*** 

Akavan Erityisalojen jäsenet edustavat verrattain pieniä aloja, joiden ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme on tärkeää panostaa myös erityisalojen koulutukseen, jotta harvinaisemmatkin alat pysyvät elinvoimaisina ja työmarkkinoiden käytössä on jatkossakin riittävästi erityisosaajia.

Koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä pitää arvioida niiden vaikutukset laaja-alaisesti. Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan tavoitteena on vaikuttaa jäsentemme alakohtaisten erityiskysymysten ratkaisemiseen sekä parantaa jäsentemme mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työuran eri vaiheissa.

Koulutuspoliittinen ohjelmamme nostaa esille mm. julkisen rahoituksen laadukkaan koulutuksen edellytyksenä, korkeakoulutettujen oikeuden jatkuvaan oppimiseen sekä humanistisen ja yleissivistävän koulutuksen merkityksen yhteiskunnassamme. Myös vapaalla sivistystyöllä on tärkeä merkitys jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen mahdollistajana.

Koulutus oli ”erityissuojelussa” keväällä käydyissä hallitusneuvotteluissa. Vielä on epäselvää, millaista koulutuspolitiikkaa tällä hallituskaudella lopulta tullaan tekemään. Jos halutaan varmistaa osaajien saatavuus, linjaukset esimerkiksi maahanmuuton kiristämisestä ja aikuiskoulutustuen poistosta vaikuttavat ristiriitaisilta. Lisäksi kuntien indeksileikkauksilla on varmasti vaikutusta myös koulutukseen.

Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu kertoo Iltalehden haastattelussa 29.7.2023, että aikuiskoulutustuen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu liian yksioikoisesti. Järvensivun mukaan tuen lopettaminen voi aiheuttaa vaihtoehtoiskustannuksia, jos ihmiset päätyvät työn kuormittavuuden vuoksi sairaslomalle tai ennenaikaiselle eläkkeelle.

Jatkuvan oppimisen tarve tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta mikä tai kuka sen rahoittaa?

Akavan Erityisalat toivoi hallitusohjelmatavoitteissaan parannuksia aikuiskoulutustukeen eikä suinkaan sen lopettamista. Aikuiskoulutuksen tulisi olla tasapuolisesti mahdollista kaikille, myös esimerkiksi työttömille, alan vaihtajille, ammatinharjoittajille sekä yrittäjille.

Selvitimme vuonna 2021 jäsentemme näkemyksiä jatkuvaan oppimiseen liittyen. Lähes 1/3 vastaajista ei täyttänyt aikuiskoulutustuen ehtoja esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden vuoksi.

87 % kyselyyn vastanneista jäsenistämme kertoi päivittäneensä osaamistaan aktiivisesti työuransa aikana.

Vajaa puolet jäsenistämme kertoi, että oma työnantaja huolehtii riittävästi työntekijän osaamisen päivittämisestä; tämä tarkoittaa osaamisen päivittämistä nykyiseen työhön liittyen. Tilanne on vaikeampi niille, jotka työskentelevät esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa tai haluavat vaihtaa uraa tai opiskella jotakin nykyiseen työhönsä kuulumatonta.

Vajaa kolmasosa vastaajista kertoi, ettei heillä ole mahdollisuutta osallistua maksulliseen täydennyskoulutukseen.

Vastaajista 11 % ilmoitti, että heidän olisi mahdollista jäädä opintovapaalle ilman yhteiskunnan myöntämää tukea, mutta selvä enemmistö, 81 % kertoi, että tämä ei ole mahdollista.

Koulutuspolitiikkaa tehdessä tulisi muistaa, että kyse on aina yksilöistä. Laskennalliset summat ja säästöt budjetissa koostuvat tavallisten ihmisten elämää koskevista muutoksista. Kouluttautuminen on tärkeää ja niiden, joilla ei ole tutkintoa, tulisi päästä opiskelemaan. Vuosikymmeniä kestävän työurankin aikana voi tulla - monista eri syistä - tarvetta palata opintojen pariin.

***

Hallitus aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen – Asiantuntija perustelee, miksi se ei ole hyvä idea. Iltalehti 29.7.23 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8cc35236-bc17-42e8-8f63-12032e4a0fbe