*****

Maan hallitusohjelmaa lukiessa vaikuttaa siltä, että järjestöt halutaan nyt ottaa entistä vahvemmin mukaan yhteiskunnan toimintaan sekä sen kehittämiseen. Hallitusohjelmassa järjestötoiminta nähdään osana monia eri yhteiskunnan perustoimintoja, kuten hyvinvoinnin edistämistä. On tärkeä muistaa, kuinka monimuotoinen joukko järjestöjä meillä Suomessa on. Esimerkiksi taide- ja kulttuurialan järjestöt ovat osaltaan tukemassa kansalaisten hyvinvointia, vaikka perinteisesti tähän tehtävään yhdistetään vahvemmin mm. sosiaalialan järjestöjä.

Hallitusohjelmassa nousee esille järjestöjen rahoitus useamman kerran. Ohjelmassa todetaan, että järjestöjen rahoitusta ja avustusten riittävyyttä seurataan. Lisäksi tarkoituksena on selvittää järjestöille myönnettävien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla. Selvityksen päämääräksi on kirjattu mm. pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, mikä on erinomainen tavoite. Järjestöjen rahoitus vaikuttaa sekä järjestöjen toimintaan että järjestössä töissä oleviin. Voisiko tulevaisuudessa projektitöissä olevat järjestötyöntekijät saada pidempiä työsuhteita, jos rahoitus olisi ennakoitavampaa?

Yksi muutos järjestöjen rahoituksessa tapahtuu 2021, jolloin on tarkoitus siirtyä uuteen järjestelmään STM:n veikkausvoittovaroista jaettavien avustusten osalta. Olemme Akavan Erityisaloissa keskustelleet mm. arpajaislain uudistuksen yhteydessä siitä, miten paljon yhteiskuntamme rahoittaa yleishyödyllistä työtä riskirahalla eli veikkausvoittovaroin. Mielestämme eettisesti kestävintä olisi, jos järjestöjen tekemä yleishyödyllinen työ rahoitettaisiin kattavasti ja ennustettavasti suoraan valtion budjetista, jolloin epäterve kytkös pelihaittoihin poistuisi.

Kun tarkastellaan järjestöjen rahoitusta, nousee hallitusohjelmassa erikseen esille kehitysyhteistyön sektori. Hallitusohjelmassa otetaan vahvasti kantaa Suomen globaaliin vastuuseen. Siinä todetaan Suomen tähtäävän YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen, jonka mukaan Suomen tulisi käyttää 0,7% bruttokansantuloistaan kehitysyhteistyöhön. Tämä on hyvä uutinen suomalaiselle kehitysyhteistyölle, joka on kampanjoinut kehitysyhteistyörahoituksen noston puolesta (ks. mm. Fingo ry:n kampanja ”Nolo totuus”). Suomalaisten kehitysjärjestöjen toimintaan on luvattu jo ensi vuodelle lisärahaa noin 10 miljoonaa eroa.

Myös järjestöjen viesti hallinnollisen taakan purkamisesta vaikuttaa menneen päättäjille perille. Hallitusohjelmassa kerrotaan, kuinka mm. lupakäytäntöjä tullaan keventämään. Lisäksi konkreettisena esimerkkinä nostetaan esille tulorekisterin pienille yhdistyksille tuoma työkuorma, joka on tarkoitus purkaa. Kun järjestöillä jää enemmän aikaa ydintyönsä tekemiseen, tulee toiminnasta vaikuttavampaa. Hallinnollisesta työstä vapautuva aika mahdollistaa myös järjestön toiminnan kehittämisen. 

On mielenkiintoista nähdä, miten hallitusohjelman kirjaukset toteutetaan käytännössä. Hallitusohjelmassa on monia kohtia, jossa järjestöjen tärkeyttä korostetaan, mutta konkreettisia toimia ei mainita. Kehitysyhteistyöjärjestöille luvatut toimet ovat tällä hetkellä konkreettisimmat, vaikka niidenkin osalta vain aika näyttää, kuinka hallitusohjelman kirjaukset todella toteutuvat.

Järjestöjen sekä järjestöissä töissä olevien on syytä seurata tarkkaan hallituksen hankkeita sekä vaikuttaa kun siihen on mahdollisuus. Me Akavan Erityisaloissa seuraamme hallitusohjelman toteutumista järjestöjen ja järjestötyöntekijöiden näkökulmasta, sillä meillä on noin 3 500 järjestöissä töissä olevaa jäsentä.

*******

Akavan Erityisalojen Järki-ryhmä kävi läpi maan hallitusohjelmaa syksyn ensimmäisessä tapaamisessaan. Järki-ryhmä koostuu järjestöissä töissä olevista jäsenistä ja sen tehtävänä on seurata järjestöalan kehitystä.

Järki-ryhmä:

Aino Harinen

Juhana Honkanen

Karoliina Härkönen-Clive

Tiina Metso

Eija Pietilä

Maiju Salminen

Amalia Poutanen, Järki-ryhmän esittelijä, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat