Meillä Akavan Erityisaloissa on ollut vuoden alusta saakka käynnissä Vuoden harjoittelupaikat -kampanja korkeakouluharjoittelun laadun parantamiseksi. Kampanjan aikana muistutetaan, että harjoittelijat eivät saa olla halpatyövoimaa.

Korkeakouluharjoittelussa ilmenee jatkuvasti vakavia puutteita, joita osaltaan ruokkii heikko työmarkkinatilanne. Samat sudenkuopat toistuvat: palkatonta harjoittelua, ohjauksen puutetta sekä alaa vastaamatonta harjoittelua. Pahimmillaan opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta työharjoitteluun ollenkaan.

Palkattomassa työharjoittelussa on useita ongelmia, joita harjoittelupaikasta onnellinen opiskelija ei tule ehkä ajatelleeksi. Mielestämme korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä. 

Palkattomista harjoitteluista puhutaan paljon, mutta vähemmälle huomiolle jäävät harjoittelut, joista saadaan palkkaa, mutta palkka ei ole työssäoloehdon täyttävää. Tänäkin vuonna olen törmännyt harjoittelupaikkailmoituksiin, joissa työnantaja maksaa korkeakouluharjoittelijalle palkkaa 900–1100 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2016 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 173 euroa. Jos työharjoittelu tehdään alalla, jolla noudatetaan työehtosopimusta, palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Jos opiskelija on harjoittelussa niin sanotusti sopimuksettomalla alalla ja saa palkkaa 1200 euron sijasta 1100 euroa kuukaudessa, jää työssäoloehto kertymättä.

Miksi työssäoloehdon kertymisellä on merkitystä?

Työssäoloehdon on täytyttävä, jotta työttömyyskassan jäsenellä voi olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Myös opiskelijat voivat kerryttää työssäoloehtoa ja näin ollen turvata taloudellisen toimeentulonsa valmistumisen jälkeistä aikaa ajatellen. Opinnoista pitäisi olla lyhyt matka työelämään, mutta ainahan se elämä ei mene niin kuin suunnittelee. Erityisesti työuran alussa työsuhteet voivat olla määräaikaisia, jolloin välissä voi olla työttömyysjaksoja.

Ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella:

• 1 100 euron kuukausipalkalla saa noin 850 euroa kuukaudessa.
• 2 000 euron kuukausipalkalla saa noin 1245 euroa kuukaudessa. 
• 2 600 euron kuukausipalkalla saa noin 1500 euroa kuukaudessa.

Jos vastavalmistunut ei ole jo opintojensa aikana liittynyt työttömyyskassaan tai hän ei ole jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehtoa, voi hän saada ansiosidonnaisen päivärahan sijaan tukea työttömyyden ajalta Kelasta. Kelan tuki (peruspäiväraha, työmarkkinatuki) on noin 705 euroa kuukaudessa.

On siis selvää, että harjoittelun palkan suuruudella on korkeakouluharjoittelijalle iso merkitys – sekä harjoittelun aikaisen että tulevaisuuden toimeentulon kannalta. 

Amalia Ojanen

Opiskelija- ja nuorisoasiamies

Akavan Erityisalat