Akavan Erityisalat: Uuteen aikaan kurottava työaikalakiesitys jättää suuren vastuun työpaikoille

Lain soveltamisala säilyi esityksessä laajana ja joustotyö sopii monimuotoistuvaan työelämään. Joustotyön reunaehtoja olisi pitänyt tiukentaa.

– Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät sellaiset palkansaajat, jotka voivat täysin itsenäisesti päättää työajastaan. Kirjaus on periaatteessa ymmärrettävä, mutta jättää tulkinnanvaraa ja porsaanreikiä. Työaika-autonomiaa koskevassa määrittelyssä piilee vaara, että osa keskijohtoon kuuluvista jääkin lain ulkopuolelle, kuten esityksessä on erityisesti suurten organisaatioiden yksittäisten keskijohdon työntekijöiden osalta todettukin, Lamponen pohtii.

– Arvostamme sitä, että myös soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta linjataan, ettei työaika saa ylittää työaikadirektiivin mukaista keskimääräistä viikkotyöaikaa ja että vähimmäislepoajat on turvattava. Näin pyritään huolehtimaan edes jotenkin poikkeamien piirissäkin olevien työaikasuojasta. Tämä tietysti edellyttää, että näin työpaikoilla myös  käytännössä toimitaan.

– Laissa säädettävän uuden joustotyön käsite on hyvä ja vastaa monimuotoistuvan työelämän vaatimuksiin. Olisimme kuitenkin toivoneet, että joustotyön reunaehdot olisi määritelty tiukemmiksi. Esimerkkinä voi mainita vuorokausilevon, joka esityksen mukaan työntekijän omasta aloitteesta voidaan lyhentää seitsemään tuntiin ja jota korvaavaa lepoaikaa ei myöhemmin tarvitse antaa. Sama koskee liukuvaa työaikaa. Lisäksi joustotyössä olisi tarpeen määritellä viikoittainen työajan enimmäismäärä.   

Akavan Erityisalat pitää riittämättömänä lakiehdotuksen työajan ulkopuolista matka-aikaa koskevaa kirjausta.

– Vapaa-ajalla matkustuksen osalta viitataan työturvallisuuslakiin, mitä pidämme riittämättömänä. Valitettavasti työsuojelulainsäädännöllä ei tähänkään saakka ole pystytty ehkäisemään vapaa-ajalla matkustamisen aiheuttamaa kuormittumista, Lamponen sanoo.

– Etätyötä koskevia kirjauksia kiitämme, sillä niissä huomioidaan mm. kotona ja asiakkaan luona tehty työ. Esityksen mukaan työajan määritelmä ei siis ole enää paikkasidonnainen.

– On myös hyvä asia, että työaikapankista sopiminen kirjataan työaikalakiin. Työaikapankeista on jo sovittu useissa työehtosopimuksissa. Esityksen mukaan työaikapankin käyttöönotosta sopiminen mahdollistuu myös ”tessittömillä” työpaikoilla, joilla työskentelee paljon jäsenistöämme. Kirjaus tuo toivottua joustoa ja helpottaa mm. työn ja perheen yhteensovittamista.

Akavan Erityisalojen mielestä varallaolokorvauksen tason määrittelyn kriteerit olisi  tullut sisällyttää ehdotukseen niin, että otetaan huomioon varallaolon aiheuttama sidonnaisuus.  

– Varallaolon käyttöala on laajentunut sekä viestinnän tehtävissä että muussa asiantuntijatyössä uusien viestintämuotojen vuoksi. Asiantuntijalta saatetaan esimerkiksi edellyttää jatkuvaa ja varsin kuormittavaa sosiaalisen median päivystystä, jota ei sijaisteta tai korvata mitenkään. Siksi varallaolokorvauksiin olisi toivonut napakampaa linjausta.

Lisätietoja: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi 

***

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 21.5.2018 lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi hallituksen esitysluonnoksen uudeksi työaikalaiksi. Pitkään valmistellun uudistuksen tavoitteena päivittää nykyinen laki 2020-luvun työelämän tarpeisiin.

Palaa otsikoihin