Akavan Erityisalat: ”Työjalanjälki” kestävän työelämän perustaksi alustataloudessa

– Erilaiset työn teettämisen keinot ja työvoiman käyttötavat ovat lisääntyneet. Uusi yhteisesti mallinnettu mittari, ”työjalanjälki” tulisi ottaa tässä ajassa selkeäksi osaksi vastuullisuuden seurantaa, sanoo Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

– Työjalanjäljen tulisi kertoa, millaisin ehdoin ja muodoin organisaatio teettää ja ulkoistaa työtään. Yritykset raportoivat jo nyt selkeästi vero- ja hiilijalanjäljestään, työjalanjälki sopii hyvin laajentamaan raportointia yhteiskuntavastuusta. Alustatalouden aikakaudella on ensiarvoisen tärkeää, että työnantajat ottavat avoimesti vastuuta työn teettämisen inhimillisyydestä, Luomanmäki sanoo.

Toisena osiona työjalanjäljessä arvioitaisiin työelämän perinteisempiä laadullisia tekijöitä kuten työntekijöiden tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja osaamisen kehittämistä.

– Vastuullinen työjalanjälki rakentaisi kestävästi hyvän työelämän perustaa. Tällainen työjalanjälki olisi myös oiva kilpailutekijä yrityksille ja organisaatioille, kun kilpailu työvoimasta kiristyy ja kuluttajien yhteiskuntavastuullisuus kasvaa.

Luomanmäki muistuttaa, että erilaiset työn teettämisen ja tekemisen tavat ovat räjähtämässä käsiin nopeammin kuin ehkä sittenkään käsitämme. Tilanne on kaksijakoinen. 

– Osalle työelämän murros avaa upeita mahdollisuuksia. Syntyy uusia tapoja tarjota ja hakea työtä, uusia ansaintamahdollisuuksia ja hyvät win-win-asetelmat etenkin tilapäiseen työntarpeeseen.

– Varjopuolena ovat kehittymässä silpputyön markkinat, joilla työskentelevät eivät saa edes kohtuuttomaksi venyvällä työajalla ja -kuormalla kasaan toimeentuloaan, Luomanmäki varoittaa.

– Työnantajat etsivät kuluja optimoiden joustoja esimerkiksi vuokratyöstä, nollatyösopimuksista, vastentahtoisesta osa-aikatyöstä, perusteettomista määräaikaisuuksista ja työtehtävien ulkoistusten myötä toimeksiantona teetettävästä työstä. Epätyypillisistä työsuhteista tullee vähitellen tyypillisiä työsuhteita.

Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen arvion mukaan määräaikaisia työsuhteita on 330 000, vuokratyötä tekee 29 000 ja osa-aikatyötä 306 000 (luvut vuodelta 2014). Lisäksi nollasopimuksilla työskentelee 80 000 (vuodelta 2015). Digitaalisilla alustoilla työskentelevien määrää ei pysty vielä edes arvioimaan, koska ilmiö on niin uusi.

– Pahimmassa tapauksessa työmarkkinat jakautuvat kahtia vakituiseen ydintyövoimaan ja pätkäläisten puskurityövoimaan, joka vedetään esille suhdennevaihteluiden niin vaatiessa, Luomanmäki sanoo.

– Työelämän murros on myös ripeästi otettava huomioon sosiaaliturvaa uudistettaessa: jos työelämä on yhä enemmän ns. kombityötä, jossa palkkatyö, työttömyys, yrittäjyys, opiskelu vuorottelevat entistä enemmän, sosiaaliturvan on sopeuduttava tähän. Tämä ymmärretään jo varsin laajasti ja uudistuksia on jo käynnissä, esimerkiksi yhdistelmävakuutus. Mutta tämän lisäksi on peräänkuulutettava työnantajan vastuuta. Työjalanjälki olisi yksi työkalu tämän varmistamiseksi.

Kulttuuri- ja viestintäalat silpputyön konkareita

Luomanmäki huomauttaa, että työelämän mikroyrittäjyyssilppu on ollut jo pidemmän aikaa muutostrendinä myös monilla akavalaisilla aloilla. Akavan Erityisalojen jäsenryhmille, esimerkiksi kulttuurin, viestinnän ja käännösalan asiantuntijoille tämä on ollut todellisuutta jo pitkään.

– Ennustan, että edustamillamme aloilla samaa työtä tehdään jatkossa hyvin erilaisin ehdoin ja eri palkoilla! Ja jos puskurityöntekijät joutuvat olosuhteiden pakosta polkemaan hintoja, uhkaa tämä luonnollisesti myös vakitöissä olevien työehtoja. Tällöin nähdään yhä enemmän pätkätöitä, ulkoistuksia ja irtisanomisia. Silpputöitä tarjotaan sellaisiinkin asiantuntijatöihin, joihin lyhytjänteisyys ei sovi. Trendi on selvästi nähtävissä jo viestinnän ja käännösalan töissä.

***

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki puhui tänään Helsingissä Akavan Erityisalojen Vapautta vai (v)ankeutta? – Työntekijän asema tulevaisuuden työelämässä -seminaarissa Helsingissä 17.11.2017.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi, @sallaluo

Salla Luomanmäki on myös Entre – Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n puheenjohtaja.

Palaa otsikoihin