Nykyisin tyypillinen työviikko on viisipäiväinen. Myös lukemattomat muut asiat työssämme ovat muuttuneet. Esimerkiksi työntekijän oikeudet ovat lisääntyneet ja naisten asema työelämässä kehittynyt. Työn muutos on kuin virtaava vesi- se on jatkuvaa liikettä. Jotkut muutokset ovat nopeita, toiset vaativampia ja toiset hitaan huomaamattomia.

Työssä on tapahtunut muutoksia läpi sen historian. Prekaari työ tarkoittaa epätyypillistä, muuttuvaa ja heikosti ennustettavaa työtä. Prekaarille työlle tunnusomaisia piirteitä ovat työsuhteiden määräaikaisuus tai heikko ennustettavuus sekä palkkaukseen ja työn kestoon liittyvä epävarmuus. Prekaariakin työtä on ollut aina, vaikka toisinaan ajattelemme edellä mainittujen olevan vain aikamme ilmiö. Työn epävarmuus ei kuitenkaan ole uutta- päinvastoin. Yhtä lailla kuin yksilön työuralla monet asiat kehittyvät, vaihtuvat ja muuttuvat ajan saatossa, myös isommassa kuvassa asioita muuttuu. Juuri nyt työn murroksesta puhutaankin paljon, mutta miksi?

Työn sisältö on muuttunut ja muutoksessa, ja vauhti on nopeaa. Aiemmin työ on väsyttänyt kroppamme, ja nyt yhä useammin se väsyttääkin mielemme kehon sijasta. Meidän monien työssä vaaditaan kykyä ajatella, kehittää, luoda ja pohtia- mutta tehokkuuden vaatimus ei ole poistunut. Tämä aiheuttaa kinkkisen haasteen: kuinka toteuttaa aikaa vievää luomis- ja ajatteluprosessia tehokkaasti? Tehokkuuden vaade onkin ihmiselle, joka on kaikkea muuta kuin looginen kone, melko rasittava.

Myös työpaikat ovat muuttuneet: työolot ja työturvallisuus ovat parantuneet ja palkkatyötäkin tehdään nykyään jopa kotoa käsin. Ennen töihin matkattiin vaikka tuntitolkulla, mutta nykyään käyn itse aamukävelyllä leikkiäkseni työmatkaa. Sitten palaan kotiin ja avaan läppärini. Teknologiat ovatkin tulleet osaksi työpäiväämme räjähdysmäistä vauhtia, ja ne ovat tänään jo itsestäänselvyys poikkeuksen sijasta.

Työelämän muutokseen liittyy mielestäni keskusteluissa hieman negatiivinen sävy. Ehkä muutoksen kiivas tahti väsyttää toisinaan? On totta, että esimerkiksi työuupumusoireilu on hälyttävän yleistä. Muutoksia tehdään usein tarpeeseen, ja sellaiseen tilanteeseen tehty muutoshan on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä juttu.

Suomalaisessa työelämässä onkin tapahtunut aivan hurja määrä muutoksia, joista pääsemme hyötymään päivittäin. Itse ajattelen, vaikka työelämää haluankin kehittää, että jo olemassa olevaan hyvään keskittyminen kannattaa. Hienoja muutoksia ovat esimerkiksi työntekijän ja työnantajan välisen suhteen tasa-arvoistuminen, työympäristöjen kehittyminen turvallisemmaksi ja tuoreimpana muutoksena mainittakoon työelämään tiivisti linkittyvä perhevapaauudistus.

Mikäli puhe työn alituisesta muutoksesta ja murroksesta tuntuu hankalalta, on hyvä muistaa, että muutosta on tapahtunut aina. Työ ja tapamme tehdä sitä ovat murroksessa, kyllä, mutta ne ovat sitä yhä edelleen. Eivät yhtäkkiä.

Asiat muuttuvat, eli sen suhteen mikään ei ole muuttunut.

Teksti: Ella Karvinen

Ella Karvinen on kasvatustieteiden maisteri ja yrittäjä. Ellan missiona on edistää nuorten asemaa työelämässä ja erityisesti työuran ensimetreillä. Ella on mukana myös Akavan Erityisalojen opiskelija - ja nuorisojäsenten vaikuttajaverkostossa. 

Ellan verkkosivut: www.reilumpaatyoelamaa.com