Kansalaiskysely: Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa

Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi 86 % suomalaisista Verianin (ent. Kantar) kyselyssä. - Kansa ymmärtää, ettei hyvä julkinen hallinto ole ostettavissa vasta sitten, kun vaikkapa kriisi yllättää, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola tuloksia.

Ennen julkaisemattoman tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023. Kysely toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.

Suomalaisten käsityksiä julkisen hallinnon merkityksestä tutkittiin viiden väittämän avulla. Neljästä väittämästä suomalaiset olivat varsin yksimielisiä.

Valtaenemmistön (86 %) mielestä Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Joka toinen suomalainen on täysin tätä mieltä ja 36 % jokseenkin tätä mieltä.

Yhdeksän suomalaista kymmenestä (89 %) ajattelee, että ”hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys”. Kaikkiaan 55 prosenttia on täysin ja 34 prosenttia jokseenkin tätä mieltä.

Käytännössä yhtä moni, 88 %, ajattelee, että hyvä julkinen hallinto toimii ja viestii selkeästi ja ymmärrettävästi. Tästä väitteestä 59 % on täysin samaa mieltä ja 29 % jokseenkin samaa mieltä.

Kolme suomalaista neljästä (75 %) vaatii, että julkisia palveluita tarvitsevan tulee saada palvelua kansalliskielillä. Kieliasiasta 39 % on täysin ja 36 % jokseenkin samaa mieltä.

Kysymys julkisen hallinnon supistamisesta herättää suomalaisissa tunteita puolesta ja vastaan. Käytännössä joka toinen (48 %) ei halua supistaa julkista hallintoa. Melko suuri osa suomalaisista (38 %) asettuu päinvastaiselle kannalle. 15 prosenttia ei osaa sanoa tästä mielipidettä.

Suomalaiset ovat hyvän hallinnon merkityksestä varsin samanmielisia, mutta puoluekohtaisia painotuseroja löytyy. Esimerkiksi vihreistä 72 % on täysin sitä mieltä, että Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, kun perussuomalaisista täysin tätä mieltä on 29 %.

Hyvän hallinnon arvostus on vahvistunut viime vuosina. Esimerkiksi, kun vuoden 2017 kyselyssä 38 prosenttia oli täysin sitä mieltä, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys, nyt käsityksen jakaa 17 prosenttiyksikköä useampi kuin silloin.

"Hyvä hallinto on yhteiskunnan vakauden ja toimivuuden tukipilari"

- On ilahduttavaa, että suomalaiset arvostavat lakia noudattavaa, puolueetonta ja osaavaa julkista hallintoaan ja ymmärtävät sen merkityksen. Monessa muussa maassa hyvä hallinto ei ole tällainen itsestäänselvyys kuin Suomessa, arvioi johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola kansalaiskyselyn tuloksia.

-  Julkinen työ on pitkäkestoista ja kansalaisten sekä yritysten oikeuksien ja toimintaedellytysten varmistamiseksi välttämätöntä. Kansalaiset ymmärtävät, että tämä työ ei ole esimerkiksi kriisitilanteessa markkinoilta ostettavissa.

- Hallinnon arvostus on noussut. Epäilemättä korona-kriisi, Ukrainan sota, kyberhyökkäykset, järjestäytyneen rikollisuuden riistäytyminen Ruotsissa sekä lasten ja nuorten pahoinvointi ovat nostaneet viranomaistyön näkyville ja tämä on lisännyt arvostusta.

- Yhteiskunnan turvallisuudesta, viranomaisten päätöksenteosta ja viranomaisyhteistyöstä sekä tätä tukevan tieteellisen tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat julkiset toimijat. Hyvä julkinen hallinto on suomalaisen yhteiskunnan vakauden ja toimivuuden tukipilareita, Eskola sanoo. 

- Hallinnon supistaminen jakaa kansaa. Kun tätä vaaditaan, tulisi kysyä, mitä haemme. Haluammeko oikeasti vähemmän ja huonompia julkisia palveluita, haluammeko karsia lakisääteisiä tehtäviä vai mitä?

- Valtionhallinto on läpikäynyt monta tuottavuusohjelmaa viimeisen 20 vuoden aikana. Leikkausten kohteena ovat olleet henkilöstö ja toimitilat – eivät tehtävät, vaikka yhteiskunnan eri ilmiöt, muutosvauhti, EU-oikeus ja 24h-palveluodotukset ovat kasvattaneet viranomaistyön vaatimuksia ja työmäärää, Eskola pohtii.

- Paljon hyvää "sopeutusta" on jo lisäksi tehty: digitaaliset palvelut parantavat alueellisesti valtion palveluiden saatavuutta eikä tiloja ja seiniä tarvita monipaikkaisessa, laajamittaisesti etätyötä tekevässä valtionhallinnossa lainkaan entisessä määrin.

- Valtion henkilöstöä kuormittaa tällä hetkellä kaikkein eniten työmäärä, joka ei ole oikeassa suhteessa tekijöiden määrään nähden. Tämä vaarantaa tällä hetkellä perusoikeuksien toteutumista ja lukuisia käynnissä olevia kehityshankkeita, Eskola muistuttaa.

- Suurta ristiriitaa näemme ammattiliittona esimerkiksi työvoimapalveluiden uudistamisessa. Kun työttömien työllistymistä halutaan parantaa, panostusten tulisi näkyä myös näitä palveluita tuottavien te-toimistojen ja kuntien henkilöstössä kaiken halpuuttamisen, massiivisen ylikuormituksen ja epävarmuuden luomisen sijaan.

Ammattilaisten tekemä viestintä keskeinen osa hyvää hallintoa

- Viestinnän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratiaa sekä lisätä hallinnon avoimuutta. Ammattilaisten tekemä viestintä ja viestinnän resursointi ovat keskeinen osa hyvää hallintoa, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

- Kriisiviestinnän taidot, nopea reagointikyky yllättävissä tilanteissa, ennakoiminen ja informaatiovaikuttamiselta suojautuminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa myös julkishallinnossa. Globaalit kriisit ovat muuttaneet maailmaa. Ne ovat osoittaneet sen, että yhteiskunta tarvitsee muutoksista selviytymiseen laadukasta viestintää, jotta kansalaisten turvallisuuden tunne säilyy.

Lisätietoja: Kari Eskola, johtava työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, valtiosektorin edunvalvonta, puh. 040 590 5693.

Kansalaisten käsityksiä hallinnosta käsittelevää tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 018 henkilöä 8. – 15.12.2023 välisenä aikana. Aineisto kerättiin Kanavalla. Kyseessä on Verianin käyttämä kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetin ylitse.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

> Lue tutkimusraportti

Kansalaisten käsityksiä julkisesta hallinnosta on tutkittu samalla mittaristolla vuosina 2022, 2021, 2019, 2017 ja 2015.

Verian (joka aiemmin tunnettiin nimellä Kantar Public) on toteuttanut tutkimukset Akavan Erityisalat AE ry:n toimeksiannosta.

Palaa otsikoihin