Jäsenkysely paikallisesta sopimisesta: Resurssit lisäisivät neuvotteluhalua

Halukkuus neuvotella omasta palkasta, työajan pituudesta ja sijoittelusta sekä etätyökäytännöistä oli sitä todennäköisempää, mitä paremmiksi paikallisen sopimisen resurssit omalla työpaikalla koettiin, ilmenee Akavan Erityisalojen jäsenkyselystä.

Paikallisen sopimisen resurssit ovat kokonaisuus, jonka osa-alueita ovat luottamus, tietämys, hyvä tahto, rohkeus, ajan käyttö sekä neuvotteluosaaminen.

Halukkuus neuvotella itse työehdoista lisääntyy, mikäli nämä paikallisen sopimisen resurssit työpaikalla ovat hyvät, kertoo Akavan Erityisalojen tuore jäsenkysely. Sopimisen resurssien myönteinen yhteys neuvotteluhalukkuuteen pätee, olipa kyse palkoista tai työajoista.

– Paikallinen sopiminen voidaan saada houkuttelevammaksi resursseja lisäämällä. Paljon luottamusta ja osaamista, niin uskallus neuvotella lisääntyy. Tulos antaa hyvää osviittaa siitä, mihin työpaikoilla tulee panostaa, kun halutaan edistää paikallista sopimista myös asennetasolla, arvioi neuvottelupäällikkö Saara Aikio Akavan Erityisaloista.

– Esimerkiksi luottamuksesta puhutaan paljon juhlapuheissa, mutta olennaista on, miten henkilöstö asian oikeasti kokee.

– Ammattiliitolla on tässä tärkeä valmentava rooli, jonka näemme korostuvan tulevaisuudessa. Tehtävämme on entistä pontevammin parantaa henkilöstöedustajien ja jäsentemme neuvotteluosaamista ja tietoutta työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista.

Luottamuspulaa vajaalla kolmanneksella

Jäsenten mielestä tärkeimmät paikallisen sopimisen edellytykset ovat luottamus sekä tieto oikeuksista, velvollisuuksista, lainsäädännöstä ja yrityksen tilasta. Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti näitä erittäin tärkeinä.

Tärkeitä edellytyksiä oli enemmistön mielestä myös neuvotteluosaaminen, rohkeus, mahdollisuus käyttää aikaa sopimiseen sekä hyvä tahto.

Osalla työpaikoista paikallisen sopimisen edellytykset olivat kunnossa, osalla niissä oli pahoja puutteita. Esimerkiksi 60 prosenttia vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla on ainakin jonkin verran luottamusta, mutta 31 prosentilla arvio oli päinvastainen. 5 prosenttia arvioi jopa, ettei luottamusta ole lainkaan.

Noin 47 prosenttia arveli, että tietoa paikallisen sopimisen tueksi on ainakin jonkin verran, mutta toisaalta 32 prosenttia arvioi tiedon määrän liian vähäiseksi.

Neuvotteluosaamista oli vähintään jonkin verran 47 prosentilla, mutta toisaalta 37 prosenttia arvioi osaamisen tällä alueella puutteelliseksi.

Työpaikan koolla oli merkitystä. Pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla työskentelevät arvioivat muita myönteisemmin työpaikkansa paikallisen sopimisen resursseja. Erityisesti myönteiset kokemukset luottamuksesta ja rakentavasta asenteesta työpaikalla olivat pienillä työpaikoilla työskentelevillä yleisempiä kuin muilla.

Neuvotteluvaltuudet mieluiten omalle liitolle

Noin puolet olisi halukas neuvottelemaan itse työaikaan liittyvistä eri asioista työnantajan kanssa. Liukuvasta työajasta neuvottelisi jopa 2/3.

Omasta palkasta olisi ylipäätänsä valmis neuvottelemaan noin 60 prosenttia ja siitä, onko oma palkkataso oikea suhteessa muihin neuvottelisi 45 prosenttia. Ikä korreloi tämän kanssa. Nuorin ryhmä oli vähiten halukas neuvottelemaan omasta palkkatasostaan. Joka viides ei haluaisi neuvotellaan mistään palkkausta koskevasta kysymyksestä itse.

Oma ammattiliitto oli suosituin vaihtoehto kysyttäessä, kuka voisi sopia työntekijöiden puolesta. Toiseksi yleisimmin neuvotteluvaltuudet annettaisiin henkilöstöedustajalle.

Paikallisen sopimisen tavoitteista kärkeen kyselyssä nousivat henkilöstön motivaation edistäminen, työolojen parantaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Yrityksen kilpailukyvyn parantamista tai paikallisten olosuhteiden huomioimista pidettiin vähemmän tärkeinä. Silti näitäkin tavoitteita piti vähintään melko tärkeänä yli puolet vastaajista.

– Tiedon lisääminen auttaisi varmasti myös siinä, että henkilöstö ymmärtäisi työnantajan näkökulmaa paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi henkilöstöedustajien mukanaolo yrityksen hallintoelimissä parantaisi varmasti ymmärrystä liiketoiminnasta ja ”samassa veneessä” olemisen kokemusta, Aikio pohtii. 

Lisätietoja: neuvottelupäällikkö Saara Aikio, saara.aikio@akavanerityisalat.fi, puh. 040 571 8960, Akavan Erityisalat

***

Uusi mittari: paikallisen sopimisen resurssit

Akavan Erityisalat paikallisen sopimisen jäsenkyselyssä rakennettiin uusi paikallisen sopimisen resursseja työpaikalla kuvaava mittari. Mittari koottiin sopimisen edellytyksistä, joiksi nousivat luottamus, tietous, hyvä tahto, rohkeus, ajankäyttö ja neuvotteluosaaminen. Näin pystyttiin selvittämään ovatko resurssit yhteydessä yksilön halukkuuteen neuvotella itse työnantajan kanssa työehdoista.

Vastaajien työpaikat jaettiin kolmeen: heikot paikallisen sopimisen resurssit, keskitason resurssit ja hyvät resurssit.

Kyselyn tulokset osoittavat, että yksilön hyvä arvio paikallisen sopimisen resursseista työyhteisössä on yhteydessä hänen halukkuuteensa neuvotella itse työnantajan kanssa.

> Liitteessä lisää graafeja

***

Akavan Erityisalat toteutti helmikuussa 2018 sähköpostitse kyselyn, jossa selvitettiin liiton yksityisen sektorin jäsenten näkemyksiä paikallisesta sopimisesta työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 264 jäsentä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Akavan Erityisalat ja kyselyaineiston analysoi ja tulokset raportoi tutkija Joonas Miettinen.

Kysely on osa Akavan Erityisalojen kampanjaa, jolla pyritään herättämään keskustelua ja lisäämään tietoutta paikallisesta sopimisesta. Kampanjan aihetunniste on #sovitaanvaan.

www.sovitaanvaan.fi

Palaa otsikoihin