Blogi
Kehitysyhteistyöleikkaukset veivät työpaikkoja järjestösektorilta
Hallituksen viime kesänä ilmoittamat kehitysyhteistyön jättileikkaukset on pantu toimeen rivakasti ja täydessä mitassaan.
Jo tehdyt yhteensä 43 prosentin leikkaukset varsinaisesta kehitysyhteistyöstä eivät kuitenkaan riittäneet, vaan hallitus päätti kehysriihessään huhtikuun alussa nipistää kehitysavusta vielä 25 miljoonaa lisää. Päätös jättää Suomen kehitysyhteistyön keskimäärin 0,39 prosentin tasolle bruttokansantulosta tällä hallituskaudella ja kansainvälisesti sovittu 0,7 prosentin on karkaamassa hamaan tulevaisuuteen.
Vaikka niukkuutta on tässä taloustilanteessa jaettu moneen suuntaan, iskivät leikkaukset kehitysyhteistyöhön rajummin kuin mihinkään muuhun sektoriin. Pelkästään kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkaukset vaikuttavat suoraan satojentuhansien ihmisten elämään kehitysmaissa. Kehitysyhteistyön leikkauksista kärsivät kaikkein köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kokonaislukujen kivutessa miljooniin.
Kehitysjärjestöjen rahoituksesta vietiin kerralla lähes
puolet, 43 prosenttia. Viime vuoden 114 miljoonan euron sijaan
kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä rahoitetaan nyt 65 miljoonalla.
Historiallisen suuret leikkaukset tehtiin myös hyvin nopeasti – vain puolen
vuoden varoitusajalla. Käytännössä lukuisten järjestöjen hankkeet ja ohjelmat
on jouduttu ajamaan alas pikavauhtia. Kun työ jää kesken, myös aiemmin
saavutetut tulokset uhkaavat valua hukkaan.
Hallituksen juuri julkistamalla työllisyyspaketilla on
kehitysjärjestökentällä kolkko kaiku. Leikkausten takia järjestöistä on
viimeisten kuukausien aikana jouduttu irtisanomaan tai muuten vähentämään noin
200 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa jopa 130 menetettyä työpaikkaa Suomessa,
ja kerrannaisvaikutukset työpaikkoihin kumppanimaissa ovat huomattavasti
suuremmat. Myös harjoittelu- ja siviilipalveluspaikat sektorilla ovat
vähentyneet ja nuorten, opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden on entistä
vaikeampaa saada kokemusta kehityskysymysten saralta.
Kepan arvion mukaan työllisyysvaikutukset Suomessa koskevat
vähintään neljännestä kehitysyhteistyön sekä globaalikasvatuksen työtehtävistä
kansalaisjärjestökentällä. Arviota vaikeuttaa se, että monella järjestöllä
kehityskysymykset ovat vain osa toimintaa.
Kansalaisjärjestöjen toimintaperiaatteita kuvaa hyvin se,
että toimintaa on supistettu kehitysmaiden projekteja viimeiseen asti vaalien.
Säästöjä on pyritty etsimään Suomen kuluista ja hallintamenoista, jotta tuki
kaikkein köyhimmille ei kärsisi. Monissa järjestöissä on esimerkiksi tingitty
henkilöstökuluista myös vapaaehtoisesti, lisätty varainhankintaa muista
lähteistä tai supistettu hallintoa. Jopa siivouspalveluista on luovuttu.
Siitä huolimatta järjestöt ovat joutuneet lopettamaan
hankkeitaan ja ohjelmiaan, pienentämään kohderyhmiään ja poistumaan monista
maista kokonaan. Alas on ajettu yli 200 hanketta, lukuisia ohjelmia ja
maatoimistoja. Leikkausten myötä järjestöjen työ on loppunut erityisesti
Latinalaista Amerikasta ja keskitulon maista kuten Keniasta, Kambodzhasta,
Vietnamista tai Lähi-idän maista. Toisin sanoen suomalaisten järjestöjen
muodossa näissä maissa jo toiminut ”Team Finland” on joutunut vetäytymään juuri
niiltä aluilta, joihin suomalaisille yrityksille toivotaan nyt kasvavia
investointimahdollisuuksia ja lisämarkkinoita.
Leikkausten jälkeen kehitysjärjestörahoituksen
painopistettä ollaan reivaamassa yhä enemmän isojen ammattimaisten järjestöjen
suuntaan. Pelkona on, että pienten- ja keskisuurten järjestöjen
kehitysyhteistyötä sekä Suomessa kehitysviestintää ja globaalikasvatusta
tekevien järjestöjen työtä tuetaan aiempaa vähemmän. Jos tästä toiminnasta
jouduttaisiin luopumaan, se vähentäisi entisestään
vapaaehtoistyömahdollisuuksia, suomalaisten suoria kontakteja kehitysmaihin, ja
tiedonsaantia kehityskysymyksistä ja kehitysyhteistyön tuloksista.
Niina Mäki
Kepa ry:n kehitys-rahoituksen asiantuntija. Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö.