Työmarkkinalakimies Anna Zibellini

Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on ennennäkemättömän muutoksen edessä. Säästöjen nimissä ollaan romuttamassa kaikki se, mitä on rakennettu vuosikymmenien aikana ja mikä tällä hetkellä toimii kohtuullisesti. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että työttömyysturvasta leikataan, vaan nyt ollaan kajoamassa järjestelmän perusteisiin ”budjettilakien aikataulussa”.

Akavan Erityisalat on aina peräänkuuluttanut huolellista ja monipuolista vaikutusarviointia sekä perusteellista lainsäädäntötyötä. Emme voineet kuvitellakaan, että hallituksen järisyttävät työttömyysturvaa heikentävät muutokset viedään läpi muutaman viikon valmistelutyönä. Ja kysymys on vasta muutosten ensimmäisestä vaiheesta.  

Maamme hallitus on nyt ilmeisen tyytyväinen siihen, että ensimmäinen esitys työttömyysturvalain muuttamiseksi on saatu puristettua ja lähetettyä parin viikon lausuntokierrokselle.

Hallitusta ei tunnu vaivaavan se, että sukupuoli-, lapsi- ja perhevaikutusarviointi on tehty vain yleisellä tasolla, vaikka esityksessä sanotaan selvästi, että mm. sovitellun päivärahan suojaosan poistaminen kuten myös lapsikorotusten poistaminen tulee vaikuttamaan erityisesti naisten taloudelliseen asemaan.

Niin ikään hallitusta ei tunnu askarruttavan se, ovatko työttömyysetuuksien maksajien (Kela ja työttömyyskassat) tietojärjestelmät valmiita uuteen työssäoloehtoon. Huolta ei kanneta siitäkään, että hakemusten käsittely viivästyy, muutoksenhaku lisääntyy ja toimeentulotukihakemusten määrä kasvaa arvion mukaan lähes viidenneksellä.

Pätkätyöläiset häviävät

Kenen kohdalla uusi työttömyysturvajärjestelmä tulee toimimaan? Niiden kohdalla, jotka ovat vakituisessa, kokoaikaisessa työssä ja joille maksetaan palkka aina sinä samana kuukautena, jona työ on tehty. Talouden aallokoissa työttömiksi jouduttuaan myös he tarvitsevat työttömyysturvaa. Heitäkin koskevat muun muassa lapsikorotusten poisto ja jäljempänä todettu ansioturvan porrastaminen. 

Useimmiten työttömyysturvan piirissä on kuitenkin määräaikainen, useampaa osa-aikaista työtä tekevä henkilö, jonka palkanmaksu laahaa perässä. Nämä ihmiset ovat oppineet selviytymään nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä ja rohkeasti tarttuneet mihin tahansa tuloja tuottaviin työrupeamiin. Näin Suomessa on mm. julkaistu uusia tutkimuksia, tuotettu näyttelyitä ja muita kulttuurielämyksiä sekä tehty monikielistä työtä.

Ensi vuonna kuitenkin juuri nämä ihmiset saavat tuntea nahoissaan maan hallituksen ”uudistaman” työttömyysturvajärjestelmän kovuuden ja juuri ne, jotka erityisesti tarvitsevat yhteiskunnan tukea, tulevat valumaan sen ulkopuolelle pahimpana mahdollisena hetkenä.

Säästönäkökulma vesittää yhdistelmävakuutuksen

Ensimmäiset työttömyysturvauudistukset tulevat voimaan vuodenvaihteessa 2023–2024. Nyt on jo tiedossa, että suunnitteilla on myös vuonna 2024 voimaan astuva ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, joka laskee ansiopäivärahan tasoa merkittävästi.

Maan hallituksen valmistelema työssäoloehdon euroistaminen, eli työssäoloehdon kertyminen ansiotulojen perusteella, toteutetaan vain ja ainoastaan säästökärjellä. Tämä on harmillista, sillä potentiaalia olisi ollut kehittää työssäoloehtoa huomioiden muuttuva työelämä ja työn uudet muodot.

Euroistaminen on välttämätön pohja yhdistelmävakuutukselle, mikä on jäsenistömme kannalta hallituksen ainoa hyvä työttömyysturvauutinen. Euroistaminen säästöjä tavoitellen estää kuitenkin yhdistelmävakuutuksen toteuttamisen niin, että siitä tulisi tasoltaan riittävä. Yhdistelmävakuutus on Akavan Erityisalojen pitkäaikainen tavoite: riittävän tasoisena se antaisi turvaverkon samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana työskenteleville.   

Kannustava vai ”kannustava”?

Maamme hallitusohjelman mukaan nyt luodaan työhön kannustavaa sosiaaliturvaa. Hallitus ei taida muistaa, että työttömyysturvalla on tarkoitus turvata työttömän työnhakijan taloudellisia mahdollisuuksia hakea työtä ja korvata työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä.

Hallituksen ”kannustava” sosiaaliturva ei tunnu tähtäävän niinkään työttömyyden voittamiseen, vaan työttömyysturvan lakkauttamiseen. 

Työttömän näkökulmasta kannustavaa sosiaaliturvaa olisivat toimivat TE-palvelut, mahdollisuus kouluttautua ja aloittaa yritystoiminta. Näitä uudistuksia me olemme esittäneet nykyiseen työttömyysturvaan, joka toimivuudestaan huolimatta kaipaisi ehdottomasti päivitystä silppuisen nykytyöelämän tarpeisiin.

Teksti: Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Anna Zibellini