Ella Karvinen on kasvatustieteiden maisteri ja yrittäjä. Ellan missiona on edistää nuorten asemaa työelämässä ja erityisesti työuran ensimetreillä. Ella on mukana myös Akavan Erityisalojen opiskelija - ja nuorisojäsenten vaikuttajaverkostossa.

Vastavalmistunutkin on usein hetken työttömänä ennen sopivan työpaikan löytymistä. Tämä rooli voi olla uusi ja siihen tottuminen kestää tovin.

Työ merkitsee meille suomalaisessa kulttuurissa paljon. Ääneen sanottuna ajatus siitä, ettei työ määritä arvoamme, käy järkeen. Mutta tarkoitammeko sitä todella? Uskommeko sen itse, kun työpaikkaa ei tunnu etsinnöistä huolimatta löytyvän? Toivon, että uskomme, mutten ole rehellisyyden nimissä aivan varma.

Jatkuvan kiitos, mutta ei kiitos -viestitulvan tai radiohiljaisuuden sietäminen silloin, kun itse kaipaisi kipeästi vastakaikua työmarkkinoilla, voi olla kivuliasta. Mutta miksi työ on meille niin tärkeää?

Meihin ihmisiin on koodattu sisäsyntyinen tarve kuulua joukkoon. Työ on looginen ja tärkeä keino kuulua yhteiskuntaan -olla osallinen siinä. Työ antaa meille tunteen, ettemme ole yksin, vaan osa suurempaa joukkoa ja tarvittuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimus (2023) osoittaa, että sekä nuoremmat eli 20–39-vuotiaat että yli 75-vuotiaat kokevat keski-ikäisiin verrattuna heikompaa osallisuutta. Uskallan arvailla, että työssäkäynnillä on osansa näissä luvuissa.

Eikö kuuluvuuden tunteita voisi saada muualtakin kuin töistä? Miksi meistä on kasvanut niin työtä arvostava kansa? Selityksiä löytyy historiasta, kun sotien jälkeistä Suomea rakennettiin. Silloin työtä oli tehtävä hartiavoimin, ja se oli päivänselvää. Ethän ymmärrä väärin; minustakin työn tekeminen on tärkeää. Mietin kuitenkin myös sitä, miksi työ on esimerkiksi harrastuksiin tai muuhun tekemiseen verrattuna yhä niin ylivoimaisessa etulyöntiasemassa. Olemme uuden tuttavan edessä kiinnostuneita hänen työstään, ja ehkä vasta paljon myöhemmin, jos silloinkaan, vapaa-ajasta. Mitä työn tekeminen meistä oikein kertoo -tai mitä luulemme, että se meistä kertoo?

Toisinaan saatamme kokea, että se, millaista työtä teemme tai emme tee, on osa meitä. Ikään kuin työ tai työttömyys olisi osa persoonaamme. Näin ei tietenkään todellisuudessa ole, mutta työntekijyyden kokemus vaikuttaa olevan lopulta kuitenkin hyvin henkilökohtainen.

Tapamme suhtautua työhön on muutoksessa. Erityisesti nuoremmat sukupolvet ajattelevat työstä toisin. Talous ja nuoret TATin teettämässä tulevaisuusraportissa vuodelta 2022 selviää vastanneiden nuorten viisi eniten toivottua ominaisuutta työelämästä. 88 % vastanneista nuorista toivoo, että työelämässä on kohtuulliset työajat ja turvallinen työympäristö ja 87 % toivoo, että työkaverit ja johtajat ovat hyviä. 87 % toivoo myös, että työtehtävät ovat mielenkiintoisia. Neljäntenä tässä Top 5 -ominaisuuksien toivelistassa tulee mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista ja viidentenä hyvä palkkaus. (Talous ja nuoret TAT 2023.)

Suhteessa näihin asenne- ja arvomuutoksiin on mielenkiintoista, etteivät työllisyyteen tai työttömyyteen liittyvät asenteet näytä muuttuneen samaa vauhtia. Työttömyyttään tekee yhä mieli selitellä. Uskon kuitenkin, että koronapandemian aiheuttama työttömyys ja lomautukset vaikuttavat hiljalleen ajatuksiimme. Ehkä huomaamme, että työttömyys onkin aivan tavallista elämää. Toisaalta kuten Hausen (2023) Kuntoutussäätiön verkkosivuilla kirjoittaa, vaikuttavat suomalaistenkin asenteet työttömyyttä kohtaan olevan yhä negatiivisia, syyllistäviä ja kovin ankaria. Emmekö sittenkään ymmärtäneet pandemian jyrätessä, että se tosiaan voi jyrätä myös minut, sinut, meidät, työmarkkinoilta sivuun?

Lopulta on kuitenkin niin, että olemme mitä olemme, töissä tai ilman työtä. Ihmisyyden arvo on jokaisella sama, eikä se vähene tai lisäänny työtä tekemällä.

Teksti: Ella Karvinen

Ella Karvinen on kasvatustieteiden maisteri ja yrittäjä. Ellan missiona on edistää nuorten asemaa työelämässä ja erityisesti työuran ensimetreillä. Ella on mukana myös Akavan Erityisalojen opiskelija - ja nuorisojäsenten vaikuttajaverkostossa. Ellan verkkosivut: www.reilumpaatyoelamaa.com

Lähteet:

Castaneda, A., Kuusio, H., Leemann,L. & Majlander , S. (2023). Terve Suomi- tutkimuksen Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset- ilmiöraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://repo.thl.fi/sites/tervesuomi/ilmioraportit_2023/yksinaisyys_osallisuus_ja_syrjintakokemukset.html Viitattu 27.11.2023

Hausen, A. (2023). Työttömyyden stigma. Kuntoutussäätiö. https://yhteisomedia.fi/tyottomyyden-stigma/ Viitattu 30.11.2023.

Talous ja nuoret TAT. (2022). Tulevaisuusraportti 2022. https://nuortennyt.fi/wp-content/uploads/2023/06/TAT_Nuorten-tulevaisuusraportti_2022.pdf viitattu 30.11.2023.