****

Tilastokeskus määrittelee: yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla, yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa tai yksinyrittäjä kuten ammatinharjoittaja tai freelancer.

Tilastokeskus laskee: vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikista yrittäjistä työnantajayrittäjiä oli 88 000 ja yksinyrittäjiä 188 000, joista oli miehiä 59 %. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteensä 34 000 henkilöllä. Ikäryhmistä määrällisesti eniten yrittäjiä oli 45–54-vuotiaissa. Työllisten määrään suhteutettuna eniten yrittäjiä oli puolestaan 65–74-vuotiaissa, mikä oli noin 57 prosenttia ikäryhmän työllisistä.

Tilastokeskus tutkii: yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja free­lancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia ja neljännes eli noin 25 % kuuluu alimpaan tulodesiiliin, kun vastaava osuus palkansaajista on 8 prosenttia.

Keitä me oikein olemme?

Sosiologian professori ja tutkimusjohtaja Harri Melin Työelämän tutkimuskeskus WRC:sta määrittelee meidät (2020): yksinyrittäjät – tai itsensätyöllistäjät – myyvät oman työnsä suoraan asiakkaalle, kuluttajalle tai organisaatiolle. Olemme tilastoissa yksityisiä elinkeinonharjoittajia, joiden toiminta perustuu yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon.

Meidät jaetaan yksinyrittäjiin, ammatinharjoittajiin sekä freelancereihin ja apurahansaajiin, joista itse asiassa suurin osa on taiteilijoita. Yksinyrittäjissä on eniten rakennusalan ammattilaisia, sitten tulee palveluala ja kolmantena lainopilliset sekä sosiaali- ja kulttuurialan erityisasiantuntijat. Siis me akateemiset yrittäjät ja meitä oli vuonna 2019 yli puolet kaikista, 53 %.

Hanna Sutelan ja Anna Pärnäsen tutkimuksen (2014) mukaan meitä yhdistää neljä tekijää: ensinnäkin epävarmuuden sietokyky, riskinotto ja päättäväisyys, toiseksi asiantuntemus ja aikaisempi työkokemus, kolmantena tulee muuttunut tilanne tai houkutteleva mahdollisuus ja neljäntenä tyytymättömyys aiempaan työhön.

Noin joka viides on tutkimuksen mukaan ilmoittanut ryhtyneensä vastentahtoisesti yrittäjäksi, eniten heitä oli kulttuurialan ammattilaisissa. Näennäisyrittäjyys on oma lajinsa ja liittyy usein alustatyöhön ja joukkoistettuun työhön. Se voi muistuttaa palkkatyötä enemmän kuin yrittämistä.

Monella meistä yrittäminen on hyvin epäsäännöllistä, työt ja tulot vaihtelevat huomattavasti vuoden tai vuosien mittaan. Kun meiltä kysytään, miksi olet kuitenkin ryhtynyt yksinyrittäjäksi, vastaus on hyvin usein: se on se yrittäjän vapaus.

Tutkimuksen mukaan joka neljäs yksinyrittäjä tekee yli 50 tuntista työviikkoa, ja työtä riittää myös viikonlopuiksi. Lomatkin ovat lyhyempiä kuin palkansaajilla. Kuitenkin me olemme tyytyväisiä työhömme, innostuneita ja sitoutuneita. Me uskomme omaan osaamiseemme, mutta unohdamme välillä, että vastaamme myös omasta työterveydestämme ja eläketurvastamme. Ja tulomme ovat keskimäärin palkansaajia pienemmät, kuten Suomen Yrittäjien tutkimuksessa (2019) selvisi. Silti me jatkamme, se innostus omaan työhön ja yrittäjän vapaus.

Merja Isotalo

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunnan jäsen

Akateemiset yrittäjät AKYn yksinyrittäjien työryhmän jäsen

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn jäsen

Kulttuuripajasto Ky