Tilanteet esimerkiksi työssä tai opiskelussa eivät näyttäydy mustavalkoisina varsinkaan nykyään. Ura vai perhe? Työssä vai työtön? Palkansaaja vai yrittäjä? Opiskelija vai työssäkäyvä? Aikuisopiskelija vai ”nuori opiskelija”? Päivällä vai illalla opiskelija? Poissaoleva vai läsnä oleva opiskelija? Jälkimmäisiin liittyen koulutusjärjestelmämme ajattelee tällä hetkellä liian mustavalkoisesti. 

Myös Akavan mielestä nykyinen korkeakoulujärjestelmä ei tunnista riittävästi opiskelijoiden muuttuvia elämäntilanteita, vaan vaatii joko olemaan täysipäiväinen tai kokonaan poissaoleva opiskelija. Tämän vuoksi Akava haluaa helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista ja ehdottaa uuden osa-aikaisen opiskelijan statuksen luomista. Asiaa käsiteltiin Akava platform-tilaisuudessa ”Osa-aikaisesti opiskellen” 7.4. alan asiantuntijoiden kesken.

Akavan Miika Sahamiehen mukaan enemmistö korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojensa ohella oman koulutusalan tai sitä sivuavassa työssä. Työtä ei tehdä pelkästään toimeentulon, vaan myös muiden hyötyjen vuoksi. Työnteko edistää Sahamiehen mukaan merkittävästi hyvälle työuralle pääsyä ja varmistaa sujuvan siirtymisen opinnoista työelämään. Myös Akavan Erityisalojen opiskelijat tekevät töitä opintojen ohella, ja esimerkiksi generalistialoilla valmistumista edeltävä työkokemus on yksi tärkeimmistä työllistymistä edistävistä tekijöistä. Vaikka oman alan kokemus on kiistattoman hyödyllistä, myös muiden alojen kokemus, ns. määrällinen työkokemus, kerryttää opiskelijan kokemusta ja työelämätaitoja.

Sahamies mainitsee myös, että täysipäiväiseen opiskeluun perustuva koulutuksen malli tuo haasteita sekä opiskelijoille että korkeakouluille. Opintojen venyminen ja jopa keskeytyminen ovat uhkana silloin, kun työelämän imu vie opiskelijoita mukanaan. Opiskelijat muodostavat suuren yli 10 prosentin osuuden Suomen työvoimasta, ja yli 60 prosenttia opiskelijoista käy töissä koulutuksen ohella. He ovat joustavuudessaan tärkeitä työntekijöitä monille työnantajille. Työurien kannalta olisikin parempi, että varsinkin loppuvaiheen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opintonsa osa-aikaisesti loppuun. Akavan Erityisalojen työvoimapula-alojen opintojen keskeytykset johtuvatkin usein siitä, että työelämän paineessa opinnot ovat usein se joustavampi tekijä.

Akavan mukaan osa-aikaiset opinnot olisivat vaihtoehto myös osatyökykyisille tai perheellisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat joustavia tapoja suoriutua opinnoistaan. Opintososiaalisia etuja kohdentamalla voitaisiin taata, että opinnot etenevät riittävästi ja opiskelijat sitoutuvat suorittamaan opintonsa opintosuunnitelman mukaisesti. Akava katsoo, että korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä on tuettava myös sisällyttämällä jokaiseen tutkintoon työnhakua, urasuunnittelua ja työelämätietoutta tukeva työelämäjakso.

Monta kysymystä on vielä ratkaistavana opintososiaalisten etujen, opiskeluaikojen ja vaadittujen resurssien suhteen. Uuden statuksen ja opintojen joustavuuden ei kuitenkaan tarvitse automaattisesti tarkoittaa lisää byrokratiaa. Vaikka joustavan opiskelun malleja on useita ja ne vastaavat osin sisällöiltään osa-aikaista opiskelua, tarvitaan yhteinen tunnustettu malli, joka mahdollistaa opiskelun yksilön mosaiikkimaisen elämänkaaren osaksi. Siksi kyllä joustavalle ja osa-aikaiselle opiskelulle, ei liialle byrokratialle ja mustavalkoisuudelle.

Sonja Mikkola

Akavan Erityisalojen asiamies (yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta sekä koulutuspolitiikka) maaliskuuhun 2016 saakka.