Blogi

26.3.2020 15.00

Miten lievitän pandemiaan liittyvää huolta?

Sari Valavuori, työterveyspsykologi, Mehiläinen


On aivan luonnollista, että koronavirusepidemiaan liittyvät uutiset, tiedot ja vaikutukset huolestuttavat ja pelottavat. Eri ihmiset kokevat tilanteen eri tavoilla ja huoli voi korostua entisestään, mikäli meillä on muutoinkin taustalla kuormittava elämäntilanne tai traumaattinen kokemus.


Voimme kuitenkin lievittää mielen huolta ja kehollista ylivirittyneisyyttä useammalla erilaisella tavalla:


On tärkeää pitäytyä laadukkaissa ja luotettavissa tietolähteissä kuten THL:n verkkosivut ja työnantajan ja työterveyshuollon antamat tiedot ja ohjeet.



Voit rajoittaa uutisten seuraamista (esim. pariin kertaan päivässä ja tiettyyn tietolähteeseen) ja erityisesti pelkoa lietsovaa keskustelua kannattaa välttää.



Työajalla on tärkeää pyrkiä keskittymään työhön eikä seurata mediaa työaikana. Etätyöt on syytä tauottaa normaalisti ja työpisteen ergonomiaan kiinnittää huomiota.



On hyvä tunnistaa asiat, mihin voit ja mihin et voi vaikuttaa; murehtiminen asioista, joihin emme voi vaikuttaa, vie voimavarojamme. Voimme ensisijaisesti vaikuttaa omaan mieleemme ja lähipiiriimme; eiköhän siinä ole jo aika paljon, ihan riittävästi!



Yhteydenpito läheisiimme tukee ja rauhoittaa. Päivän onnistumisia on hyvä jakaa työyhteisön ryhmissä ja työpäivän päätyttyä vaikka kilauttaa kaverille.



Siltä osin, kuin on mahdollista, on syytä pitäytyä arkirutiineissa. Nousta tekemään työt pöydän äärelle, vaihtaa yöasu arkivaatteisiin. Syöminen, liikunta, ulkoilu mahdollisuuksien mukaan. Tutkimustiedot kertovat luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta. Jo 15 minuutin oleskelu luonnossa palauttaa stressistä. Ulkoillessasi voit tunnustella maata jalkojesi alla, ajatusten harhaillessa voit palauttaa ne aistimaan ääniä ja tuoksuja ympärilläsi.



Voit tehdä listan lempiasioistasi, jotka yleensä kohottavat mieltäsi. Voit listata ohjelmat, pelit, musiikkikappaleet jne., ja valita joka päivä 1-2 asiaa, jotka toteutat. Lempiruuan laittaminen tai leipominenkin voi piristää – mieli saa kaipaamaansa konkretiaa.



Voit muistella mukavia asioita vaikka vanhoja kuvia katselemalla tai tietoisesti mukavia hetkiä ajatellen.



Voit myös kokeilla erilaisia rentoutumis- tai mindfulness -harjoituksia esim. oivamieli.fi tai mielenterveystalo.fi -sivustoilta. Omamehiläisen sivustolta löydät erilaisia hyvinvoinnin työkaluja.



Voit myös puhua itsellesi rauhoittavasti ja armollisesti: nyt minulla on rankkaa ja minun kannattaakin ottaa nyt rauhallisesti ja levätä. Kaikille tunteille on hyvä antaa tilaa ja oikeutus – mutta kaikkiin tunteisiin ei tarvitse jäädä. Voit myös antaa itsellesi luvan piristää itseäsi siitä huolimatta, mitä maailmassa tapahtuu – enemmänkin siis juuri sen takia. Joskus on hyvä katsoa vaikka sitä ns. hömppäsarjaa. Kukaan ei hyödy siitä, että murehdit. Nyt vihdoin on aika harjoittaa itsemyötätuntoa. Sinä riität!



Silitä ja halaa. Jos voit, istu lähekkäin läheisesi kanssa, tai rapsuttele lemmikkiä. Kosketus ja läheisyys käynnistävät hyödyllisen oksitosiini-hormonin tuotannon. Voit myös antaa kehollesi tunteen turvasta silittelemällä omia olkavarsiasi tai rintakehääsi muutaman minuutin ajan. Hengitä samaan aikaan syvään – ulos pidempään kuin sisään.



Huolten kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos huolet alkavat vaivata mieltäsi jatkuvast,i voit hakeutua työterveyshoitajasi tai työterveyspsykologin vastaanotolle (lähete hoitajalta tai lääkäriltä). Vastaanotot ovat nyt mahdollisia myös etävastaanottoina internetin tai puhelimen välityksellä. Myös esim. MIELI ry:n kriisipuhelin auttaa.


Tämä aika mahdollistaa pysähtymisen tärkeimpiemme äärelle ja on varmaa, että moni tilanteen pakottama toimintatapa ja ajattelumalli tulee elämään arjessamme myös tilanteen palauduttua normaaliksi – mutta siihen asti menkäämme päivä/viikko kerrallaan toisiamme tukien.


Voimia ja terveyttä toivottaen Sari


Kirjoittaja: Sari Valavuori, työterveyspsykologi, Mehiläinen

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi