Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Akavan Erityisalojen Järki-ryhmän järjestämässä, jo perinteeksi muodostuneessa Järjestöväen koti-illassa, joka järjestettiin 25.4.2019 Helsingin kattojen yllä Radisson Blu Seasiden saunatiloissa.

Tarjolla oli jälleen niin painavaa asiaa kuin mahdollisuus verkostoitumiseen sekä hyvästä ruoasta, juomasta ja miljööstä nauttimiseen.

Illan teemoja olivat muutoksessa eläminen, järjestöjen toimintaedellytysten kehittäminen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantaminen. Lisäksi keskusteltiin järjestötyöntekijän arjesta muutosten keskellä.

Selkeä tavoite, substanssin haltuunotto, tärkeisiin asioihin keskittyminen sekä tietoisuus niin vastustajista kuin liittolaisista auttavat menestymään

Ilta alkoi yritysvastuuta edistävän Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartialan käytännönläheisellä puheenvuorolla siitä, kuinka pienikin järjestö voi olla vaikuttava. Miten neljän työntekijän järjestö onnistuu saamaan huomattavaa medianäkyvyyttä?  Ja kuinka järjestö pärjää alati muuttuvassa toimintakentässä, kun rahoitus on jatkuvasti katkolla ja työpäivät ainakin toiminnanjohtajalla monesti luvattomankin pitkiä?

 

Vaikuttavan järjestötoiminnan resepti on Vartialan mukaan yksinkertainen: tavoitteen tulee olla kristallinkirkas ja jokaisen työntekijän sisäistämä, omaan toimintakenttään kuuluvat asiat tulee osata sekä työn tekemisen tempo säätää sopivaksi. Lisäksi toimintaympäristöä on tarkkailtava jatkuvasti, toimittava parhaansa mukaan ennakoiden ja tarvittaessa reagoitava nopeastikin.

 

Vision tulee Vartialan sanoin olla ”RYMI”; sen tulee olla siis paitsi realistinen ja ymmärrettävä, myös mitattava ja innostava. Vaikuttamistyötä ei myöskään Vartialan mukaan voi tehdä, jos ei osaa asiaansa – varsinkaan silloin jos on nainen. Oman osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen vaativat resursseja, minkä lisäksi on muistettava malttaa myös levätä. Tulee tehdä oikeita asioita eikä aikaa pidä tuhlata esimerkiksi huonelihana tapahtumissa ja tilaisuuksissa istumiseen. Seminaarit ja kokoukset tulee nähdä välineiksi, jolloin jokaisella osallistumisella on selkeä tarkoitus. Esimerkiksi tapaamisiin osallistuessa on hyvä aina pohtia, miten osallistuminen tukee tavoitteiden saavuttamista. Aika on rahaa, eikä sitä ole tuhlattavaksi.

 

Vaikuttamaan pyrkivän järjestön toimintaan kuuluu myös tietynlainen asemapeli: sekä vastustajista että mahdollisista liittolaisista tulee olla tietoinen, ja aktiivinen viestintä molempien kanssa on tärkeää. Myös yhteiskunnallinen näkyvyys sekä muu aktiivinen viestintä esimerkiksi sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa lisäävät vaikuttavuutta. Toimivat yhteistyösuhteet ovat avain myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

 

Onnistuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä, tehokasta viestintää sekä toimivia prosesseja ja välineitä

Tehokas järjestötoiminta vaatii Vartialan mukaan myös toimivia järjestelmiä ja kokouskäytäntöjä, ammattimaista ja tehokasta työyhteisöviestintää sekä yhteisiä pelisääntöjä ja niiden noudattamista. 2010-luvun järjestössä erilaiset pikaviestiohjelmat lähes korvaavat sähköpostin, ja kasvokkaisten tapaamisten välillä yhteisiä asioita ja materiaaleja työstetään erilaisilla sähköisillä alustoilla. Kun tavoitteet ja toimintavat ovat kaikille selvät, voidaan sisäisen kahinoinnin sijaan keskittyä työn tekemiseen.

