuus epidemian toisesta aallosta voi
vaikuttaa ihmisten halukkuuteen vierailla julkisissa tiloissa, pohtii Museoalan
ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
- On myös muistettava, että iso
osa kulttuuritoimijoista menetti tämän kesän kokonaan, vaikka Suomen
koronatilanne parani ennakoitua nopeammin ja yleisörajoituksia pystytään jo
purkamaan. Suurin osa tapahtumasektorilla työskentelevistä on ainakin tämän
kesän vailla työtä. Tuen tarve ei ole poistunut, Taide- ja kulttuurialan
ammattijärjestön toiminnanjohtaja Nea Leo muistuttaa.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 086 henkilöä 8. – 13.5.2020 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.
Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue koko tutkimusraportti: Suomalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista korona-aikaan 2020 (pdf) (152.8 KB)
Lisätietoja: neuvottelupäällikkö Jaakko
Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422