****

Kun olin opiskelija, kaikki puhuivat etätyön tulemisesta, ja miten se voimakkaasti muuttaa tulevia työvuosiamme. No, ei tullut ihan lähivuosina laajasti eikä kovinkaan nopeasti. Mutta nyt, yhtäkkiä ja pakon sanelemana me kaikki teimme yhden viikon aikana huiman digiloikan koronvaviruksesta johtuen. Kyllä tulevaisuudentutkijat lopulta olivatkin oikeassa...

Maaliskuun puolivälissä siirryin kokonaan etätyöhön. Etätyöpisteen olen kotona järjestänyt työhuoneeseen, mutta nyt kuukauden kokemuksella totean sen laajentuneen niin keittiön pöydän ääreen, olohuoneen sohvalle kuin liikkumiseen eri huoneiden välillä. Koska olen päivät kotona koiran kanssa, voin käyttää koko asuntoa omaan työskentelyyn. Asia tuottaa varmasti haasteita niissä perheissä, joissa kotona työskentelee tai käy etäkoulua useampi yhtä aikaa.

Huomaan, että päivissäni ei kulu aikaa työmatkoihin, aamulla laittautumiseen tai tavaroiden pakkaamiseen. Toisaalta uutuudenviehätys kotona työskentelystä alkaa hiljalleen kadota ja etätyön jatkuessa pidempään minun on kiinnitettävä huomiota samoihin asioihin kuin työpaikallakin: ergonomiaan, aikatauluihin ja työn tauottamiseen.

Kotona huomaan työtehon nousseen selkeästi, koska keskeytyksiä tulee huomattavasti vähemmän. Etäkokoukset voi aikatauluttaa aiempaa tiiviimmin, eikä tarvitse varata matkustamiselle aikaa. Lisäksi kahvitauot ja ruokailut hoituvat työpisteen vieressä. Osalla nykyinen etätyö ja -kouluarki on lisännyt kotitöiden määrää, kun pitää huolehtia aiempaa laajemmin koko perheen lounaista. Haastetta tuo myös etäkoulunkäynnin aikatauluttaminen oman työn rinnalla.

Työergonomiaan en ole kotioloissa kieltämättä kiinnittänyt riittävästi huomiota. Pöytää ei voi säätää ja välillä huomaa olleensa liian kauan samassa asennossa, kun jollakin puolella kehoa alkaa jännitys kiristyä. Nyt huomaa hyvin, että hyvää työergonomiaa pitää itsestään selvänä, mutta sitä se ei ole! Etätyön jatkuessa myös kotityöskentelyn ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota. Etätyön lisääntyessä tulee keskustella työnantajan kanssa myös kotityöpisteen ergonomiasta ja välineistä.

Työ on tehokkaampaa, mutta myös kuormittavampaa. Siirtymien kautta tulevat luontaiset tauot ovat poissa, ja oman työn järjestelyssä pitäisikin ottaa tauot paremmin huomioon. Tehokkuus heikkenee, jos tarkkaavaisuus herpaantuu ja virheitä pitää korjata jälkikäteen.

Koska yhteydet työkavereihin on hyvin pitkälti aikataulutettu virallisiin asioihin, taukojen epävirallinen luovuus ja ideointi jäävät pois. Tätä varten on pitänyt perustaa epävirallisia WhatsApp-ryhmiä vuorovaikutuksen edistämiseksi. Yhteisöllisyyden ylläpitämisestä pitää huolehtia, koska hyvässä tiimissä luovuus ja luontainen vuorovaikutus tuottavat tulosta! Yhdet Teams -after workit on nyt koettu, ja mielestäni se oli oivaa stressinpurkua tässä tilanteessa. Välillä on hyvä keskustella kevyesti kaikkia stressaavasta tilanteesta ja käsitellä asioita huumorilla, jotta jatkossakin jaksamme tässä  poikkeuksellisessa tilanteessa. Joku onkin todennut viisaasti, että tämä on ennemminkin kestävyyslaji kuin pikamatka.

Toivon, että tästä poikkeusajasta jää meille nykyistä laajempi näkemys etätyön eduista ja mahdollisuuksista. Etätyöntekijä pystyy hyödyntämään ammattitaitoaan laajemmalla alueella ilman, että tarvitsisi joka vaiheessa vaihtaa paikkakuntaa, projektimaisen maailman tapaan.  Etätyömahdollisuudet laajentavat myös työnhakumahdollisuuksia. Matkustamisen vähentyessa ilmastoasiat tulee otettua luontaisesti huomioon ja rahaa säästyy. Toisaalta myös globaalit työmarkkinat yleistyvät, ja tämäkin pitää huomioida.

Monella työpaikalla nykyiset etätyökäytännöt tarkoittavat vain tietystä tarpeesta tulevia, päivän-parin työrupeamia, ja osassa työpaikkoja etätyölupaa pitää anoa etukäteen ja myös raportoida asiasta jälkikäteen. Etätyö pitäisi nähdä nykyistä laajemmin työn tekemisen tapana eikä poikkeusjärjestelynä, mikäli työtehtävät eivät edellytä tietyssä työpisteessä työskentelyä. Etätyö on kuitenkin hyvin alakohtaista, eikä jatkossakaan kaikkea työtä voi tehdä etänä.

Etätyö vaatii luottamusta, kykyä kommunikoida monikanavaisesti sekä työtehtävien ajoittamista työyhteisössä. Etätyön osalta pitäisi nähdä nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Tarvitaan luottamusta ja yhdessä sovittuja toimintatapoja uuteen työn tekemisen. Moni työnantaja voisi säästä työtiloissa, kun kaikille työntekijöille ei tarvitsisi samanaikaisesti omaa työtilaa. Pitää myös ottaa huomioon, että osa työntekijöistä varmasti kokee työskentelyn työpaikan työpisteessä tehokkaammaksi vaihtoehdoksi. Silloin kaikkien etu on toimia sen mukaisesti, mikä parhaiten mahdollistaa työn tekemisen.

Tuire Eilittä, puheenjohtaja, Akavan Erityisalat