Akavan Erityisalat: Järjestöt ansaitsevat vakaamman rahoituksen

Poukkoileva ja vähenevä rahoitus vaarantaa tuottavan järjestötyön. Järjestöt joutuvat leikkaamaan koko yhteiskuntaa hyödyttäviä palvelujaan ja kärsijöinä on suuri joukko kansalaisia. Myös järjestöalan työttömyys lisääntyy, Akavan Erityisalat muistuttaa.

- Järjestöjen rahoitus poukkoilee sietämättömästi poliittisten suhdanteiden mukaan. Poukkoilu estää järjestöjen pitkäjänteisen työn ja tekee niistä huonoja työnantajia - eikä se ole järjestöjen omasta tahdosta kiinni, sanoo Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen. 

- Kehysriihessä maan hallitus linjasi leikkaavansa esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia entisestään, minkä lisäksi leikkauksia yllättäen aikaistettiin merkittävästi. Tulevina vuosina sote-järjestöiltä leikataan porrastetusti kolmannes rahoituksesta, 130 miljoonaa euroa. Miten edes projektityöhön tottunut organisaatio voi tehdä pitkäjänteistä työtä ja henkilöstöpolitiikkaa, jos rahoitus on näin poukkoilevaa, Poutanen kysyy.

Kansalaisjärjestöjen toimintaa rahoitetaan pitkälti julkisin varoin. Lisäksi rahoitusta haetaan jäsenmaksuilla ja esimerkiksi yksityiseltä sektorilta lahjoitusten muodossa.

- Kehysriihen plussapuolella laajennettiin ns. lahjoitusvähennystä koskemaan nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöjä. Lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen auttaa näitä järjestöjä monikanavaistamaan rahoitustaan. Mutta miksi sotejärjestöt jäivät tämän ulkopuolelle? Lahjoitusvähennyksen laajennuksen tulisi  koskea koko järjestökenttää, sillä paineet rahoituspohjan monipuolistamiseen ovat yhteiset kaikilla järjestöillä, Poutanen sanoo.

Järjestöalan rahoitusleikkaukset osuvat asiakkaiden lisäksi järjestötyön asiantuntijoihin

Järjestöalan leikkausten myötä järjestöt joutuvat lakkauttamaan toimintojaan, mikä näkyy suoraan järjestöjen asiakaskunnalle.

- Julkisissa palveluissa on ruuhkaa, joten monet kääntyvät järjestöjen tarjoamien palvelujen puoleen. Järjestöjen tuottamat matalan kynnyksen palvelut tavoittavat kansalaisia hyvin. Kun resursseista leikataan, yhä useampi jää ilman tarvitsemaansa tukea, Poutanen muistuttaa.

- Suomessa hyvinvointipalvelujen toteutusvastuu on hajautettu ja vastuuta siirretty yhä enemmän järjestöille. Järjestöjen toiminta on ainutlaatuista ja ne tarjoavat sekä palveluja että osaamista, jota julkinen tai yksityinen palvelusektori eivät pysty korvaamaan.

Ammatilliseen erityisosaamiseen nojautuva kolmas sektori on myös tärkeä työllistäjä, liitto muistuttaa.

- Järjestösektoriin kohdistuvat leikkaukset merkitsevät lisää työttömiä, kun järjestöt joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Työpaikkojen menetykset kohdistuvat pääasiassa korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin. Rahoitusleikkaukset näkyvät myös henkilöstön työhyvinvoinnissa. Järjestöalalla on jo nyt työhyvinvointiin liittyviä haasteita eivätkä  pienenevät resurssit helpota tilannetta, Poutanen sanoo.

- Järjestöissä tehdään valtavasti korkeaa koulutusta ja moniosaajuutta vaativaa asiantuntijatyötä. Tämä mahdollistaa järjestöjen yhteiskunnallisen hyödyn tuottamisen. Esimerkiksi jo vapaaehtoistoiminnan organisoiminen, vapaaehtoisten kouluttaminen ja heidän työnsä tukeminen vaatii koulutettuja henkilöresursseja.

- Myös hyvä hallinto on tärkeässä roolissa järjestöissä. Osaava hallintohenkilöstö mahdollistaa järjestöjen tuottavan varainhankinnan ja rahoituspohjan laajentamisen.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että järjestötyön tuottavuudesta hyötyy koko yhteiskunta. 

- Kolmas sektori on keskeinen osa suomalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua ja järjestöillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen hyödyn tuottamisessa. Ne työskentelevät lähellä kansalaisten arkea tuottaen mm. hyvinvointipalveluja ja harrastusmahdollisuuksia, joilla estetään eriarvoistumista, mikä osaltaan ylläpitää yhteiskunnan vakautta, Amalia Poutanen sanoo.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan järjestöt valtavien leikkausten kohteena

Sotejärjestöihin kohdistuvat kohtuuttomat leikkaukset ovat olleet paljon julkisuudessa, mutta leikkuri osuu kipeästi myös mm. kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöihin, Akavan Erityisalat muistuttaa.

- Kulttuurialan järjestöt tuottavat hyvinvointia ja osallisuutta. Näihin järjestöihin osuvat leikkaukset näivettäisivät saavutettavuuden lisäksi taide- ja kulttuurialan perus- ja tukirakenteita, muistuttaa jäsenjärjestömme Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo.

Järjestökentällä on myös hyvin pienillä resursseilla toimivia järjestöjä, esimeriksi nuoriso- ja liikuntajärjestöissä.

- Poliitikot ovat julkisuudessa kiitelleet, että järjestöt tekevät pienillä resursseilla hyvää ja vaikuttavaa työtä. Tämä on osittain sen ansiota, että yksi palkattu työntekijä tuottaa vapaaehtoistyötä ja vertaisryhmätoimintaa, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta. Yhden vakanssin leikkaaminen tarkoittaa siis myös käytännössä ennaltaehkäisevästä vapaaehtoistoiminnasta leikkaamista, toiminnanjohtaja Petteri Piirainen Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoista toteaa.

Lisätietoja:

Amalia Poutanen, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 0813.

Nea Leo, toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, puh. 044 066 4800.

Petteri Piirainen, toiminnanjohtaja, Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat, puh. 045 894 5757.

Merkittävä osuus kolmannen sektorin asiantuntijoista ja esihenkilöistä on järjestäytynyt Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöihin.

Palaa otsikoihin