Kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluille vahva tuki suomalaisilta

Suomalaiset katsovat kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluiden lisäävän omaa hyvinvointiaan sekä mahdollisuuksiaan oppia ja kehittyä. Näin ajattelee neljä viidestä kansalaisesta Kantar TNS:n tutkimuksessa. Kulttuuri mielletään kansalaisten peruspalveluksi. Perussuomalaiset ovat muita harvemmin tätä mieltä.

Kulttuuripalvelut saavat suomalaisilta vahvan tuen Kantar TNS:n tämän kevään mielipidemittauksessa, joka toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta nyt viidennen kerran. Selkeä enemmistö (82 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna. Yhdeksän kymmenestä näkee, että kulttuuripalveluita on tuotettava tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille.

Kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluiden merkitys omalle hyvinvoinnille ja kehittymiselle tiedostetaan laajasti. Neljä viidestä ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Suurin piirtein yhtä moni (85 %) kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Enemmistö (61 %) uskoo lisäksi, että kulttuuripalveluilla on oma tärkeä merkityksensä maahanmuuttajien kotoutumisen apuna.

Enemmistö pitää jokseenkin selviönä, että kunta huolehtii alueensa kulttuurista. Neljän viidesosan (83 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo ja kulttuuripalveluihin”.

Kulttuuripalveluihin on suomalaisten mielestä ohjattava tukea verovaroista, jotta pääsylippu- ja käyttömaksut pysyvät edullisina. Kaksi kolmesta on tätä mieltä. Väitetyn kanssa täysin samaa mieltä on 36 prosenttia ja siihen jokseenkin yhtyviä 41 prosenttia.

Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen ja alueellista vetovoimaa lisäävä merkitys saa ymmärrystä. Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuripalveluita hyvänä keinona lisätä turismia. Kaksi viidestä (40 %) oli täysin ja hieman useampi (46 %) jokseenkin sitä mieltä, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”. Valtaenemmistön (83 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä.

Suurin osa suomalaisista näkee, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia. Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, neljä viidesosaa tutkimukseen osallistuneista yhtyi ajatukseen. 34 prosenttia oli sen kanssa täysin ja 45 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.

Perussuomalaiset kriittisimpiä

Suomalaiset ovat kattavasti kulttuurimyönteisiä. Esimerkiksi kotikunnan kirjasto-, kulttuuri- ja museopanostuksia koskeva vaatimus on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat. Moni uusmaalainen puhuu asian puolesta, samoin useat pohjois- ja itäsuomalaiset.

Puoluekanta näkyy vastauksissa siten, että perussuomalaisissa on muita vähemmän kulttuuripanostuksia kannattavia. Toisaalta heistäkin selkeä enemmistö (64 %) esimerkiksi katsoo, että oman kotikunnan on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.

Kirjasto ja elokuva käytetyimmät

Nyt viidennen ja joidenkin kysymysten osalta kuudennen kerran toteutettuun tutkimukseen sisältyy myös karkea mittari kulttuurin käytöstä. Sen mukaan kulttuurin kuluttaminen ei ole vuosien varrella muuttunut kovin paljon.

Valtaosa suomalaisista lukeutuu kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Ainostaan joka kymmenes (9 %) kertoi, ettei ollut vieraillut minkäänlaisessa kulttuuritapahtumassa tai käyttänyt mitään kysymyksessä kuvatuista kulttuuripalvelusta.

Peräti 63 prosenttia totesi käyneensä kuluneen vuoden aikana kirjastossa. Useampi kuin joka toinen oli vieraillut kyseisenä aikana elokuvissa (60 %), noin kaksi viidestä konsertissa (38 %) tai teatterissa (38 %). Museo oli ollut runsaan kolmanneksen (36 %) ja musiikkitapahtumat ja festivaalit hieman harvemman kuin joka kolmannen (30 %) ohjelmassa. Taidenäyttelyissä oli käynyt joka neljäs (25 %).  

Näin tutkimus tehtiin:

Viimeisimmän suomalaisten kulttuurikäsityksiä selvittäneen gallupin aineisto koottiin TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa 22.–28.2.2019. Tutkimusta varten haastateltiin 1 159 henkilöä. Vastaajajoukko edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaan maakunnassa asuvia lukuun ottamatta. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: 

Neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi 

Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com

Kansalaisten käsitykset tasa-arvosta, kulttuurista ja hyvästä hallinnosta 2019 (pdf) (2 MB)

Palaa otsikoihin