****

Työvoimapalveluihin liittyen on meneillään paljon uudistuksia ja muutoksia. Keväällä alkoivat työllispalveluiden kuntakokeilut, pohjoismaisen työnhaun mallin lainsäädännön valmistelu on käynnissä eduskunnassa ja vuonna 2024 suunnitellaan työvoimapalvelujen pysyvää siirtoa kuntiin. Ja aivan tyyntä ei ole ollut työvoimapalveluissa edellisinä vuosinakaan, sillä viimeaikaisilla hallituksilla on ollut toisistaan poikkeavat näkemykset työttömyyden hoidon keinoista, esimerkinä tästä ensin aktiivimalliin siirtyminen Sipilän hallituksen aikana ja sitten siitä pois siirtyminen. Henkilöstö on avainasemassa tai myrskyn keskellä kaikkia näitä uudistuksia toteutettaessa.

Työllisyyspalveluiden kuntakokeilut alkoivat keväällä 2021 ja Akavan Erityisalat halusi selvittää tuoreeltaan kuntakokeiluissa työskentelevien näkemyksiä ja kokemuksia uudesta työympäristöstä. Kesäkuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 94 henkilöä, joista 83 työskenteli työllisyyden kuntakokeiluissa. Loput 11 vastaajaa työskenteli TE-toimistossa tai muuten läheisessä yhteydessä työllisyyden kuntakokeiluihin. Vastaajista 54 % oli Akavan Erityisalojen jäseniä.

Työllisyyden kuntakokeilussa työskentelevistä 59 % oli siirtynyt kuntakokeiluun TE-toimistosta, 20 % oli siirtynyt muusta tehtävästä kunnassa ja 18 % oli palkattu suoraan kuntakokeiluun.  Suurin osa vastauksista tuli suurista kaupungeista: 22 % Pirkanmaan kuntakokeilu, 20 % Helsingin kuntakokeilu, 13 % Vantaan ja Keravan kuntakokeilu, 12 % Espoon kuntakokeilu ja 10 % Oulun kuntakokeilu.

Ensimmäiset kokemukset kuntakokeilussa työskentelystä

Kokemukset kuntakokeilun toimivuudesta ja siinä työskentelystä vaihtelivat paljon vastaajan taustan mukaan. Ja lisäksi on hyvä muistaa, että jokainen kuntakokeilu on oma kokonaisuutensa, joten toteutustapoja on monenlaisia. Suoraan kuntakokeiluun palkatuilla enemmistön (66 %) kokemukset ovat melko tai erittäin hyvät, kun taas vastaava luku TE-toimistoista siirtyneillä on 21 %. Jopa 60 % TE-toimistoista siirtyneistä kertovat kokemuksensa kuntakokeiluissa työskentelyssä olevan erittäin tai melko huonot.

Kuntakokeilut käynnistettiin kovan aikapaineen alla ja tästä oli vielä monia epäselvyyksiä työn alkaessa. Saatujen vastausten perusteella työvoimapalvelujen uudelleenorganisointi oli vielä käymistilassa kesäkuussa 2020 ja kuten kaikissa vastaavissa tilanteissa, huomiota tulisi kiinnittää henkilöstön asemaan ja johtamiseen muutoksen keskellä. Tulisi olla aikaa yhteisen organisaatiokulttuurin luomiseen ja toisiinsa tutustumiseen. Kahden erilaisen toimintayksikön yhteensovittaminen ei tapahdu yhden yön aikana ja organisaatiomuutokseen sopeutumiseen tulisi varata aikaa sekä resursseja. TE-palveluissa työskennelleet ovat erikoistuneet lakiin ja pykäliin pohjautuvan työttömyysturvan hoitamiseen ja kuntataustaiset taas ovat useimmiten keskittyneet työttömien valmentamiseen.

Korona-aika lisäsi osaltaan haastetta. Suuri muutos tapahtui koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen suuren työttömyyden aikana. Työttömien määrä oli noussut nopeasti ennätyslukemiin, mikä oli lisännyt kuormitusta jo ennen organisaatiomuutosta. Etätyöt toivat uuteen työyhteisöön ja muutokseen perehtymiseen sekä sopeutumiseen käytännön haasteita. Yhteisiä perehdytyksiä ja keskustelutilaisuuksia oli järjestettykin, mutta perehdytys toi valtavaa tietotulvaa asioista, jotka pitäisi sisäistää. Ohjeiden etsiminen intrasta koettiin työläänä, vielä kun samaan aikaan monilla asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakkaiden taustat monipuolistuneet.

