Ella Karvinen on kasvatustieteiden maisteri ja yrittäjä. Ellan missiona on edistää nuorten asemaa työelämässä ja erityisesti työuran ensimetreillä. Ella on mukana myös Akavan Erityisalojen opiskelija - ja nuorisojäsenten vaikuttajaverkostossa.

Olen kirjoittanut tänne liittoni blogeihin nyt neljän tekstin verran työstä ja ottanut huomioon nuoren työuraansa aloittelevan näkökulmaa. Työ on hirveän mielenkiintoinen teema, sillä käytämme arjesta aikaamme töissä valtavasti. Parhaimmillaan työ tukee vapaa-aikaamme ja vapaa-aikamme työssä onnistumistamme. Työ on meistä monelle tärkeää. Lähes jokainen meistä ajattelee työstä jotakin.

Työelämäkeskustelussa korostuvat erityisesti nyt työelämän haasteet: nuoret uupuvat, keski-iän ylittäneet työllistyvät heikommin ja monet alat kitkuttelevat heikon palkkauksen ja työvoimapulan kourissa. Nämä kaikki keskustelut ovat tärkeitä ja ne on käytävä. Mielestäni on selvää, että jokin systeemissämme on niksahtanut paikaltaan ja kone kaipaa huoltoa. Vai pitäisikö peräti koko kone pistää kiertoon ja päivittää uudempaan malliin?

Keskustelua käydään myös kiihtyvästä työn tahdista: meidän on reagoitava, toimittava, opittava, joustettava ja jaksettava ennätystahtia (kts. Vuorenmaa, Mäkelä & Sumelius 2023). Toisaalta totuus uskalletaan jo sanoa ääneen; meistä ei taida olla siihen. Aivot ovat ihmeellisen sopeutuvaiset ja mukautuvat, mutta niilläkin on rajansa. Aivot kaipaavat lepoa kuormituksen vastapainoksi, ja juuri levosta yritämme nipistää. Kokeilemme toistuvasti, pystyisimme sittenkin olemaan vielä tehokkaampia tai kävisikö välkkyvä ja nopea Instagram-sisältö aivojemme levoksi (Horppu 2023).

Ei, meistä ei ole siihen.

Tietysti meistä on työhön. Me voimme tehdä työtä ja valtaosa meistä myös haluaa tehdä niin. Me haluamme antaa osamme yhteiseen urakkaan ja onnistua siinä hyvin. Mihin tahansa työelämään meistä ei kuitenkaan ole. Työelämän edessä ihmisyyden kiusallinenkin piirre on päässyt isännän rooliin: haluamme lisää, enemmän, nopeammin, nyt heti. Ja siihen meistä ei ole.

Olen onnellinen, että työssäjaksamisesta puhutaan nyt paljon. Olen aina iloinen, kun vaikeista asioista puhutaan, sillä vaikka se osoittaa epäkohtia, se on myös osa ratkaisua. Ongelman tunnistaminen on hermostuttavin osuus ratkaisussa! Toivon, että me nuoret työuriamme aloittelevat aikuiset saamme oppia terveen työnteon mallin. Se on malli, joka koostuu rajojen asettamisesta, ihmisyyden ymmärtämisestä ja asioiden priorisoimisesta omia arvoja vastaavalla tavalla. Työnantajat ovat alkaneet kehittää ratkaisuja tukeakseen työntekijöitään, ja vaikkei jokainen ratkaisu olisi vielä valmis tai toimiva, on suunta juuri oikea. Kiitos!

Työssäjaksamisen ongelmat eivät ei ole yhdenkään yksilön syytä. Yksilö ei voi koko systeemiä muuttaa, mutta minusta meidän ei kannata aliarvioida kaksikirjaimisen taikasanan voimaa. Ne kirjaimet ovat e ja sitä seuraava i.

Joskus vastaukseni on ollut ja tulee olemaan ei.

Tarvitseeko aina venyä? Ei.

Hei Ella, kai se on ok? Valitettavasti ei.

Pärjäätkö yksin? En.

Eikö tämä puhe hävetä sinua? Ei missään nimessä.

Työelämä on osa ainutkertaista elämääsi. Aika on kalleinta, mitä meillä on. Sillä, miltä tuo ohikiitävä aika tuntuu, on väliä.

Teksti: Ella Karvinen

Ella Karvinen on kasvatustieteiden maisteri ja yrittäjä. Ellan missiona on edistää nuorten asemaa työelämässä ja erityisesti työuran ensimetreillä. Ella on mukana myös Akavan Erityisalojen opiskelija - ja nuorisojäsenten vaikuttajaverkostossa. Ellan verkkosivut: www.reilumpaatyoelamaa.com

Lähteet:

Horppu, A. (2023). Keskittymiskykymme on puolittunut 20 vuodessa- tutkijan mukaan aivomme ovat kestokykynsä äärirajoilla. Yle Oppiminen. https://yle.fi/aihe/a/20-10005554 Viitattu 8.12.2023.

Li,J., Kaltiainen,J. & Hakanen,J. (2023). Nuorten aikuisten työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitys 2021-2022. Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa- tutkimushankkeen julkaisu. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/file-download/download/public/5905 Viitattu 12.12.2023.

Lukkarinen, H. (2020). Yli 50-vuotiaat eivät jää työttömäksi sen yleisemmin kuin nuoremmat, työllistyminen vain on vaikeampaa. Tieto& Trendit. Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/yli-50-vuotiaat-eivat-jaa-tyottomaksi-sen-yleisemmin-kuin-nuoremmat-tyollistyminen-vain-on-vaikeampaa/ Viitattu 12.12.2023.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022.) Ammattibarometri: Työvoimapulan kasvu on hidastunut – pulan kärjessä jatkavat sosiaali- ja terveysalan ammatit- tiedote. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/ammattibarometri-tyovoimapulan-kasvu-on-hidastunut-pulan-karjessa-jatkavat-sosiaali-ja-terveysalan-ammatit Viitattu 12.12.2023

Vuorenmaa H., Mäkelä, E & Sumelius J. (2023). Tietotyö myllerryksessä, kyvyt kateissa teoksessa Koivunen, T., Sippola, M. & Melin, H. (2023). Työ elää- murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa. Gaudeamus.