Opintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo antoi eilen esityksensä korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen. Hallitusohjelman säästöt ehdotetaan toteutettavaksi pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla, vähentämällä opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta. Opintolainan valtiontakausta esitetään nostettavaksi.

Näen, että tämän(kin) uudistuksen myötä pikkuhiljaa näivetetään kaikkea sitä, mikä on tehnyt minun opiskeluaikanani ja sen jälkeenkin maastamme laadukkaan ja ennen kaikkea yhdenvertaisen paikan opiskella. Uudistus vesittää pohjaa, jolle koulutustasomme on luotu: yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet taustasta riippumatta. Hallituksen tavoitteena tuskin on se, että nuoret ja aikuiset kouluttautuisivat vähemmän.

Akavan Erityisalat lausui opintotuen selvitykseen Akavan kautta oman koulutuspoliittisen ohjelmansa mukaisesti: opintorahapainotteisuutta kannattaen ja järjestelmän monimutkaisuuksia keventäen. Järjes­telmän on kannustettava opiskeluun, mutta sen on lisäksi mahdollistettava joustavuus opintojen aikana ja huomioitava paremmin eri elämäntilanteet. Järjestelmän tulisi tasa-arvoisten kouluttautumismahdollisuuksien edistämisen lisäksi olla mahdollisimman realistinen ja yksinkertainen - ei byrokraattinen, ristiriitainen ja vaikeasti tajuttava. Tukea tulisi siis vahvasti yksinker­taistaa ja purkaa siihen lisättyjä uusia rajoitteita ja monimutkaisuutta: sellaisia ehtoihin tehtyjä muu­toksia, jotka käytännössä venyttävät opintoaikoja. Nyt tehdään päinvastoin.

Opintotuen ehdotetut muutokset eivät ainakaan lyhennä opintoaikoja. Niitä puolestaan pidentävät pakko työskennellä opintojen ohella sekä korkeakoulujärjestelmän yhä vähenevät resurssit. Mitä vähemmän opiskelija saa ohjausta, sitä etäämpänä hän on omasta opiskelustaan. Opiskelija tulisi sitouttaa muun muassa ohjauksen keinoin opintoihinsa ja niiden edistämiseen painostuksen ja sanktioimisen sijaan. Opintojen ja työn järkevämpi nivominen toisiinsa ja opintojen sujuvoittaminen esimerkiksi työn opinnollistamisen ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kautta, olisi paljon fiksumpi ratkaisu.

Vielä huolestuttavammat ilmiöt lainapainotteisuudessa liittyvät mainitsemaani yhdenvertaisuuteen opinnoissa. Uudistuessaan ehdotusten mukaan opintotuki ei kata elämistä enää edes pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Uudistukset saattaisivat ajaa ihmiset pois pieniltä tai työllistymisen kannalta epävarmoilta ja matalapalkkaisilta aloilta eli esimerkiksi monilta erityisaloilta. Jos taustalla ei ole rahallista (esim. perheen) tukea ja työllistyminen on opintojen aikana epävarmaa, opiskelu itsessään tai sen aloittaminen voi vaarantua. Koulutus periytyy edelleen, halutaanko sitä yhä korostaa? Opiskelun tarkoitus ei ole lisätä sosioekonomisia eroja, vaan toimia investointina niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Akavan Erityisalojen koulutuspoliittisia linjauksia voi tarkastella koulutuspoliittisesta ohjelmasta tai tiedustella tarkemmin allekirjoittaneelta. Loppukeväänä ilmestyvästä Yhteenveto-lehdestä löydät myös asiaa koulutuspoliittisesta vaikuttamistyöstä ja loppuvuoden 2015 lausunnot.

Sonja Mikkola

Akavan Erityisalojen asiamies (yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta sekä koulutuspolitiikka) maaliskuuhun 2016 saakka.