Kulttuurin muutosta edistää ja tukee psykologisen turvallisuuden vahvistaminen. Tätä edistää töiden hyvä organisointi, hyvä johtaminen, tasa-arvoisuuden edistäminen työntekijöiden välillä sekä avoin ja myönteinen organisaatiokulttuuri, jossa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua kuten kiusaamista tai häirintää. 

 

Suomeen tarvitaan laajapohjainen kansallinen vaalikauden mittainen ohjelma, jolla vaikutetaan asenteisiin häirinnän kitkemiseksi, ja luodaan systemaattiset häirinnän vastaiset ohjeet ja toimintatavat. Kiusaamisen ja häirinnän käsittelylle on luotava työpaikoilla pakottava, nopea ja sanktioitu lakisääteinen prosessi.

 

Työpaikoilla on otettava käyttöön häirintäyhdyshenkilö-käytäntö. Työilmapiirikartoituksissa erityinen huomio on kohdistettava tulosten analysointiin ja epäkohtien korjaamiseen. Työsuojeluviranomaisten resursointia on parannettava. 

 

Kiusaaminen tulee kalliiksi  

Työpaikkakiusaaminen ilmenee eri tavoilla, mutta sen seuraukset ovat aina samankaltaisia kohteena olevalle: kiusaaminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa loukkaavan kohtelun kohteena olevan terveydelle. Jokaisella ihmisellä on loukkaamaton ihmisarvo. Kiusaaminen on inhimilliseltä kannalta paheksuttavaa ja tuomittavaa käyttäytymistä. Kiusaaminen on työturvallisuuslain vastaista ja se voi olla myös rikos.

 

Kiusaaminen koskettaa työyhteisöä laajasti ja vaikuttaa myös työnantajakuvaan. Epäasiallinen kohtelu vaikuttaa paitsi henkilöstön terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin, myös taloudellisesti työnantajaan. Kiusaaminen lisää poissaoloja ja vaihtuvuutta, jotka heikentävät tuottavuutta ja aiheuttavat kuluja. Kuluja aiheutuu jo näiden tilanteiden selvittämisestä.

 

Kiusaaminen heikentää henkilöstön sitoutumista työnantajaan. Henkilökohtaisen suorituksen taso laskee eivätkä voimavarat suuntaudu enää organisaation kehittämiseen. Innovatiivisuus ja luovuus sekä yhteistyö ja koheesio vähenevät, kun energia kohdentuu oman itsensä suojeluun. Henkilöstössä voi syntyä tutkimusten mukaan kostomielialaa, mikä voi johtaa jopa epärehellisyyteen. 

 

Kiusaaminen vaikuttaa myös heihin, jotka havaitsevat epäasiallista kohtelua olematta itse kohteina. Stressi lisääntyy, samoin pelko joutua itse kohteeksi. Tuottavuus heikkenee ja työpaikan vaihto alkaa houkutella.

 

Kiusaamisen vuoksi ulkopuolisten organisaatioiden halu toimia yhteistyökumppanina voi heikentyä. Kiinnostus organisaatioon työnantajana voi vähentyä.

 

Kiusaaminen myrkkyä paikalliselle sopimiselle 

Yrityksiä koskevan yhteistoimintalain uudistaminen on käynnissä. Viime vuosina on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta. Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät toimiakseen luottamusta. Luottamus syntyy ja säilyy vain psykologisesti turvallisessa, kunnioittavassa ja arvostavassa ilmapiirissä, kun myös johtaminen on inhimillistä. Tällöin on turvallista ilmaista ja käsitellä huolia, kokeilla uutta ja keskustella avoimesti myös epäonnistumisista.

 

Kiusaaminen liian tavallista – olemmeko turtuneet?

On hämmästyttävää, että ilmiselvistä haittavaikutuksista huolimatta kiusaaminen on Suomessa varsin tavallinen ja sitkeä ilmiö. Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittaisten työolobarometrien mukaan työpaikoilla koettu epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen ovat olleet merkittävän korkealla tasolla vuodesta 2012. Vuoden 2017 barometrin mukaan 35 % palkansaajista oli havainnut työpaikallaan työtovereiden taholta ainakin satunnaista epäasiallista kohtelua. Kiusaamista ilmoitti esiintyvän jatkuvasti muutama prosentti palkansaajista. Uusimpien tietojen mukaan noin 60 % palkansaajista on havainnut työpaikallaan työpaikkakiusaamista ainakin joskus. Tilanne on vaikein julkisen sektorin työpaikoilla. Epäasiallisen kohtelun takana voi olla myös asiakas tai lähijohtaja.

 

Osoittavatko vuodesta toiseen pysyvät kiusaamisluvut sitä, että olemme jo turtuneet ilmiön edessä. Ajattelemmeko, että kyse on maan tavasta, jolle ei voi mitään.  

 

Nyt on aika herätä. Akava-yhteisö on jo sitoutunut häirinnän ja kiusaamisen nollatoleranssiin. Linjaus tehtiin Akavan hallituksessa huhtikuussa 2019. Myös me Akavan Erityisaloissa olemme mukana sitoumuksessa ja haluamme haastaa kiusaamisen kitkemiseen koko ay-liikkeen.

 

Ammattiliittojen on tehtävä tässä oma tärkeä osuutensa paitsi tukemalla jäsenistöä ja nostamalla yhä uudelleen ilmiötä esille myös sitoutumalla työhön omassa organisaatiossaan. Epäasiallisen kohtelun kitkemiseen tarvitaan kaikilla työpaikoilla nollatoleranssi, johon johto ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat.     

 

Mitä työpaikkakiusaaminen on? Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työyhteisön jäseneen kohdistuvaa loukkaavaa, nöyryyttävää tai mitätöivää käyttäytymistä, kuten esimerkiksi työn mitätöintiä, uhkaamista, mustamaalaamista, eristämistä, selän takana puhumista tai painostamista.   Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä haukkumisena, perusteettomana arvosteluna, ammatillisen pätevyyden kyseenalaistamisena tai töiden uudelleen järjestelynä.  Kysymys on epäasiallisesta ja huonosta kohtelusta, joka liittyy työhön tai työpaikalla tapahtuvaan käyttäytymiseen. Usein tähän liittyy vallan väärinkäyttöä tai vallan hyväksikäyttämistä. Käyttäydytään sanallisesti, teoilla tai asenteellisesti tavalla, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa loukkaavan kohtelun kohteena olevan henkilön terveydelle.

Lue uutinen 26.4.2019: Akavan Erityisalat: Häirinnän kitkemiseksi kansallinen ohjelma