****

Korona-aikaan lähiluonto nousi arvoon arvaamattomaan, kun jopa kotimaan matkailu tyssäsi keväällä 2020 ja kaikki, joiden työt vain taipuivat etämoodiin jäivät kotiin työskentelemään.

Viikonloppuisin lähiluonnossa oli välillä ruuhkaa kuin ennen ruokakaupoissa arki-iltoina, kun perheet ja perheettömät keksivät, että lähellä kotia oli viihtyisiä luontokohteita. Pian moni Teams/Zoom-kokousten uuvuttama huomasi, että kokouksiin osallistumisen pystyi hoitamaan myös läheisellä luontopolulla luurit korvilla. Ainoastaan silloin, jos oli itse puheenjohtaja, sihteeri tai oli joku presentaatio pidettävänä, täytyi kyyhöttää kotitoimiston tunkkaisessa ilmanalassa.

 

Jos siis korona-ajasta oli jotain hyötyä, niin ainakin se, että ihmiset tajusivat lähiluonnon arvon ja ovat sitä myötä alkaneet puolustaa sen olemassaoloa entistä kiivaammin.

 

Lähiluonto ei ole todellakaan arvokas lisä vain pahimpaan korona-aikaan, jolloin ihmisten oli vältettävä turhaa liikkumista yhteisissä sisätiloissa. Lähiluonnon avulla voimme myös hidastaa ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä sopeutua paremmin ilmastonmuutokseen tuomiin ongelmiin. 

 

Puut ja kasvillisuus sitovat hiilidioksidia toimien hiilinieluina. Ne myös puhdistavat saastunutta kaupunki-ilmaa. Puut ja kasvillisuus tasaavat lämpötiloja. Helteellä puiden siimeksessä on viileämpää kuin paahteessa ja talvella ne suovat suojaa purevalta viimalta. Metsät, puistot, puutarhat, niityt ja muut joutomaat imevät vettä rankasateella estäen pahimpia tulvia. Tämän vuoksi kaupungeissakaan ei ole viisasta rakentaa ja asfaltoida jokaista rakentamisesta vapaata tilaa. Päinvastoin tarvitsemme entistä enemmän viheralueita torjumaan lämpösaarekeilmiöitä ja tasaamaan tulvia.

 

Luontokatoa, joka on toinen suuri aikamme ympäristöongelma ja joka on vahvasti kytkeytynyt ilmastonmuutokseen, voimme torjua lähiluonnon avulla. Luonnon monimuotoisuuden hupenemista ei estetä lisäämällä vain luonnonsuojelualueita (vaikka niitäkin toki on lisättävä), mutta ennen kaikkea suojelemalla ja vaalimalla lähiluontoa.

 

Kaupungeissa ei saa nakertaa enää puistoja ja kaupunkimetsiä, vaan niiden alaa olisi syytä laajentaa. Moni laji ei nimittäin menesty kauan liian suppealla alueella, koska elintila loppuu.

 

Monipuolinen ja monimuotoinen luonto tuo ihmiselle mukanaan paljon hyötyjä edellä mainittujen lisäksi. Jos ympäri kaupunki- ja taajama-alueita olisi mahdollisimman paljon erilaisia kasveja, pölyttäjät hyötyisivät. Jopa ihmisten allergiat voisivat helpottaa. Metsäalueiden hyvinvointipalveluita ovat raittiin ilman ja ulkoilumahdollisuuksien lisäksi myös marjat ja sienet.

 

Miten tavallinen ihminen ja tavallinen työntekijä voisi itse vaalia lähiluontoa? Osa voi omalla parvekkeellaan tai pihallaan kasvattaa kukkivia kasveja pölyttäjien hyödyksi. Pihaa tai puutarhaa ei kannata täysin omistaa nurmikolle (joka on käytännössä vihreä autiomaa), vaan johonkin nurkkaan voi perustaa niityn tai kedon. Ehkä näitä oppeja voisi soveltaa myös työpaikkojen kiinteistöissä?

 

Kaavoitusta seuraavat monet ympäristöyhdistykset, mutta halutessaan kuka tahansa voi seurata kaavoituspäätöksiä ja ärähtää, jos ne ovat lähiluontoa nakertavia.

 

Työpaikoista riippuen vaikutusmahdollisuudet voivat olla kohtalaisista vaatimattomiin, mutta kävelykokouksia tai virkistystilaisuuksia voi aina ehdottaa lähiluontoon tai puistoon ja siten osoittaa työkavereillekin lähiluonnon hyötyjä.

 

Myös lähiluonto on luontoa, suomalaista luontoa. Vaalikaamme sen tuomia jokapäiväisiä hyötyjä, niin vaalimme myös suurempaa kokonaisuutta.

 

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Sonja Peschkow

Akavan Erityisalojen ilmastoryhmän puheenjohtaja

***

Suomen luonnon päivä elokuun viimeisenä lauantaina on

• luonnon oma juhlapäivä
• osa kansallista juhlapäivien perinnettä
• aktiivisen tekemisen ja osallistumisen päivä
• avoin kaikille, jotka haluavat juhlistaa Suomen luontoa 
• sisäministeriön suosittelema liputuspäivä.

 

Someta tunnuksella #luonnonpäivä

 

Akavan Erityisalat on ollut Suomen luonnonsuojeluliiton kumppani jo vuodesta 2014. Lahjoitamme jokaisesta uudesta jäsenestä euron hyväntekeväisyyteen. Vuoden aikana kertyvä summa jaetaan tasan HelsinkiMission ja Suomen luonnonsuojeluliiton kesken. Suomen luonnonsuojeluliitossa lahjoitus kohdistuu suomalaisen luonnon symbolin, uhanalaisen saimaannorpan suojeluun. 

www.sll.fi