Harjoittelupaikat saattavat olla kiven alla, mutta hakemukset kannattaa silti suunnata pesteihin, jotka aidosti kiinnostavat. Silloin harkasta saa eniten irti, ja olet todennäköisesti jo ehtinyt kerryttää harjoittelupaikan kannalta oleellista tietoa opinnoissa, aiemmissa töissä tai vapaa-ajalla.

Esimerkiksi minulle tämä harjoittelupaikka oli täydellinen, sillä työnkuvassa yhdistyi monta mielenkiintoni kohdetta – nuorten osallisuus, vaikuttaminen, viestintä ja kestävä työelämä. Työpäivistäni teki erityisen mukavia se, että pystyin hyödyntämään järjestöpesteissä, aiemmissa työpaikoissa kuin opinnoissakin oppimaani.

2. Ole joustava ja valmis monenlaisiin hommiin

Väitän, että harjoittelujakson aikana oppii eniten, kun on innokas, joustava ja valmis tekemään monenlaisia hommia. Kun sanoo ”joo” erilaisille tehtäville, se avaa usein mielenkiintoisia ovia. Päädyin itse mukaan esimerkiksi Akavan Erityisalojen ilmastotyöryhmään, jossa pääsin oppimaan hieman yllättäen muun muassa vastuullisesta sijoittamisesta. Kaikessa ei kuitenkaan tarvitse joustaa, ja jos työtehtävät eivät vastaa alkuunkaan työpaikkailmoituksen kuvausta, asia on hyvä ottaa puheeksi esihenkilön kanssa.

Joskus tilanteet kääntyvät päälaelleen sinusta tai työantajastasi riippumattomasta syystä. Pääsin itse kehittämään muun muassa itsensä johtamisen taitoja toden teolla, kun koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi työskentelin harjoitteluni viimeisen kuukauden täysin kotoa käsin. Pomodoro-tekniikka tuli tutuksi ja samalla kehittyivät oman työn organisointitaidot.

3. Uskalla ottaa vastuuta (ja mokata)

Harjoittelija työskentelee organisaatiossa juuri harjoittelijana syystä, eikä häneltä tule odottaa kokeneen asiantuntijan työpanosta tai osaamista. Vastuuta ja itseä haastavia työtehtäviä ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä niiden parissa osaamista kertyy varmasti. Itse olen oppinut eniten juuri niissä tilanteissa, joissa sormi on aluksi mennyt suuhun. Kun lopulta klaaraa työtehtävän, joka on aluksi aiheuttanut lähinnä päänvaivaa, tulee todellinen voittajaolo.

Muista myös, että kaiken ei tarvitse mennä ensimmäisellä kerralla maaliin ja joitakin juttuja kuuluukin oppia kantapään kautta. Harjoittelijana olet tullut harjoittelemaan työntekoa, etkä tekemään virheettömiä suorituksia. On myös ammattitaitoa uskaltaa toimia vinkin neljä mukaisesti, jos työtehtävän kanssa ei pääse enää itsenäisesti eteenpäin.

4. Kysy kysymyksiä ja pyydä sekä etsi apua

Harjoittelijana sinun ei siis tarvitse hallita jokaista tehtävää heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Kun saat työtehtäviä, kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotta homman kanssa pääsee liikkeelle. Jos et ymmärrä jotakin,  sitä ei kannata todellakaan hävetä. Työporukan asiantuntijat ovat ympärilläsi syystä ja Googlestakin on paljon apua. Esimerkiksi minulle ammattiliittokieli tuntui olevan täynnä tuntemattomia termejä vielä tammikuussa, mutta nyt kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen ymmärrän jo melko hyvin, mitä erilaiset lyhenteet tarkoittavat.

Pidä myös mielessä, että yleensä paras lopputulos syntyy porukalla ja erilaisia näkökulmia yhdistellen. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin ja se todella on ok.

5. Tutustu työkavereihisi

Erityisesti viimeisimmän kuukauden kotoa käsin työskennelleenä huomaan, miten paljon positiivista työyhteisön läsnäolo tuo työntekoon. Suosittelenkin käyttämään heti ensimmäisistä työpäivistä alkaen aikaa siihen, että opit tuntemaan työkaverisi. Juttele rohkeasti, pyydä ihmisiä lounasseuraksi ja luo samalla arvokkaita verkostoja.

Nuorten jäsenten toimenpideohjelmaa koostaessa pääsin istumaan alas Akavan Erityisalojen toimiston tyyppien, jäsenyhdistysten työntekijöiden ja aktiivien sekä sidosryhmien kanssa heti harjoitteluni ensimmäisinä viikkoina. Ja voin kyllä sanoa, että työnteko on huomattavasti mukavampaa, kun kahvitauolla tai lounaalla voi käydä työkaverin kanssa ja jokaisessa palaverissa on ainakin yksi tuttu naama.