****

Mediaa seuraavana liiton aktiivina huomaa lähes päivittäin, kuinka paikallinen sopiminen tulee esille, hiukan vain eri näkökulmista.

Maaliskuun alun kannanotossaan Akava muistutti, että paikallisen sopimisen edistämisessä tarvitaan kaikilta osapuolilta kompromissikykyä. Akava on valmis edistämään paikallista sopimista yksityisellä sektorilla ja haluaa vahvistaa luottamusta työmarkkinoilla. Aiemmin maan hallituksen asettama, asiaa pohtinut kolmikantainen työryhmä ei ollut päässyt ratkaisuun määräaikaan mennessä.

Työntekijälle on tärkeää, mitä sovitaan paikallisesti ja miten. Hiljattain päättynyt Akavan Erityisalojen Sovitaan vaan! -kampanja pyrki tuomaan esille, että olemme valmiita sopimaan asioista, kunhan sopiminen on aitoa ja tasapuolista. Sanelukulttuuria paikallisesta sopimisesta ei saa tulla. Täytyy myös tiedostaa, että kentällä on hyvin monen tasoisia neuvottelijoita, niin työnantajissa kuin työntekijöissäkin. Tietoa tarvitaan paljon molemmin puolin!

Ammattiliiton tehtävänä on olla jäsentensä edunvalvoja ja tämä asia ei mielestäni tule paikallisen sopimisen myötä muuttumaan. Työntekijän tulee ymmärtää mistä sovitaan, mitä sovitaan ja miten tämä vaikuttaa työehtoihin jatkossa. Tämä vaatii tietoa asioista sekä kykyä neuvotella. Paikallinen sopiminen ei saa olla sitä, että asia tulee eteen ja että käytännössä se pitää vain hyväksyä. On myös oltava riittävästi aikaa tutustua asioihin, on voitava pyytää tarvittaessa neuvotteluapua ja on myös oltava riittävästi aikaa tehdä päätöksiä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä neuvotteluosapuolena, neuvotteluvastuu on tällöin luonollisesti työntekijällä itsellään.

Meillä liitossa paikallisen sopimisen lisääntyminen merkitsee lisää tarvetta jäsenviestinnälle. Meidän Akavan Erityisaloissa pitää pystyä vastaamaan jäsenten yhteydenottoihin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin nykyistä laajemmin. Tämä vaatii uusia toimintapoja ja lisää resursseja. Vaikka teknologiaa pystytään hyödyntämään vuosi vuodelta yhä enemmän, jää kuitenkin aina tarve henkilökohtaiselle neuvonnalle. Työelämän haasteet kun eivät aina ole yksiselitteisiä ja tarvitsevat edunvalvonnalta henkilökohtaista paneutumista jäsenen tilanteeseen.

Akava Worksin työnantajakyselyn mukaan työantajien halu neuvotella paikallisesti kohdistuu erityisesti palkka- ja työaika-asioihin. Nykyisinkin asioista voi vapaasti sopia työehtosopimuksia paremmin, joten paikallista neuvottelua tarvitaan valitettavasti juuri asioiden sopimiseen työehtosopimuksia heikommin.

Ymmärrän tämän näkökulman silloin, kun se on liiketoiminnallisesti välttämätöntä ja kun sillä pyritään pelastamaan yrityksen toiminnan jatko ja työntekijöiden työpaikat. Mutta silloinkin sopimisen pitää olla reilua. Yritystoiminnan riskit eivät saa siirtyä työntekijöille eivätkä polkea asiantuntijatyön arvoa. Paikallisesti sovituissa huononnuksissa tulisi mielestäni olla määräajat. Niiden ehdoissa otettaisiin huomioon myös tuloksen parantuminen, jolloin sovittu huononnus poistuisi automaattisesti.

Paikallisen sopimisen mahdollistaa vain vahva luottamus, kompromissikyky, riittävä tieto sovittavista asioista ja sopimisen taito. Edellyttäisin paikallisen sopimisen koulutusta kaikilta neuvotteluosapuolilta, sekä työntekijöiltä että työnantajilta. Lisääntyvän jäsenneuvonnan ohella myös paikallisen sopimisen koulutuksissa on uutta vaativaa työtä meille ammattiliitoille.

Tuire Eilittä, puheenjohtaja, Akavan Erityisalat