Olin vuosikymmen sitten teknisen viestinnän palveluja tarjoavan yrityksen palveluksessa ja oman paikallistoimiston luottamusmies.

Koko yrityksessä oli Suomessa töissä tuolloin nelisensataa henkilöä ja omia edustettavia minulla oli noin 50. Taloudessa elettiin hyviä aikoja, asiakkaita riitti ja yritys kasvoi.

Edellinen STTK:lainen työehtosopimus oli päättymässä ja työnantaja halusi vaihtaa akavalaiseen neuvottelukumppaniin ja samalla testata miten paikallinen sopiminen toimii yrityksessä. Tätä tarkoitusta varten jokaiselle Suomen-toimipisteelle valittiin oma luottamusmies ja perustettiin neuvottelutoimikunta, johon saatiin mukaan asiantuntijoiksi työmarkkinajuristikaksikko YTN:stä.

Tavoitteeksi siis otettiin yrityskohtaisen työehtosopimuksen luominen. Toimikunta tapasi noin vuoden ajan ja teimme perusteellista työtä, aika ajoin selvittäen henkilöstön yleistä mielipidettä eri teemoihin. Työmatka-ajan korvaamisessa oli ollut pitkään epäselvyyksiä ja se hiersi osapuolten välejä. Henkilöstö myös koki olevansa palkkakuopassa, joten palkankorotuspaineita oli.

Haastavista teemoista huolimatta neuvottelut sujuivat hyvin ja mielestäni tuolloin työnantajalla oli halu päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Ja kuten sanottu, hyvää riitti jaettavaksi. Omalta kohdaltani koin tärkeäksi säännöllisen tiedottamisen neuvottelujen etenemisestä, mistä sainkin kiitosta omilta edustettaviltani. Sekin on tiedottamista, että toteaa neuvottelujen etenevän, vaikkei mitään konkreettista edistysaskelta olisi otettu.

Huolellisen valmistelun jälkeen yrityskohtainen työehtosopimus saatiin valmiiksi ja allekirjoitettiin. TESissä sovittiin niin työmatka-ajan korvaamisesta kuin varsin tuntuvista indeksikorotuksistakin. Edelleen ajattelen, että kyseinen TES oli hyvä, vaikka sittemmin yrityskohtaisesta sopimisesta onkin yrityksessä luovuttu. Oleellista onnistumisen kannalta oli mielestäni riittävän ajan varaaminen selvitystyölle ja neuvotteluille, molempien osapuolten yhteinen tahtotila luoda uusi sopimus sekä työmarkkinajuristien asiantuntemuksen käyttö.

Vaikka kymmenisen vuotta sitten yrityskohtaiset TESit taisivat olla harvinaisuus, tällä hetkellä paikallisesta sopimisesta puhutaan paljon. Se tuntuu olevan toivottua yleensä työnantajien keskuudessa.

Mielestäni paikallisen sopimisen mahdollisuuteen kannattaa suhtautua avoimin mielin, kunhan taustalla on tosiaan aito halu yhteiseen, tasavertaiseen sopimiseen. On erittäin tärkeää, että neuvotteluosapuolet ymmärtävät sovitut asiat samalla tavoin, eikä tulkinnanvaraa jää.

Paikallinen sopiminen pitäisi mielestäni myös aloittaa silloin kun asiat ovat taloudessa hyvin ja yrityksellä on varaa panostaa sopimiseen, tällöin on mahdollista saavuttaa molemminpuolisia joustoja. YT-neuvottelut ovat kuitenkin eri asia. Kannustan siis ehdottomasti keskustelemaan paikallisesta sopimisesta. On hyvä kuitenkin muistaa, että kyse on kahden kaupasta!

www.sovitaanvaan.fi