Suoraan kuntakokeiluun palkatut ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin TE-toimistoista tai kunnista siirtyneet työntekijät. TE-toimistoista siirtyneistä jopa 31 % oli erittäin tyytymättömiä työhönsä. He kokivat, ettei kunnissa tunnettu riittävästi lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. TE-taustaiset kokivat, että heidän piti ryhtyä perehdyttäjiksi tilanteessa, jossa he itse ovat siirtyneet uuden työnantajan palvelukseen. Kunnista siirtyneillä taas on tausta usein sosiaalialalla. Uutta asiaa tuli kaikille. Myös palkkojen harmonisointiin liittyvät kysymykset aiheuttavat tyytymättömyyttä.

Yhdellä kerralla tehty jättimäinen asiakkaiden siirto TE-toimistoilta kuntien työllisyyskokeiluihin aiheutti paljon epäselvyyttä ja stressiä. Tapahtui kenties liian suuri määrä muutoksia yhdellä kertaa. Yksinkertaisetkin työtehtävät voivat käydä hankaliksi, jos esimerkiksi tietojärjestelmät eivät ole ajantasalla. Perehdyttämisen haasteena oli se, että omaksuttavaa tietoa tuli pienen ajan sisällä enemmän kuin oli mahdollista sisäistää.

Tyytymättömät työntekijät kokevat, että monet ennen toimineet hyvät käytännöt ovat kadonneet kokeilun alettua ja palvelun taso on heikentynyt. Heidän mieltään painaa kokemus, että omaa työtä ei saa tehdä yhtä laadukkaasti kuin aikaisemmin. Kuntakokeilussa osoitetut työtehtävät eivät välttämättä vastaa henkilön osaamista eikä mielenkiinnon kohdetta tai uusi työnkuva tuntuu liian laajalta. Moni kuormittunut työntekijä koki, että oman varsinaisen työn päälle on tullut kaikenlaista lisätyötä. Asiakastyön lisäksi suuri osa työajasta menee erilaisten kirjausten tekoon, selvittelyihin ja dokumentointiin.

Kuitenkin osa työntekijöistä kokee siirtymän sujuneen hyvin. Stressaavana koetaan tilanteet, joissa asiakas- ja työmäärä on kasvanut ja kaikkien pitää tehdä kaikkea. Tällöin työntekijöille tulee tunne, ettei hallitse enää työtään. Ne, jotka kokevat saavansa tehdä laadukasta asiakaslähtöistä työtä, ovat tyytyväisiä. Kokemus, että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja että on arvostettu, ovat tärkeitä. Osa kokee olevansa rakentamassa jotakin uutta ja merkityksellistä, kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin vuonna 2024.

Organisaatiomuutoksen onnistunut läpikäyminen vie aikaa ja kyselyä tehdessä kuntakokeiluissa työskentelevien sopeutumisen polku oli vain alussa. Tilanne näyttäytyi kuitenkin osalle työntekijöistä erittäin kuormittavaksi ja tällöin olisikin mietittävä mitkä ovat keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Uupuminen on kuitenkin todellinen uhka tämän päivän suomalaisessa työelämässä. TE-toimistoissa työskennelleet ovat olleet kovan paineen alla jo monen vuoden ajan, joten eri syistä johtuva kuormitus on jatkunut pitkään.

Hanna Koskenheimo

Tiedontuotannon asiantuntija

Akavan Erityisalat

Otteita avoimista vastauksista

"Olen innoissani mahdollisuudesta työskennellä kuntakokeilussa. Pidän kokeilun asiakaslähtöisyydestä."

"Tiimivalmennukset ovat periaatteessa hyvät, mutta meille ei anneta aikaa sisäistää / prosessoida asioita. Kuntataustaiset ja TE-taustaiset eivät ole samalla kartan sivulla: meidän pitäisi saada aikaa työstää tavoitteita yhdessä niin, että kummallakin puolella tiedämme, mitä kokeilulla haetaan."

"Ei voi tehdä kaikkea itse, tai omaksua jotain erityisosaamista hetkessä. Järjestelmän uudistuminen on hyvä, mutta lait ja asetukset pysyvät. Valmentaminen ja työttömyysturvan hoito/vastuu eri henkilöille. Liian iso paketti osata kumpikin täysin."

"Hyppäys toiminnasta olevasta byrokraattisesta toimistosta kaikki kesken olevaan kokeilukulttuuriin on melkoinen. Muutosjohtaminen ja alaisten preppaus muutokseen olisivat parantaneet työnhyvinvointia ja siirron onnistumista."

"Tiimissämme on ollut valmennuksia, joissa on päästy keskustelemaan työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja työn tavoitteista ja käytännöistä. Koen nämä erittäin tärkeinä vertaistuen ja yhteisten kokemusten jakamisen näkökulmasta. Organisaation korkeammalta tulevat tavoitteet sen sijaan ihmetyttävät ja niillä ei ole juuri mitään todellisuuspohjaa oikeaan työhön."

"Kaipaisin muutoksessa työrauhaa, sitä, että edes hetken voisi totutella vallitsevaan tilanteeseen ja palautua äärimmäisen kuormittavasta koronavuodesta."