 

Lopuksi Vartiala painottaa toiminnan jatkuvan mittaamisen ja arvioinnin tärkeyttä – ja tarvittaessa on oltava valmis myös korjaamaan kurssia. Aina tulee pyrkiä parhaimpaansa: ”jos epäonnistuminen ei tunnu pahalta, kannattaa vaihtaa alaa”.

 

Järjestöissä työskentelee intohimoisesti työhönsä suhtautuvia mutta usein kiireessä ja epävarmuudessa kamppailevia asiantuntijoita

Vartialan esityksen jälkeen ääneen pääsi Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelupäällikkö Amalia Ojanen, joka alusti järjestötyöntekijöiden arjesta tutkitun tiedon valossa. Esityksen aikana kuultiin muun muassa, että järjestösektorin palkansaajat asennoituvat energisesti ja innostuneesti työhönsä sekä kokevat pystyvänsä vastaamaan sen haasteisiin. Työn autonomisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittää osaamistaan sekä joustavuus työn tekemisen tavoissa koetaan hyviksi.

 

Kuitenkin kiristynyt työtahti ja työn epävarmuus, määräaikaisuudet, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, heikot etenemismahdollisuudet sekä vaatimaton palkkaus aiheuttavat kuormitusta. Työpaikan vaihtoaikeita on enemmän kuin muilla sektoreilla, mutta toisaalta sitoutuminen myös kiinnittää työhön vahvasti. Ylitöitä tehdään paljon, usein myös iltaisin ja viikonloppuisin.

 

Lopulta työtyytyväisyys on järjestöissä kaikilla ulottuvuuksilla matalampaa kuin muilla sektoreilla. Vaikuttaa siltä, että alan organisaatiokulttuuri ei tue palkkatyön tekemistä. Lisäksi palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden väliset vallan ja vastuun kysymykset haastavat.

 

Miten kehittää järjestöissä toimivien työoloja?

Koti-iltaan osallistuneiden oli lopulta helppo yhtyä tutkimustulosten pohjalta esitettyihin kehittämisehdotuksiin. Yhtä mieltä oltiin mm. siitä, että järjestöjen johtamista ja työn organisointia tulisi kehittää niin, että työ sisältäisi vähemmän epävarmuutta ja olisi vähemmän intensiivistä.

 

Lisäksi olisi tärkeä lisätä järjestön hallituksen tietoisuutta johtamiseen liittyvistä epäselvyyksistä ja pohtia, tulisiko hallituksen ja palkatun johdon välisiä vastuukysymyksiä määritellä tarkemmin. Esihenkilöiden osaamiseen tulisi kiinnittää huomiota ja ottaa työntekijöiden jaksaminen yhteisesti asiaksi. Esihenkilön tulisi muistaa olevansa esimerkkinä muille, myös siinä lepäämisessä.

 

Luvassa lisä koti-iltoja – ja ajankohtaisia tapahtumia järjestösektorin jäsenille muutenkin

Paikalle saapuneet jäsenet kertoivat saaneensa alustuksista runsaasti ajatuksia arkeen ja kokeneensa keskustelut vertaisten kanssa antoisiksi. Myös käyntikortit näkyivät vaihtavan omistajia illan edetessä. Viimeisimmät meistä saatiinkin ulos vasta virallisen lopetusajan jälkeen – juttua olisikin selvästi riittänyt pidempäänkin!

 

Järjestöväen koti-ilta on lunastanut paikkansa liittomme tapahtumien joukossa, ja niitä onkin luvassa jatkossakin. Järki-ryhmä ottaa myös mielellään vastaan ideoita tulevien tapahtumien sisällöiksi sekä toki toivottaa toiminnan kehittämisestä kiinnostuneet jäsenet mukaan myös itse ryhmän toimintaan.