Nykymallisen työttömyysturvan juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun. Tuolloin ryhdyttiin maksamaan rahallista työttömyyskorvausta työtä vailla oleville. Yli 50 vuodessa työelämämme on muuttunut valtavasti. Emme ole sama yhteiskunta kuin viime vuosisadalla, ja elämämme ajanjaksoon peruskoulusta eläkkeeseen mahtuu muutakin kuin yksi-kaksi pitkää työsuhdetta. Työttömyysturvajärjestelmämme kehitys on sen sijaan ollut hidasta ja kompuroivaa. Työttömyysturvassa ei tunnusteta, että moderni työikäinen on ikuinen opiskelija ja itsensä johtaja.

Työttömyysturvamme suurin ongelma on se, ettei se ole aktiivisesti seurannut työelämän kehitystä. Ajatus siitä, että työmarkkinoilla pysymiseen riittää rekisteröityminen työttömäksi työnhakijaksi, on osoittanut toimimattomuutensa. Työmarkkinoilta putoaa nyt sellainen henkilö, joka ei uskalla ryhtyä mihinkään työllistymistä edistävään toimintaan etuuksien menettämisen pelossa. Tulevaisuuden työttömyysturvajärjestelmässä tulisikin hyväksyä, että kouluttautuminen, työttömyysturvajärjestelmä, työsuhteet, yrittäjyys ja työkyky ovat kaikki kietoutuneet toisiinsa. Useampi ihminen kokee kaikkia edellä mainittuja vaiheita aikuisikänsä aikana, jolloin luontevaa olisikin, että kaikki nämä jaksot olisivat symbioosissa keskenään toinen toista tukien.

Jos työttömyysturvajärjestelmää saisi rakentaa alusta alkaen, lähtisimme edelleen siitä, että työttömyysturvaetuuden tulisi olla vastikkeellinen eli työttömyysturvan eteen tulisi siis tehdä jotakin. Työhaun muodoksi kävisivät kaikki työnhakijan valitsemat keinot, kunhan päämääränä olisi oman toimentulon turvaaminen. Näin työttömänä opiskelu ja yritystoiminnan kokeileminen voitaisiin hyväksyä ilman, että se vaikuttaisi oikeuteen saada etuus. Olennaista olisi luopua siitä ajatuksesta, että valtio päättää ja kontrolloi työnhakijan toimia. Työnhakija tietää itse parhaiten, mitä hän tarvitsee löytääkseen paikkansa työmarkkinoilta.

Samalla kun hyväksytään, että työnhaku on muutakin kuin työhakemusten kirjoittamista, tulisi työvoimaviranomaisten roolia selventää. Onnistuakseen työn löytämisessä toinen työtön ei tarvitse mitään tukea, ja toinen tarvitsee enemmän ohjausta. Kokeilemisen arvoista olisikin auttaa tukea tarvitsevaa työtöntä kohtaamaan työnantajia. Nimenomaan työvoimaviranomaisten tulisi luoda sellaiset olosuhteet, että työnantaja pääsisi näkemään ja kokeilemaan työnhakijan potentiaalia. Jotta tämä voisi toteutua, työnhakijalle tulee sallia ammattitaitonsa ylläpitäminen ja kehittäminen työttömyysturvalla. Tämä koskee erityisesti korkeakoulutettuja, joille oman osaamisen pitäminen ajan tasalla on ehdoton edellytys työllistymiselle. Toinen merkittävä tekijä olisi työvoimaviranomaisten palveluiden laajentaminen auttamaan aloittelevia ja vaikeuksissa olevia yrittäjiä. Työttömyysturvalla ei kuitenkaan tuettaisi itse yritystoimintaa, vaan vaikeuksissa olevaa yrittäjää.

2020-luvun työmarkkinoilla on opiskelijoita, palkansaajia, yrittäjiä, kevytyrittäjiä, osatyökykyisiä ja niitä, jotka ovat näitä kaikkia samanaikaisesti. Mustavalkoisesti työttömyysturvamme tuntee vain palkansaajatyöstä jääneitä työttömiä tai yrittäjiä. Välimuotoa ei ole. Jos haluamme, että työttömyysturvallamme olisi tulevaisuus, tulisi hyväksyä se fakta, että työelämämme on nykyään monimuotoinen ja tämän monimuotoisuuden tulee näkyä työttömyysturvajärjestelmässämme. Miksi siis edelleen keinotekoisesti ylläpidämme kuilun palkansaajien ja yrittäjien välillä, ja erotamme heidän työttömyytensä?

Ensimmäinen askel olisikin sen mahdollistaminen, ettei tarvitsisi valita työttömyyskassojen välillä, vaan itsensä voisi vakuuttaa niin yrittäjien kuin palkansaajien työttömyyskassassa, ja työttömyysetuus haettaisiin siitä kassasta, jossa työssäoloehto täyttyy.

Toinen askel -hieman yllättäen- ei liity työttömyysturvajärjestelmään vaan meihin itseemme. Tässä yhteiskunnassa asuvien on hyväksyttävä ajatus siitä, että työttömyys on vaihe uralla. Työttömyys on siis yksi periodi ihmisen elämässä kuten opiskelu, työssäkäynti tai sairastelu, ja se voi olla joskus jopa tietoinen valinta, jotta työelämässä voisi olla kiinni eläkkeelläkin. Työttömyysturvajärjestelmä ei tulevaisuudessa ole yhtä kuin työtä vailla olevan rahallinen korvaus, vaan se on luotettava tuki ja turva kaikissa elämän vaiheissa.

> Tutustu Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemoihin