Palkattomassa työharjoittelussa on useita ongelmia, joita harjoittelupaikasta onnellinen opiskelija ei tule ehkä ajatelleeksi. Mielestämme korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin niissä tapauksissa, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä. 

Palkattomista harjoitteluista puhutaan paljon, mutta vähemmälle huomiolle jäävät harjoittelut, joista saadaan palkkaa, mutta palkka ei ole työssäoloehdon täyttävää. Tänäkin vuonna olen törmännyt harjoittelupaikkailmoituksiin, joissa työnantaja maksaa korkeakouluharjoittelijalle palkkaa 900–1100 euroa kuukaudessa.

Miksi työssäoloehdon kertymisellä on merkitystä?

Vuonna 2023 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 331 euroa. Jos työharjoittelu tehdään alalla, jolla noudatetaan työehtosopimusta, palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Jos opiskelija on harjoittelussa niin sanotusti sopimuksettomalla alalla ja saa palkkaa 1 350 euron sijasta 1 300 euroa kuukaudessa, työssäoloehto jää kertymättä.

Työssäoloehdon on täytyttävä, jotta työttömyyskassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Myös opiskelijat voivat kerryttää työssäoloehtoa ja näin ollen turvata taloudellisen toimeentulonsa valmistumisen jälkeistä aikaa ajatellen.

Opinnoista pitäisi olla lyhyt matka työelämään, mutta ainahan se elämä ei mene niin kuin suunnittelee. Erityisesti työuran alussa työsuhteet voivat olla määräaikaisia, jolloin välissä voi olla työttömyysjaksoja.

Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella:

• 1 100 euron kuukausipalkalla saa noin 882 euroa kuukaudessa.
• 2 000 euron kuukausipalkalla saa noin 1269 euroa kuukaudessa. 
• 2 600 euron kuukausipalkalla saa noin 1528 euroa kuukaudessa.

Jos vastavalmistunut ei ole jo opintojensa aikana liittynyt työttömyyskassaan tai hän ei ole kassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehtoa, hän voi saada ansiosidonnaisen päivärahan sijaan tukea Kelasta. Kelan tuki (peruspäiväraha, työmarkkinatuki) on noin 800 euroa kuukaudessa eli selkeästi heikompi kuin ansiosidonnainen korvaus.

On siis selvää, että harjoittelun palkan suuruudella on korkeakouluharjoittelijalle iso merkitys – sekä harjoittelun aikaisen että tulevaisuuden toimeentulon kannalta.

Akavan Erityisalat on vaatinut korkeakouluharjoittelun laadun parantamista mm. Vuoden harjoittelupaikat -kampanjassaan. Harjoittelijat eivät saa olla halpatyövoimaa.